Jorma Uotinen ja Sami Sykkö ovat uudet nuorisoidolit – Sami & Jorma -podcast nousi sensaatioksi

Kun Sami Sykkö ja Jorma Uotinen istutettiin studioon, menestys oli taattu. Sami & Jorma -podcast on tavoittanut myös nuoret.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sami & Jorma -podcastin valtava suosio tuli Sami Sykölle ja Jorma Uotiselle yllätyksenä.

Kun Sami Sykkö ja Jorma Uotinen istutettiin studioon, menestys oli taattu. Sami & Jorma -podcast on tavoittanut myös nuoret.
Teksti:
Jesse Raatikainen

Kukapa olisi arvannut, millainen sensaatio syntyy, kun Sami Sykkö ja Jorma Uotinen keskustelevat studiossa. Sami & Jorma -podcast (Podimo) on noussut hillittömän suosituksi, joka on tavoittanut harvinaislaatuisesti myös vuosina 1997–2012-syntyneet, eli Z-sukupolven.

Siihen eivät edes monet mediat tai kulttuurituotteet, kuten elokuvat tai musiikki, pysty.

”Podcastin aloittamisen jälkeen minut pysäytetään koko ajan kadulla. 17–18-vuotiaat nuoret haluavat ottaa kuvia, joita jakavat saatesanoilla GOAT, eli greatest of all time (kaikkien aikojen suurin). Vaikuttaa siltä, että olemme tavoittaneet myös nuoret, koska pätkiä podcast-jaksoista julkaistaan myös TikTokissa”, Sykkö sanoo.

Kaiken takana on nainen

Kaiken takana on Baba Lybeck. Hän kuuntelee paljon ruotsalaisia podcasteja ja mietti viisi vuotta sitten, ketkä suomalaiset voisivat muodostaa toimivan parivaljakon.

Sykkö vastasi Lybeckille olevansa mukana, jos vain Uotinen suostuu. Viisi vuotta sitten podcastia ei vielä aloitettu, koska rahoitusta ei löytynyt. Nykyisin podcasteille löytyy omia maksullisia alustojaan. Uotinen lähti mukaan tietämättä tarkalleen, mihin lupautuu.

”Aluksi olin hyvin skeptinen. Sanoin, ettei tämän pidä olla pelkästään löpinää vaan pitää olla jotain sanottavaakin. Kun idea tuli uudelleen esiin, ajattelin, että kokeillaan. Silti kysyin, kuunteleeko näitä joku, ja että mikä tämä podcast oikeasti on. Nimitän näitä hupailuiksi”, Jorma Uotinen sanoo.

”Ajattelin, että se voi onnistua, mutta en voinut tietää lähteekö kansa mukaan. Nyt on käynyt niin”, Sykkö iloitsee.

Sami Sykkö tiesi, että ainakin kaksikolla tulee itsellään olemaan hauskaa, mutta kukaan ei tiennyt lähteekö kansa mukaan ilonpitoon. © Tommi Tuomi

Sami & Jorma -podcast on tasaisen suosittu koko viikon

Jaksot syntyvät siten, että tuottaja-Lybeck käy läpi viikon tapahtumia ja miettii, mitkä aiheet sopisivat Samin ja Jorman keskustelunaiheiksi. Sykkö myös syöttää ideoita, jos mielessä on aiheita, joita hän haluaisi käsitellä.

”Käymme katsomassa teatteriesityksiä ja elokuvia, puhumme laajalla viuhkalla henkilökohtaisista ja kaikkia koskettavista asioista. Kun saamme listat Babalta, mietimme, mihin meillä on sanottavaa”, Sykkö kertoo.

”Olen havainnut, että Sami erittäin perehtyneesti paneutuu ennalta. Hänellä on myös valmiiksi kirjoitettuja ajatuksia, minä olen sattumanvaraisempi”, Uotinen sanoo.

”On Jormallakin ollut papereita mukana. Kerran hän piti kunnon luennonkin”, Sykkö sanoo ja nauraa.

Podimo on Sykön mukaan hämmästellyt jaksojen korkealla pysyneitä kuuntelumääriä. Tavallisesti podcastien jaksot nousevat kuunnelluimpien listalle julkaisupäivänä, mutta laskevat viikon edetessä. Sami & Jorma -podcast pysyy korealla, jopa nousee, viikon aikana. Moni on ilmaissut kuuntelevansa jaksoja useammankin kerran.

”Tietty keveys ja huumori on koko ajan mukana, vaikka olisi vakavampaakin sanottavaa. Kuuntelin kyllä yhtä jaksoa ja ajattelin, että pitäisi ottaa vähän asiallisempi linja”, Uotinen sanoo.

”Ei todellakaan!” Sykkö vastaa.

Jorma Uotinen sanoo pohtineensa, pitäisikö hänen ottaa podcastissa vakavampi linja. Sykkö tyrmäsi idean. © Tommi Tuomi

”Suomalaisten täytyisi oppia ottamaan kiitosta vastaan”, Jorma Uotinen sanoo

Sami & Jorma -podcast tuo esiin myös ihailtavan piirteen: kaksikko kehuu toisiaan usein ja suurella sydämellä. Se ei ole suomalaisille ominaista. Sykkö huomauttaa, että Italiassa tai Ranskassa kehutaan helposti esimerkiksi toisen vaatteita.

”Suomalaisten täytyisi oppia ottamaan kiitosta vastaan. Kuinka helposti vähättelemme itseämme. Sanomme, että eihän tämä paita nyt mitään, ihan alennusmyynnistä ostin”, Uotinen sanoo.

”Jorma huomioi tuollaiset asiat. Ja se yhdistää meitä, olemme molemmat kiinnostuneet sisustuksesta, estetiikasta, pukeutumisesta ja teatterista”, Sykkö sanoo.

”Kulttuuri on elämämme sisältö. Kokemuksen jakaminen jälkeen päin on todella tärkeä, että teoksiin saa toisen tulokulman”, Uotinen komppaa.

Kaksikko saattaa olla hyvinkin eri linjoilla monesta aiheesta, mutta se rikastaa keskustelua. Sykkö pitää Uotista paljon tarkempana, esimerkiksi pukeutumisen suhteen.

Linnan juhlissa Sami Sykkö tervehtii ilolla, jos protokollaa venytetään, mutta Uotinen on konservatiivisempi.

”Olen kyllä nykyään rennompi. Pitää nähdä kuka sen uuden tuo. Pinkki frakki sopii nuorelle, mutta ei kuusikymppiselle äijälle. Täytyy hyväksyä, että aika ja tavat muuttuvat. En ole niin jyrkkä, vaikka muutosvastainen olenkin”, Uotinen naurahtaa.

Jorma Uotinen ja Sami Sykkö valaisevat olemuksellaan koko huoneen. © Tommi Tuomi

Sami Sykkö ja Jorma Uotinen oppivat toisiltaan

Ystävykset ottavat kulttuurin ja taiteen vakavasti, kuten pitää. Se tulee ilmi jo heti ensimmäisessä jaksossa. Taidekokemus jää heiltä harvoin kesken, vaikka joskus tekisikin mieli lähteä esimerkiksi teatterista kesken esityksen.

Sykkö ja Uotinen olivat Lontoossa katsomassa jalkapallonäytelmää Dear England, joka ei aluksi iskenyt. Uotinen olisi lähtenyt väliajalta mieluummin hotelliin istumaan. Sykkö suostutteli hänet jäämään. Väliajan jälkeen näytelmä parani huomattavasti, ja siitä tuli reissun parhaita kokemuksia.

”Erittäin harvoin lähden kesken esityksen pois. Elokuvista olen saattanut lähteä, jos ei sytytä, mutta olen kotimaassa niin tunnettu, että olisi liian suuri numero lähteä kesken pois. Se havaitaan heti”, Uotinen sanoo.

”Olen podcastissakin kertonut sen tarinan, kun istuin keskellä katsomoa Kansallisoopperassa. Minulle tuli hirveä virtsaamisen tarve. Esitys oli heikko ja tylsä, mutta en voinut lähteä, koska siitä olisi tullut liian suuri numero. Istuin vain.”

Sami Sykkö sanoo oppineensa Uotiselta, että molemmilla puolilla istuvia vierustovereita on kohteliasta tervehtiä saapuessaan. Tervehtimisestä tulee hyvä mieli kaikille.

Tapa tervehtiä tarttui Pariisista, jossa naapuria tervehditään ravintolassakin.

”Mutta kun menet suomalaiseen hissiin… Kerran Kuopiossa, hississä seisoi nainen ja hänen lapsensa. Sanoin hyvää huomenta. Nainen ei vastaa ja lapsi katsoo minua ja kysyy ’tunneksä ton?’ Tämä kertoo paljon. Kehitystä on tapahtunut, mutta tekemistä on vielä”, Uotinen sanoo.

Lue myös: Tästä tykkään – Sami Sykkö: ”Suomalaiset kritisoivat aina itseään, mutta ovat maailman sympaattisin kansa”

X