Merja Karalahti avautuu poikansa päihteiden käytöstä: ”Jere tiesi, että voi koska tahansa ottaa yhteyttä tai tulle oveni taakse”

Merja Karalahti ei hyväksynyt poikansa, ex-jääkiekkoilija Jere Karalahden päihteidenkäyttöä. Silti poika oli aina tervetullut kotiin. Kiellot ja rankaiseminen eivät hänen mielestään ole oikea tapa auttaa nuoria.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Väärille raiteille eksyneet nuoret tarvitsevat apua, eivät kieltoja, tuomitsemista ja rankaisemista”, Merja Karalahti muistuttaa.

Merja Karalahti ei hyväksynyt poikansa, ex-jääkiekkoilija Jere Karalahden päihteidenkäyttöä. Silti poika oli aina tervetullut kotiin. Kiellot ja rankaiseminen eivät hänen mielestään ole oikea tapa auttaa nuoria.
Teksti:
Pirjo Kemppinen

Merja Karalahti ei koskaan edes harkinnut sulkevansa ovea pojaltaan Jere Karalahdelta, vaikka tämän päihteiden käyttö ryöstäytyi hallinnasta.

”Se on järjetön ajatus, koska silloin olisin menettänyt kontaktin lapseeni. Vaikeuksissa puhevälien merkitys korostuu entisestään. Vaikka Jere olisi ollut kaksi viikkoa retkillään, hän tiesi, että voi koska tahansa ottaa yhteyttä tai tulle oveni taakse”, Merja Karalahti kertoo avoimesti.

Se ei tarkoita, että Merja olisi hyväksynyt Jeren päihteiden käytön.

”Mutta ei Jereä voi hallita tai määrätä, puhumattakaan siitä, että hänelle saneltaisiin ehtoja. Pieni lapsi tarvitsee opastusta ja neuvoja, mutta aikuistuessaan hän hakee omat väylänsä.”

Jeren elämästä kertova elokuva Karalahti tulee ensi-iltaan 5. maaliskuuta. Se on kaunistelematon kuvaus kiekkotähden menestyksestä, mutta myös lähes kuolemaan johtaneesta päihdemaratonista.

Merja Karalahti toivoo elokuvan herättävän entistä avoimempaa keskustelua päihteiden käytöstä.

”Monelle jo huume on sanana sellainen, että heillä pyörivät silmät päässä. Sen kuullessaan he näkevät mielessään ihmisraunion, mutta eivät loppujen lopuksi tiedä huumeista mitään.”

Tarvitaan apua, ei kieltoja ja tuomitsemista

Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi luovutettiin eduskunnalle marraskuussa 2020. Se ei tavoittele kannabiksen laillistamista kokonaan.

Rikoslakia esitetään muutettavaksi siten, että rangaistukset poistettaisiin kannabiksen käytöltä sekä omaa käyttöä varten olevan pienen kannabismäärän hallussapidolta ja muutaman kannabiskasvin kasvattamiselta omaan käyttöön.

”Rikollisuus, prostituutio ja päihteet eivät häviä maailmasta koskaan, eivätkä ainakaan sillä, että kaikki kielletään”, Merja Karalahti sanoo.

”On löydettävä konstit, joilla niiden kanssa voidaan elää ja saadaan haitat mahdollisimman pieniksi.”

Merja kantaa huolta erityisesti nuorista.

”Puhutaan kauniisti, että nuorilla on vaikeaa ja heitä pitäisi auttaa. Seuraavaksi saarnataan ja kielletään. Väärille raiteille eksyneet nuoret tarvitsevat apua, eivät kieltoja, tuomitsemista ja rankaisemista.”

”Ongelma ei poistu lakaisemalla se maton alle”

On huomioitava myös, että nuorten päihteiden käytössä on tapahtunut muutoksia vuosikymmenten aikana.

”Ennen nuoret joivat sorbusta pusikossa. Nyt he saattavat polttaa sätkän. Se on usein kokeilua, joka liittyy hyvin lyhyeen elämänjaksoon.”

Kokeilu saattaa silti vaikuttaa ratkaisevasti nuoren tulevaisuuteen.

”Suunniteltu opiskelu uraa varten päiväkodissa, palomiehenä, sairaanhoitajana tai lääkärinä voi tyssätä, jos rikosrekisterissä on merkintä huumausainerikoksesta. Merkintä ei pysy koko ikää, mutta juuri sen ajan, jolloin nuori on hakeutumassa omalle alalleen. Ketä se palvelee?”

Merja tietää asettavansa sanomisillaan itsensä alttiiksi arvostelulle.

”Sanotaan, että mitähän se itse kotonaan pössyttelee, ja että eipä ole ihme se, mitä pojallekin tapahtui.”

Merja ei suhtaudu huumausaineisiin myönteisesti.

”Vastustan niitä ehdottomasti. Mutta ongelma ei poistu lakaisemalla se maton alle. Toivon avointa keskustelua enkä tekopyhää hymistelyä.”

Merja ja Jere Karalahden yhteishaastattelu 4.2. ilmestyvässä Viva-lehdessä.

Lue myös: Narkomaanityttären äiti Raisa menetti lapsensa huumeille: ”Lasta ei voi omistaa – eikä pelastaa”

X