Juba Tuomola pääsi eroon sokerista ruokaremontin avulla: ”Kroppani huusi dieetin ensimmäiset päivät karkkia, jäätelöä, pullaa ja keksejä”
Sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola pääsi vähähiilihydraattisen ruokavalion avulla eroon sokeririippuvuudestaan – ja sai uuden elämän.
Karkkia oli pakko saada. Jos kodin karkkikaappi oli tyhjillään, Juba Tuomola käveli lähimmälle kioskille. Hän lähti herkkuostoksille, vaikka ulkona olisi ukkostanut ja satanut kaatamalla vettä.
Nykyään Juba ajattelee, että hän oli 15 vuotta sitten pahassa sokerikoukussa.
”Sokeri oli minulle kuin huumetta. Sain fyysisiä vieroitusoireita, jos en saanut karkkia. Suhtauduin karkkiin samalla tavalla kuin alkoholisti alkoholiin. Sokerinhimo meni kaiken muun edelle.”
Ruokaremontti
Juba aloitti ruokavalion remontin vuonna 2004. Hän oli kyllästynyt väsyneeseen oloon ja siihen, että painoa tuli vuosi vuodelta lisää. Juba oli yrittänyt vähentää lukuisia kertoja karkin syömistä ja kokeillut monia herkkulakkoja. Hyvin alkanut karkkilakko päättyi joka kerta samaan: sokerinhimo vei voitin, ja Juba retkahti mässäilemään makealla.
Juba kävi selkäkipujen takia ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin, Antti Heikkilän, vastaanotolla. Juba kiinnostui Heikkilän kirjoista, joissa tämä puhuu vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta. Heikkilä lupasi, että ruokaremontin avulla
Juba pääsee eroon niin selkäkivuista, nuutuneesta olosta kuin ylimääräisistä kiloistakin.
”Aluksi vähähiilihydraattisen ruokavalion kokeileminen pelotti minua, sillä minulla oli siitä väärää tietoa.”
Kroppa huusi karkkia, kun ote sokerikoukusta hiipui
Epäilyksistään huolimatta Juba päätti kokeilla Heikkilän oppeja. Hän karsi ruokavaliostaan riisin, perunan, leivän, pastan ja sokerin. Leivästä ja pastasta luopuminen ei tuottanut Juballe ongelmia.
”Sen sijaan sokeripitoisista herkuista irrottautuminen oli vaikeaa. Kroppani huusi dieetin ensimmäiset päivät karkkia, jäätelöä, pullaa ja keksejä.”
Sokerinhimo helpotti parissa viikossa, kun elimistö tottui proteiini- ja rasvapitoiseen ruokaan. Ruokavalio vaikutti myös monin muin tavoin positiivisesti Jubaan.
Hän laihtui parissa kuukaudessa kahdeksan kiloa, vaikkei laskenut kaloreiden määrää ja söi aina, kun oli nälkä. Juban vireystilassa tapahtui suuri muutos. Häntä ei enää väsyttänyt ruokailun jälkeen.
Juba sai vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta apua myös moniin terveyspulmiin, joista hän aiemmin kärsi.
”Nukuin paremmin, joskus minua häirinneet paniikkikohtaukset loppuivat kokonaan, pääsin eroon närästyksestä ja selkäkipuni kaikkosivat. Tavoittelin sokerikoukusta irti pääsemistä, mutta sainkin kokonaan uuden elämän.”
Entinen sokerihiiri huomasi jo ensimmäisen kuukauden aikana, että makeaa ei tehnyt enää mieli.
”Oli todella palkitsevaa pystyä käymään ruokakaupassa ilman suklaalevyn tai karkkipussin ostamista. Minun ei tehnyt mieli karkkia edes silloin, kun kuljin karkkihyllyn ohi.”
Ei lohturuokaa
Juban mielestä sokerittomassa ja vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa vaikeaa olivat vain ensimmäiset viikot, jolloin elimistö oli vielä sopeutumisvaiheessa.
”En koe joutuvani luopumaan mistään. Päinvastoin, syön erittäin hyvänmakuista ja ravitsevaa ruokaa. Annan keholleni kaikkea sitä, mitä se tarvitsee voidakseen hyvin.”
Juba syö muun muassa lihaa, kalaa, kananmunia, voita, kookosöljyä, pähkinöitä, runsaasti vihanneksia, marjoja ja rajoitetusti hedelmiä niiden sisältämän sokerin vuoksi.
Juba syö kaksi kertaa päivässä, lounaalla ja illallisella. Aamuisin riittää kuppi teetä tai kahvia.
”Tällä ruokavaliolla verensokerini pysyy tasaisena koko päivän. Nälkäkiukut ja iltapäivänukahtamiset ovat historiaa.”
Moni on kysynyt Jubalta, millä hän korvaa sokerin. Mikä on lohturuokaa, jos ei voi mennä ostamaan pussillista karkkia tai lusikoida jäätelöä suoraan purkista?
Juba eri tarvitse lohturuokaa, sillä makeanhimoa ei yksinkertaisesti enää tule.
”Joskus teen omaa suklaata kookosöljystä ja kaakaojauhosta ja jäähdytän massasta suklaapaloja. Suklaassa ei ole lainkaan sokeria, mutta minun suuhuni se maistuu makealta.”
Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Hanna Partanen
Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 5/19.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti