Jorma Ollila – Viisauden lähteillä

Ei muuta kuin heti kissa pöydälle. Saiko Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila viisautensa syntymäkaupungistaan Seinäjoelta?

Miesporukka kurikkalaisen huoltoaseman baarissa hämmentyy, mutta vain hetkeksi.

”Kiistetään.”

”Onko se eres Seinäjoelta?”

”Kyllä son Kurikasta.”

”Kiistetään Seinäjoki jyrkästi!”

Eli Kurikastako viisaus tulee?

”Ehdottomasti, se johtuu geeniperimästä.”

”Ja Samuli Paulaharjusta (kurikkalainen kirjailija ja kansanperinteen kerääjä) ja Aron lähdevedestä.”

”Kurikasta tuli monikulttuurinen jo silloin, kun nuijasota vei kaksi kolmasosaa pitäjän isännistä ja aukko piti täyttää muulla väellä.”

”Niin kuin Ilmajoellakin.”

”Ilmajoki ei kuulu tähän.”

Äänessä on Kurikan epävirallinen pienoisparlamentti, eräänlainen viisaiden neuvosto sekin. Kymmenpäinen porukka kokoontuu huoltoasemalla joka arkiaamu seitsemän jälkeen. Aikaisin ajatus lentää vapaasti ja vikkelästi.

”Täällä on joustava kokouskäytäntö, ei tarvita edes puheenjohtajaa”, valistaa Matti Ollila, Jorma Ollilan serkku. Maanantai-iltaisin Matti Ollila johtaa puhetta Kurikan kaupunginvaltuustossa. Arkiaamuisin hän on yksi huoltoaseman baarin tasa-arvoisista istujista. ”Täällä pääsee kyllä luuloistaan. Lyttyyn lyödään, oli väärässä tai ei.”

Jorma Ollilan viisautta ei kuitenkaan kukaan lyö lyttyyn. Kelpaisi ehkä tähänkin porukkaan?

”Kyllä me Jorma huolittaasiin, mutta sitten Matti pitääs panna pois.”

”Perustele!”

”Ei saa olla kahta Ollilaa.”

Seinäjoella syntymässä

Jorma Ollilan syntymäpaikaksi tavataan tosiaan nimetä Seinäjoki. Kunnia Seinäjoelle, mutta kyseessä oli vain visiitti synnytyslaitoksella.

”Minulla on dokumentti, joka todistaa Jorman kurikkalaisuuden”, vakuuttaa serkku Matti. ”Isoisämme Kaarlo Mikael Ollila antoi henkikirjoittajalle ilmoituksen, jossa lukee, että syntynyt 15.8.1950 Jorma, syntymäkunta Kurikka.”

Hyvä on, Euroopan viisailla on kurikkalainen varapuheenjohtaja. Kurikasta tulee myös isän suku. Äiti tuli melkein naapurista, Isostakyröstä.

Kurikkalaisena Jorma Ollila on myös nähnyt itsensä, esimerkiksi kansakoulunsa juhlapuheessa pari vuotta sitten. Kirkon koulu toimii yhä, nyt Paulaharjun koulun nimellä.

Samoin lapsuudenkoti on pystyssä Kurikan Peltotiellä. Jorma asui siellä 8-vuotiaaksi. Kahden vuoden Turun-visiitin jälkeen perhe muutti Vaasaan, josta perheen isä Oiva Ollila sai paikan Finlaysonin kunnossapitopäällikkönä.

Jorman molemmat vanhemmat ovat ylioppilaita, mutta Jorma luki itselleen suvun ensimmäisen akateemisen arvonimen. Itse asiassa titteleitä on kolme: diplomi-insinööri, valtiotieteen maisteri ja taloustieteen Master of Science.

Yhtä monipuolinen on Jorma Ollilan harrastusten lista: partio, luontokerho, tennis, RUK:n oppilaskunta, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, keskustapuolueen kansainväliset asiat…

Työ vei amerikkalaiseen Citibankiin ja sieltä Nokiaan vuonna 1986. Ollila johti Nokiaa hurjat kasvun vuosina 1992–2006.

Tasan vuosi sitten Jorma Ollilan viisaus laajeni tekniikasta ja taloudesta ympäristöajatteluun, kun hän varoitti ilmastonmuutoksesta.

Ja nyt keskuudessamme on jo vanhan mantereen virallinen viisas.

Insinöörin viisaus

’Kurikassa sanottiin ennen kakaroolle, että syö puuros, vaikka olis tietysti pitänyt sanoa, että lue läksys”, nauraa Matti Ollila. Serkukset ymmärsivät tosin lukea jo 1950-luvulla. Isoisä antoi rahaa, jos sai kokeesta tai todistuksesta kympin.

”Myönteinen kilpailuhenki leimasi kotia ja sukua. Sillä oli varmasti merkitystä menestykselle”, Matti pohtii. ”Kyllä se keljutti, jos Jorma laski suksilla pidemmälle Kyrönjoen töyräältä.”

Myös tekniikan opinnoissa Matti veti melkein vertoja vuotta vanhemmalle Jormalle. Hänkin on nimittäin insinööri.

”Insinöörin viisaus tulee siitä, kun hän havaitsee, että ei siinä tutkinnossa mitään ihmeellistä olekaan, ja muuttuu pikku hiljaa humanistiksi. Niin kävi minulle ja varmasti myös Jormalle”, sanoo Matti.

Molemmat ovat myös olleet kiinnostuneita politiikasta. Matti on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Juha Miedon (kesk) eduskunta-avustaja. Voiko viisaus olla poliittista?

”Se on vielä selvempi asia. Laajempi kiinnostus yhteisten asioiden ymmärtämiseen kysyy henkistä älyä”, Matti Ollila yltyy.

Jäitä hattuun, nyt on pohjalainen uho lähellä.

”Pohjalaisuus on ennen muuta myytti. Mutta se muuttuu todeksi, kun me pohjalaiset pidämme sitä yllä”, Matti selittää. ”Jorma on osannut käyttää sitäkin hyväksi. Pohjalainen hulluus on sitä, että muutut vähitellen sellaiseksi mitä puhut.”

Matti Ollila on vakuuttunut, että serkulla alkaa olla kaikki edellytykset todelliseen viisauteen. Häneltä löytyy jopa Juha Miedon hallitsemia viisauden lajeja: liikunnallista älyä ja tunneälyä.

”Tunneäly on se kaikkein vaikein asia. Jos Jorma alkaa lähestyä sitä, hänestä tulee vielä presidentti”, Matti-serkku ennustaa.

Viisausgeenejä vedessä?

Vakuuttiko Jorma Ollilan viisaus sitten jo kansakoulussa?

Ei välttämättä. ”Jorma jäi mieleen rauhallisena kaverina”, luokkakaveri Voitto Parkkonen muistelee. ”Tosin hän taisi olla luokan ainoa poika, joka osasi lukea jo kouluun

tullessa.”

Jormaa ja Voittoa opetti kansakoulussa lempeän äidillinen Aura Kananoja. Häntä ei enää ollut, kun Jorma tuli pari vuotta sitten Kurikkaan koulun juhliin.

”Jorma otti meistä luokkakavereistaan kuvan jonkun kameralla”, Parkkonen muistelee.

”Hän antoi huumorintajuisen vaikutelman itsestään. Sanoi kameran olevan sellaista höyrykameramallia.”

Entä virtaako Kyrönjoen vedessä viisausgeenejä?

Kurikka kun on ollut todistetusti maailman älykkäin kaupunki. Vielä muutama vuosi sitten siellä asui enemmän huippuälykkäitä mensalaisia kuin missään muualla.

”Meitä oli silloin Kurikassa kolmetoista”, kertoo nimettömänä pysyvä mensalainen.

”Väkilukuun suhteutettuna se oli maailmanennätys, kun esittelimme asian Mensan 50-vuotisjuhlissa Lontoossa.”

Kurikka menetti ykköstilansa, kun kehuskelu ärsytti osaa jäsenistä ja he erosivat Mensasta. Huippulukemat 186 mitannut kurikkalainen ihmettelee herkkänahkaisuutta.

”Eivät Mensan testit todista mitään viisaudesta”, Kurikan anonyymi älykkö sanoo.

”Ne testaavat nopeita älyjuttuja. Luovuus ei sovi siihen välttämättä ollenkaan.” Se mikä voisi sopia, on yrittäjyys. Mensalainen kertoo, että Kurikka on koko maan yrittäjävaltaisin paikka. Joka neljästoista kurikkalainen tienaa leipänsä yrittäjänä. Selittäisikö se viisautta?

Yrittäjyyden suhdetta viisauteen on hyvä testata huoltoaseman baarissa. Kurikan pienoisparlamentin jäsenet kun ovat melkein kaikki yrittäjiä.

”En tiedä ollaanko me viisaita, mutta dementiaa on paljon.”

”Mielenterveyden ongelmia Kurikassa on silti erittäin vähän.”

Yritteliäisyys saa kannatusta, sen sijaan poliittisuus arveluttaa.

”Ei Jorman pitäisi sekoottaa itteänsä politiikkaan. Bisnesmiehet ne on oikeita miehiä.”

”Paitsi jos pyrkisi suoraan presidentiksi.”

”Jormahan menis läpi jo ekalla kierroksella.”

Miehiltä löytyy luottamusta myös siihen, että Jorma Ollila pystyy laittamaan EU:n tulevaisuuden oikeille raiteille viisaiden ryhmässä.

”Pystyy se, ainakin jos me kutsutaan se tänne.”

”Tai laitetaan sanaa menemään Matin kautta.”

Kysymys EU:n energiapolitiikasta vetää miehet vakavaksi. Moni pöydän ympärillä toimii kuljetusalalla. Suomen kohtelua energia-asioissa ei hyväksytä. Meitä rangaistaan hyvästä käytöksestä.

Mietintö jää kesken, kun puhelimet alkavat piristä. Työ kutsuu kahdeksalta.

Vielä yksi kysymys: pitäisikö Jorma Ollilan viisautta etsiä tämän jälkeen Turusta? Tai Vaasasta?

”Ei tartte Turusta, Jorma oli siellä niin vähän aikaakin.”

”Niin, onneksi siitä tuli lyhyt visiitti.”

”Jos Jorma ei olisi käynyt Turussa, se olisi päässyt paljon pidemmälle.”

”Olisi varmasti jo viisaiden puheenjohtaja.”

”Mutta Vaasasta voi mennä kysymään. Se on entinen läänin pääkaupunki. Tietty kunnioitus siihen on.”

Isän arvio

Vaasaan kannattaa koukata Isonkyrön kautta. Siellä asuu nimittäin Jorma Ollilan isä, yhä hyvässä kunnossa. Hänkin on miettinyt poikansa viisauden salaisuutta.

”Olen kallistunut geenien kannalle, ne vaikuttivat nimittäin kahdelta suunnalta”, Oiva Ollila sanoo. ”Vaikka kyllä myös kasvatuksella ja koulutuksella on merkitystä.”

Herrasmiehenä Oiva Ollila antaa kunnian viisaudesta isälleen ja vaimolleen. He olivat hänen mukaansa erittäin lahjakkaita, myös matemaattisesti. Jorman äidin ylioppilastodistuksen keskiarvo oli 8,64.

Jorma toi tosin kotiin vielä parempia todistuksia reilusti yli yhdeksän keskiarvoja. Niinpä viisauden jäljitys saa jatkua Vaasan Lyseosta.

”Jorma oli avoin ja aktiivinen”, kehuu lyseossa historiaa opettanut Raimo Teppo.

”Näki ilman muuta, että tämä poika selviytyy elämässä.”

Opettajapariskunnan toinen puolikas Leena Teppo opetti äidinkieltä. ”Äidinkielessä Jorma ei ollut mitenkään poikkeavan lahjakas, mutta hän oli valoisa ja reipas. Elämänasenne oli myönteinen.”

Tämä on helppo uskoa, kun katsoo 11-vuotiaan Jorman innokkaita kasvoja luokkakuvasta. Mutta miten on viisauden laita?

”Ainakin hän oli hyvin määrätietoinen ja tiedonhaluinen, ja ymmärsi oppimisen tärkeyden”, Raimo Teppo kuvailee.

Ollila voitti Vaasan Lyseossa koulukohtaisen taloustietokilpailun. ”Tietysti”, opettaja sanoo. ”Lisäksi hän antoi selvästi ymmärtää, että lähtee voittamaan myös valtakunnallisen finaalin.”

Ei kuitenkaan voittanut. Mutta kohta tuli Suomen Kulttuurirahaston stipendi. Sen turvin Jorma siirtyi Vaasan Lyseon lukion ensimmäisen luokan jälkeen kahdeksi vuodeksi walesilaiseen sisäoppilaitokseen Atlantic Collegeen.

”Sieltä päin Jorma kävi kertomassa, että oppilailta ei vaadita tarpeeksi Vaasan Lyseossa”, Raimo Teppo muistaa.

Arvio tuntuu kovalta, kun kuulee kasvatustieteen tohtoria, professori Kari Uusikylää. Hänkin kävi Vaasan Lyseon, pari vuotta Ollilaa edellä.

”Vaasan Lyseon ilmapiiri oli tuohon aikaan ankara, niin kuin poikakoulussa tapasi olla”, Uusikylä kertoo. ”Ei koulussa siihen aikaan ollut mahdollisuutta asioiden luovaan hautomiseen, riskinottoon tai vääriin ratkaisuihin.”

Uusikylä pitää mielenkiintoisena, että tästä huolimatta koulusta tuli kolme Nokian keskeistä johtajaa: Jorma Ollila, Yrjö Neuvo ja Matti Alahuhta.

”Pojilla oli älyä, loogista insinöörilahjakuutta ja kunnianhimoa. Vahva persoona kestää paineet, kun tietää olevansa tarpeeksi hyvä alallaan”, Uusikylä pohtii.

Yhteistä hyvää

Ei päästetä lahjakkuuden erikoisasiantuntijaa näin helpolla. Kari Uusikylä saa luvan paljastaa Ollilan viisauden salaisuuden.

”Tiedän kyllä, että Ollila on äärettömän älykäs ja fiksu, mutta olen arka sanomaan mitään kenenkään ihmisen viisaudesta”, toppuuttelee Helsingin yliopistossa työskentelevä professori.

Yleisellä tasolla asiassa päästään eteenpäin. Viisaus ei ole sama kuin älykkyys, vaan jotain enemmän. Luovuus taas tuottaa uusia ratkaisuja. Jokainen voi luoda jotain, mutta luovat lahjakkuudet kehittävät jotain korkeatasoista.

”Viisauteen kuuluu myös suhteellisuudentaju, ymmärrys siitä, mikä elämässä on tärkeää”, Uusikylä määrittelee. ”Siihen liittyy paitsi erityislahjoistaan nauttiminen, myös muista välittäminen ja yhteinen hyvä.”

Tässä mielessä Uusikylä pitää hyvänä merkkinä, että Ollila aloitti vastuullisen puheen maapalloa uhkaavasti ilmastonmuutoksesta.

Viisaaksi kehittyminen on silti aina mysteeri. Kodilla on merkitystä, samoin koulutuksella, mutta ylitse niidenkin menee kokemus.

Uusikylä arvelee, että Ollilalla alkaa nyt olla myös iän puolesta kaikki edellytykset viisauteen.

Entä pohjalaisuus? Viisautta ei ole aina pidetty pohjalaisen miehen vahvuutena.

”Voisi ajatella, että sellainen hirveä uho ja itsensä korostaminen on enemmänkin alemmuuden tunnetta kuin viisautta”, Uusikylä muotoilee. ”Mutta me pohjalaiset kehumme miellämme itseämme, kuinka sitkeitä ja yritteliäitä olemme.”

Näin mukaan tulee vielä yksi ulottuvuus: persoonallisuus. Kun viisauteen yhdistyy sinnikkyys, voi jotain jo tapahtua.

”Sohvalla makaavan viisaudesta ei ole paljon hyötyä”, luovuusprofessori sanoo. ”Eikä Nokian kaltaista firmaa ole johdettu, ellei ole äärimmäisen ahkera ja kunnianhimoinen”

Tuossa se taitaa olla, viisauden kuusi koota: Kurikka, koti, koulutus, kilpailu, kokemus ja kunnianhimo.

Viisaat päät yhteen

Euroopan neuvosto nimesi viime joulukuussa EU:n kolme ensimmäistä viisasta. Puhetta johtaa Espanjan entinen pääministeri Felipe Gonzales. Varapuheenjohtajat ovat Shellin ja Nesteen hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila sekä Latvian entinen presidentti Vaira Vike-Freiberga.

Näiden kolmen ensimmäinen tehtävä on valmistella esitys muista jäsenistä. Varsinainen urakka on sitten pohtia Euroopan Unionin tulevaisuutta, kuten kilpailukykyä, kestävää kehitystä, energia-asioita ja ilmastonsuojelua.

Professori Kari Uusikylä pitää puheenjohtajistoa lupaavana. Intressit ja taustat ovat sopivan erilaisia.

”Jos nämä viisaat pystyvät luomaan todellisia edellytyksiä turvalliselle Euroopalle, jossa ihmisten on hyvä elää, he luovat viisaasti ja älykkäästi jotain äärettömän arvokasta”, Uusikylä sanoo. ”Mutta se on todella vaikea ja suuren luokan kysymys.”

Onko sitten hyvä ajatus nimittää valittuja juuri viisaiksi?

Uusikylä näkee nimessä hyvää ja huonoa. Hyvää on se, että valittujen on pohdittava viisauden olemusta.

”Itse en olisi kuitenkaan kauhean onnellinen, jos minut pistettäisiin johonkin viisaiden neuvostoon. Ja minulla on sellainen käsitys jostain sivulauseesta, että Ollilakaan ei ole erityisen innostunut siitä, että hänet on virallisesti nimitetty juuri viisaaksi.”

Viisaus on outo juttu. Se on ihmislajin tärkein ominaisuus, mutta sitä ei oikein saisi näyttää.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Seurassa 4/2008.