Jutta Larm iloitsee Juha-puolisostaan: ”On lahja, että kumppanikin on kiinnostunut seksuaalisuudesta”

Jutta Larm, 47, löysi rinnallensa kumppanin, joka hyväksyy hänet juuri sellaisena kuin hän on: henkioppaiden näkijänä, jossa riittää sähäkkyyttä. Menneistä parisuhteista Jutta on oppinut yhden tärkeän asian.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Tällaista onnea ei voi saavuttaa, jos suhteen molemmilla osapuolilla ei ole omissa nahoissaan hyvä olla."

Jutta Larm, 47, löysi rinnallensa kumppanin, joka hyväksyy hänet juuri sellaisena kuin hän on: henkioppaiden näkijänä, jossa riittää sähäkkyyttä. Menneistä parisuhteista Jutta on oppinut yhden tärkeän asian.
Teksti: Eveliina Lauhio

Kömpelöä koskettamista. Sellaista Jutta Larmin ja hänen aviopuolisonsa Juha Larmin intiimit hetket olivat parisuhteen alkumetreillä. Töiden kautta tavanneet Jutta Larm ja Juha olivat reilun vuoden läheisiä ystäviä, ennen kuin he alkoivat seurustella.

Siirtyminen ystävyydestä romanttiseen rakkauteen ei käynyt mutkattomasti. Seksi ja muu intiimi kanssakäyminen oli pariskunnalle aluksi hankalaa.

”Olihan se outoa, kun yhtäkkiä parhaan ystävän kanssa olikin intiimiä läheisyyttä. Olimme rakastaneet toisiamme ystävinä ja ihmisinä, mutta ei meillä ollut aiemmin mitään fyysistä läheisyyttä”, Jutta kuvailee.

Ystävyyden syveneminen rakkaudeksi oli Jutan mielestä jälkikäteen ajateltuna erinomainen tapa aloittaa parisuhde. He saivat Juhan kanssa tutustua toisiinsa rauhassa ilman paineita.

”Rakkauden alkuhuumassa usein haluaa antaa itsestään paremman kuvan kuin on. Meillä tällaista vaihetta ei ollut. Ystävyys antoi parisuhteelle vankan pohjan.”

Ihmissuhteen muuttaminen muotoaan herätti pelkoa toisen menettämisestä. Jutta ja Juha keskustelivat ennen parisuhteeseen ryhtymistä avoimesti myös siitä, mitä tapahtuu, jos romanttinen rakkaus ei toimikaan heidän välillään. Molemmat olivat kuitenkin sitä mieltä, että on enemmän voitettavaa kuin hävittävää.

Jatkuvasti yhdessä

Jutta ja Juha kihlautuivat vuoden 2017 syyskuussa. Heidän häitään tanssittiin Italian Veronassa vuotta myöhemmin elokuussa.

Pirkkalassa asuva pariskunta viettää lähes kaiken aikansa yhdessä. Etenkin korona­vuonna, kun heistä molemmat ovat tehneet töitä kotoa, he hengittävät jatkuvasti samaa ilmaa.

”Vietämme varmaan ainakin 20 tuntia vuorokaudesta yhdessä, eikä toinen silti ärsytä. Joskus yritämme ottaa tietoisesti omaa aikaa, mutta emme juuri kaipaa sitä”, Jutta sanoo ja naurahtaa.

Jutta ja Juha keskittyvät elämään hetkessä.

”Meillä on arjen luksusta esimerkiksi se, että avaamme kuohuviinipullon ja lähdemme kahdestaan pihatalkoisiin. Kuopsutamme kukkapenkkiä ja parannamme maailmaa.”

Yhteisen ajan lisäksi seksi on Jutalle ja Juhalle parisuhteen liima. Alun hapuilun jälkeen intiimi kanssakäyminen ei ole enää kömpelöä, vaan pariskunnan välillä on syvä yhteys. Seksille varataan aikaa.

”Jos on oikein kiireistä, saatamme sopia seksitreffit kalenteriin. Toisinaan taas parhaiten toimii spontaani heittäytyminen.”

Tantran lumoa

Suhteen alkuaikana Jutta aloitti seksuaaliterapeutin opinnot. Aiemmin hän oli valmistunut seksuaalineuvojaksi. Opiskelupäivien jälkeen Jutta keskusteli luentojen aiheista usein Juhan kanssa.

”Me olemme aina puhuneet avoimesti seksistä ja kaikkeen siihen liittyvästä.”

Jutalle ja Juhalle seksi ja seksuaalisuus ovat tärkeä osa parisuhdetta. Seksuaaliterapeuttina Jutta tietää, että kaikille pariskunnille seksi ei ole yhtä suuri osa rakkautta.

”Tärkeintä on, että molempien osapuolien tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Ongelmia syntyy helposti, jos halut ovat kovin erilaiset. On myös hyvä muistaa, että hellyttää ja läheisyyttä voi olla myös ilman seksuaalista kanssakäymistä.”

Jutta on perehtynyt tantraan ja tantraseksiin. Hän määrittelee tantran yhteydeksi toiseen ihmiseen. Siihen kuuluu läsnäoloa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja korkeampaa rakkautta.

”On lahja, että olen löytänyt elämänkumppanin, joka on myös kiinnostunut seksuaalisuudesta. Tantra on tuonut parisuhteeseemme voimakkaan yhteyden ja syvemmän seksuaalisuuden tason.”

Jutta on onnellinen myös siitä, että Juha hyväksyy myös henkisyyden, joka on Jutalle tärkeä osa arkea.

”Olen ihminen, joka on nähnyt henkioppaita ja jolle ajatus jälleensyntymisestä on luonnollista. Juha on avoimen kiinnostunut ajatuksistani ja keskustelemme näistä asioista usein. Uskon, että olemme Juhan kanssa niin sanottu kaksoisliekki. Olemme saman sielun puoliskot, jotka tässä elämässä kohtasivat.”

Jutta ja Juha kirittävät toisiaan henkiseen kasvuun.

”Käsitykseni rakkaudesta on muuttunut tyystin Juhan kanssa. Minusta on tullut lempeämpi, ja näen rakkautta kaikkialla.”

Vahvuutena erilaisuus

Jutta on ollut kaksi kertaa naimisissa ennen avioitumistaan Juhan kanssa. Väliin on mahtunut myös monia sinkkuvuosia. Niiden aikana Jutta löysi oman voimansa ja oppi pärjäämään yksin. Juha tuli hänen elämäänsä juuri oikeaan aikaan.

”Jos olisimme tavanneet Juhan kanssa kymmenen tai 20 vuotta sitten, olisimme tuskin näin onnellisia. Meidän molempien on pitänyt käydä läpi omat oppikoulumme ja suhdekoukeromme.”

Menneistä rakkauksistaan Jutta on oppinut yhden asian ylitse muiden: toista ei voi muuttaa.

Joskus nuorempana Jutta yritti tätä, laihoin tuloksin. Jutta oivalsi, että muuttamalla omaa käytöstään usein myös toinen muuttuu.

Jutta uskoo, että hänen ja Juhan onnellisen liiton salaisuus on se, että he hyväksyvät toisensa juuri sellaisina kuin he ovat. Jutta on nopea liikkeissään, Juha taas pedantti ja harkitseva.

”Saisimme isot riidat aikaan, jos minä hoputtaisin Juhaa ja jos hän olisi minulle vihainen siitä, miksi toisinaan sähellän.”

Jutta kuvailee olevansa onneton tietokoneasioissa. Kun tietokone temppuilee, Juha rientää viereisestä pöydästä oman läppärinsä takaa avuksi. Jutta taas auttaa Juhaa paperiasioissa, jotka eivät ole miehen lempipuuhaa.

”Olemme kääntäneet erilaisuutemme vahvuudeksi.”

Jutta kuvailee heitä Juhan kanssa hyvin sitoutuneeksi toisiinsa. Mustasukkaisuus ei vaivaa puolin eikä toisin.

”En tekisi mitään sellaista, mikä rikkoisi tätä liittoa. Sydämeni ei kestäisi sitä, että joutuisin salaamaan Juhalta jotakin.”

Rakkauden kieli

Jutta on tyytyväisempi elämäänsä kuin koskaan aikaisemmin. Hän kuvailee avioliittoaan kahden kypsän ihmisen suhteeksi.

”Tällaista onnea ei voi saavuttaa, jos suhteen molemmilla osapuolilla ei ole omissa nahoissaan hyvä olla.”

Pariskunta riitelee harvoin. Jos toinen vaikuttaa kireältä, toinen osaa väistää ja antaa tilaa.

Jutta ja Juha luottavat kaikissa asioissa keskustelun voimaan. Jos Jutta on stressaantunut töistä, hän sanoo asiasta suoraan Juhalle. Näin toinen tietää, ettei kiukuttelu johdu hänestä.

”Pyrimme käymään kaikki erimielisyydet läpi rauhallisesti puhumalla. Meillä ei yleensä koroteta ääntä. Emme myöskään pelkää riitoja – joskus sellainen saattaa puhdistaa ilmaa.”

Tärkeä oivallus Jutalle on ollut ymmärtää, että ihmisillä on erilaiset rakkauden kielet. Moni puhuu kumppanilleen luontaisesti sillä rakkauden kielellä, jonka kokee itse läheiseksi. Oma rakkauden kieli ei kuitenkaan aina kohtaa kumppanin kanssa.

Jutan rakkauden kieli on teot. Hän osoittaa rakkauttaan tekemällä Juhan puolesta jonkin arjen askareen, kuten keittämällä aamukahvit. Jutasta on ihanaa, kun Juha tilaa hänen puolestaan huollon naarmuuntuneella autolle.

”Juhan rakkauden kieli taas on kosketus. Hän nauttii siitä, kun häntä silitellään ja hartioita hierotaan.”

Kohti kukoistusta

Viittäkymmentä lähestyvä Jutta ei pelkää, että vaihdevuodet vaikuttaisivat parisuhteeseen. Hänellä on vahva liitto, joka kestää.

”Juha on luvannut seistä rinnallani, vaikka minusta tulisi kärttyinen.”

Jutta on kokenut jo esimakua vaihdevuosista. Kehon yli humahtavat kuumat aallot ovat tulleet osaksi arkea, mielialat ovat ailahdelleet ja unen laatu on huonontunut.

Peilistä katsoo välillä vieras naama. Vaikka Jutta kokee olevansa pääsääntöisesti sinut ulkonäkönsä kanssa, joskus veltostuvat iho ja silmäkulmiin piirtyvät rypyt harmittavat. Jos Jutta meinaa puhua itsellensä rumasti, Juha puuttuu tilanteeseen.

”Juha on opettanut minut rakastamaan itseäni ja ulkoista olemustani. Hän sanoo aina, että sillä, miltä näytän, ei ole hänelle merkitystä.”

Jutta suhtautuu vaihdevuosiin ennen kaikkea kasvun mahdollisuutena, johon liittyy paljon fyysisiä ja henkisiä muutoksia.

”Tämän ikäisenä sitä alkaa jo olla elämän toisella puoliskolla. Ymmärrän yhä paremmin sen, että elämä on rajallista ja mietin, mitä kaikkea haluan vielä saada aikaan. Vaihdevuodet ovat uuden kukoistuksen aikaa.”

Parasta mitä Jutalle voisi rakkaudessa tapahtua on se, että hän saisi elää vanhaksi yhdessä Juhan kanssa. Jutta uskoo, että heidän parhaat päivänsä ovat vielä edessäpäin. Kun he joskus tekevät vähemmän töitä ja molempien lapset ovat lentäneet pois pesästä, heillä on enemmän aikaa keskittyä toisiinsa.

”Eläkkeellä matkustelemme hieman, joogaamme, meditoimme ja nautimme toisistamme.”

Lue myös: Hyvinvointivalmentaja Jutta Larmin makuuhuoneessa ei kännyköitä sallita: ”Nykyään minä hallitsen puhelintani, eikä päinvastoin”

Larm pitää keskustelutaitoa arvossa parisuhteessa. ”Pitkässäkin parisuhteessa on hyvä aina välillä varmistaa, miten kumppani haluaa tulla kosketetuksi.”

Larm pitää keskustelutaitoa arvossa parisuhteessa. ”Pitkässäkin parisuhteessa on hyvä aina välillä varmistaa, miten kumppani haluaa tulla kosketetuksi.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 7/21.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X