Jo pitkään raittiina ollut Tommi Läntinen, 60: ”Alkoholin kanssa elämäni oli vaikeampaa”

Muusikko Tommi Läntinen, 60, tyhjentää mielensä joogan avulla. Päihteetöntä elämää nykyisin viettävä Läntinen tasapainoilee yhä toisinaan myös riittämättömyyden tunteen ja egon ristivedossa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Uran ulkokehältä on tosi vaikea palata ytimeen", Tommi Läntinen kertoo.

Muusikko Tommi Läntinen, 60, tyhjentää mielensä joogan avulla. Päihteetöntä elämää nykyisin viettävä Läntinen tasapainoilee yhä toisinaan myös riittämättömyyden tunteen ja egon ristivedossa.
Teksti: Linda Martikainen

Muusikko Tommi Läntinen pohtii tulevaisuuttaan Seuran Tunnustan ja ennustanpalstalla.

Rakkaus musiikkiin syttyi jo lapsena

Rakastan musiikkia, se on ollut rakkauteni kakarasta asti, rokki edellä kuitenkin. Pääasia on, että musiikki jollain tapaa koskettaa. On hienoa, että kaikki maailman musiikki on tänä päivänä saatavilla.

Omassa nuoruudessani suuressa roolissa olivat fyysiset äänilevyt. Meillä ei oikein ollut niitä varaa ostaa, mutta kaverillani ja hänen isoveljellään oli levyjä, joita tuli kuunneltua paljonkin. Minulla on muistikuva, että äänilevy olisi maksanut joskus noin 100 markkaa eli levyt olivat satsauksia.

Muistan kun pääsin ripille sain lahjaksi Musiikki-Fazerin lahjakortin. Se riitti yhteen levyyn ja yhteen sinkkuun.

Tommi Läntinen oli nuorena herkkä ja eläväinen

Tunnustan, että olin nuorena herkkä ja eläväinen. En mikään hulivili tai pahantekijä, mutta olen aina tykännyt tehdä jotain. Ennen musiikkijuttuja kävin usein potkimassa jalkapalloa, pelaamassa jääkiekkoa ja pyöräilemässä kavereiden kanssa.

Kaverin isällä oli tanssibändi ja heidän kellarissaan oli bändikamat. Saimme lainata niitä aina välillä ja pikkuhiljaa musiikki valtasi päivät. Meistä ei vanhempien tarvinnut huolta kauheasti kantaa. Treenasimme ja hengailimme vähän kaupungilla kuten nuorison kuului.

Jos minusta ei olisi tullut muusikkoa, olisin varmaan suuntautunut liikunnan pariin. Minulla oli tosi makea jumppamaikka, joka sai minut ajattelemaan jossain vaiheessa myös sitä ammattia. Hän sai kaikki liikkumaan ja otti upeasti huomioon jokaisen oppilaan.

Nautin liikkumisesta: joogaan, uin, fillaroin, käyn salilla, golfaan ja kävelen. Olen pitänyt aina pitänyt kropastani huolta, enemmän tai vähemmän.

Joogan löysin kaksi vuotta sitten. Sen myötä voin kokonaisvaltaisesti paremmin. Jooga on kehon ja mielen universaali kohtaamispaikka, ja ennen kaikkea se on hemmetin kivaa! Mielen tyhjentämällä pääsen lähelle jotain suurempaa. Jooga on tuonut kaivattua syvyyttä maailmaani.

Golfaamassa käyn joskus poikani kanssa. Nuorten aikuisten elämää on hauska seurata. Elämänohjeeni pojalleni on se, että kaikki järjestyy, aina. Olen myös painottanut hänelle, että kaikesta voi kanssani puhua. Olen oppinut ymmärtämään, että me olemme täällä auttamassa toisia.

”Olen tänä päivänä kiitollisempi mies”

Myönnän olevani temperamenttinen. Saatan kilahtaa joskus ihan pienistä asioista, jotka eivät lopulta ole edes minun vallassani. Voi kuulostaa suureelliselta, mutta olen tänä päivänä enemmän kiinni tässä hetkessä kuin olen viime vuosina ollut. Olen tänä päivänä kiitollisempi mies.

Tietyllä tapaa oloni on myös helpottunut. Alkoholin kanssa elämäni oli vaikeampaa, vaikka eihän elämä helppoa ole koskaan muutenkaan. Ilman päihteitä mieli on avoin ja ihminen näkee enemmän positiivisuutta ympärillään. Olen yhä kauhean utelias elämää kohtaan. Seuraavaksi haluan oppia ehkä ranskan kieltä.

Tiedän, ettei minun tarvitse pelätä mitään. Minulla on vakaa luottamus siihen, että on olemassa minua korkeampia voimia, jotka vaikuttavat asioihin, mutta se ei silti poista sitä, ettenkö joskus olisi pelokas. Pelokkuus tulee kaiketi riittämättömyyden tunteesta, jonka toisella puolella on ego. Siinä on alue, jonka kanssa riittää joka päivä työn sarkaa.

Ego on osaltaan hyvä asia, koska se saattaa tuoda dynaamisuutta toimintaan. Egon ei kuitenkaan kannata antaa olla kuski. Viime aikoina olen opetellut ottamaan rennosti ja vain istumaan kyydissä itsekin. Luotan siihen, että minun ei tarvitse puuttua kaikkeen, ei työelämässä eikä missään muussakaan. Kyse on kai myös omanarvontunnosta.

Tommi Läntinen ja Tähdet, tähdet -ohjelma

Ennustan, että 70-vuotiaana tekemiseni liittyy edelleen niihin asioihin, joista pidän: itseni hoitamiseen ja musiikin tekemiseen. Luulen kyllä, että teen musiikkijuttuja vähän valikoidummin. Haluaisin silti laulaa mahdollisimman pitkään jos vain ääneni kantaa. Ennustan myös, että taipaleeni Tähdet, tähdet -ohjelmassa tulee menemään hyvin. Miten muutenkaan?

Lue myös: Tommi Läntinen, 60, sai suuren oivalluksen – ja nyt kaikki kurjuus on takanapäin

X