Kari Tapio: ”En tiedä, olisinko selvinnyt ilman Piaa”

Laulaja Kari Tapio nousi tähdeksi vasta sitkeän yrittämisen jälkeen. Ilman vaimonsa kannustusta hän olisi lyönyt hanskat tiskiin jo kolmekymppisenä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kari Tapiolla on ollut kanttia puhua myös vaikeista asioista ja myöntää omat virheensä. Kuva: Seppo Saarentola.

Laulaja Kari Tapio nousi tähdeksi vasta sitkeän yrittämisen jälkeen. Ilman vaimonsa kannustusta hän olisi lyönyt hanskat tiskiin jo kolmekymppisenä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Raija Vesala

Kari Tapion silmistä näkee, että kesä on ollut rankka. Muutto Kirkkonummelta uuteen kotiin Espooseen, tiivis keikkailu kesälavoilla ja ison konserttikiertueen valmistelu eivät ole antaneet mahdollisuutta pitkään kesälomaan. Haastattelua seuraavana päivänä edessä ovat lisäksi Vares-elokuvan kuvaukset keskellä yötä, mutta rooliin ei onneksi tarvitse sukeltaa kovin syvälle, sillä Kari Tapio esittää itseään.

Marraskuussa 65 vuotta täyttävä maestro myöntää, että stressi on päässyt yllättämään.

”Pahinta on, kun ei öisin oikein saa nukutuksi. Silloin ei seuraavana päivänä ruoka maistu ja olo tuntuu huteralta. Muutto on ollut kova koettelemus, eikä se vieläkään ole ihan päätöksessään. Kaikenlaista roinaa sitä kertyy 20 vuoden aikana nurkkiin eikä koskaan oikein ole muka aikaa selvittää sitä tavaramäärää. Kukaan muu ei kuitenkaan voi tehdä sitä puolestani ja niinhän se on, että tekemättömät työt painavat mieltä eniten.”

Vaikka stressi painaakin, tärkein työväline on paremmassa kunnossa kuin koskaan.

”Ääni on onneksi pysynyt kondiksessa. Laulaessa stressi unohtuu, sillä yleisöstä saa valtavasti voimaa. On hieno tunne astua lavalle ja huomata, että sua on odotettu. Keikkoja jaksaisi kyllä vaikka kuinka, mutta ne ajomatkat ovat sitten etenkin tällä ikää asia erikseen.”

Artistin kiireistä kesää seuraa vielä kiireisempi syksy, sillä lokakuussa käynnistyy lähes 40 konsertin kiertue, joka on nimetty Vieras paratiisissa -konserttikiertueeksi keväällä ilmestyneen levyn mukaan.

”Konserttikiertueesta on tullut vähän perinne. Tänä syksynä kierrämme myös pieniä saleja, sillä emme ole isolla kalustolla matkassa ja henkilökuntaakin on aika vähän. Samalla se tietenkin pienentää kuluja ja sitä kautta taloudellista riskiä, konserttitarjontahan on syksyn aikana runsas. Toivotaan, että yleisö haluaisi tulla meitä katsomaan tälläkin kertaa.”

Pitkä tie huipulle

Lähes jokainen Kari Tapion levy on myynyt 2000-luvulla vähintään kultaa, usein platinaakin. Mies on myös tanssienjärjestäjille varma valinta, jos haluaa saada paikan täyteen. Tie huipulle on kuitenkin ollut pitkä ja pettymysten varjostama.

Alun perin Suonenjoella syntyneestä Kari Tapani Jalkasesta piti tulla urheilija. Nuorukaisen lempilajit olivat mäkihyppy ja jääkiekko.

”Vuonna 1963 en voinut pelata kiekkoa, kun minulla oli todettu keuhkovarjostuma ja lääkäri oli kieltänyt kaiken, missä voi tulla hiki. Asuin silloin Pieksämäellä. Menin sikäläisen ER-Quartet-yhtyeen treenikämpälle ja sain laulaa kokeilumielessä. Bändi palkkasi minut saman tien solistiksi. Myöhemmin esiinnyin myös toisen pieksämäkeläisen bändin Jami & Noisemakersin kanssa.”

Musiikki alkoi viedä mukanaan ja odotukset olivat korkealla, kun Kari Tapio pääsi levymoguli Toivo Kärjen pakeille vuonna 1967. Monelle artistille tapaaminen Kärjen kanssa on ollut uran käännekohta, mutta ei Kari Tapiolle.

”Kärki halusi minun laulavan tangoja ja minä taas olisin halunnut esittää kantria. Kärki väitti myös minun olevan liian vanha poptähdeksi, vaikka olin vasta päässyt armeijasta. Myös vibraattoni oli vääränlainen. Olin tullut tapaamiseen suurin odotuksin, joten pettymys oli raju, kun ajelin sydämistyneenä Helsingistä takaisin kotiin.”

Yhdestä asiasta Kari Tapio kuitenkin saa kiittää Toivo Kärkeä.

”Hän kehotti minua ottamaan laulutunteja. Kävin kaksi kertaa Tuure Aran opissa ja hän opetti minua hengittämään oikein ja säästämään ääntäni.”

Työmiehen intiaanikesä

Kun sen enempää musiikki kuin urheilukaan ei tuntunut tuovan leipää pöytään, Kari Tapio hankki latojan ammatin ja työskenteli päivisin kirjapainossa.

”Koko ajan kuitenkin heitin vähän keikkaa, ja vuonna 1972 kävi tuuri, kun Danny otti yhteyttä. Olimme edellisenä syksynä esiintyneet Kuopiossa ja sen perusteella Danny pyysi Helsinkiin studiolle koelauluun. Se oli onnenpotku, sillä olin siihen aikaan jäänyt työttömäksi kirjapainosta. Olimme jo Pian kanssa naimisissa ja vanhin poikamme Jiri oli kaksivuotias, joten raha oli tiukoilla.”

Koelaulu meni nappiin ja seuraavan kesän Kari Tapio kiersi Danny-show’n mukana pitkin Suomea.

”Se oli kiva intiaanikesä. Lauloin joka keikalla neljä biisiä ja lisäksi toimin roudarina ja hoidin äänilaitteita.”

Legenda saa alkunsa

Danny-show’ta seurasi keikkailua muun muassa Erkki Liikasen ja Lea Lavenin kanssa. Kari Jalkasella oli kysyntää, mutta läpimurto antoi odottaa itseään.

Kari Tapion mukaan oli parempi vaihtoehto, että suosio tuli vasta aikuisena. ”Pää ei mennyt sekaisin." Kuva: Seppo Saarentola.

Kari Tapion mukaan oli parempi vaihtoehto, että suosio tuli vasta aikuisena. ”Pää ei mennyt sekaisin.” Kuva: Seppo Saarentola.

”Tein muutaman sinkunkin, mutta mitään hittejä niistä ei tullut. Olin jo monta kertaa lopettamassa koko laulutouhun, mutta Pia jaksoi kannustaa. Hän vakuutteli aina, että tuollaisen äänen on pakko breikata joskus.”

Vuonna 1976 alkoi vihdoin tapahtua. Chrisse Johansson kutsui Kari Tapion luokseen ja ehdotti, että tämä levyttäisi käännösiskelmän Laula kanssain. Samaan aikaan huoneessa oli myös Katri Helena, joka totesi, että tuo kappale on varma hitti. Kari Tapio tarttui tilaisuuteen, vaikka intoa hiukan hillitsi se, että Fredi levytti saman kappaleen.

”Fredin versio ilmestyi heti seuraavana päivänä. Olin varma, että tällainen tuntemattomuus jää Fredin varjoon. Hän oli iso nimi jo silloin.”

Tosin kuitenkin kävi. Nimenomaan Kari Tapion tulkinnasta tuli hitti ja legenda sai alkunsa.

”Totta kai se tuntui hienolta, kun aloin vihdoin pärjätä omillani.”

Laula kanssain -biisiä seurasivat hitit Viisitoista kesää ja Kaipuu, jotka varmistivat lopullisen läpimurron. Hittiputkea jatkoivat myöhemmin Olen suomalainen ja Myrskyn jälkeen, jotka tekivät artistista kestotähden.

Yhä ramppikuumetta

Kari Tapio on esiintynyt yli 40 vuotta, mutta hän potee yhä voimakasta ramppikuumetta ennen keikan alkua. Hän muistaa jännittäneensä jo kansakoulun laulukokeessa niin, ettei laulamisesta tahtonut tulla mitään.

”Kerran sain todistukseen laulusta pelkän viivan. Kieltäydyin laulamasta kokeissa, kun muun luokan tirskuminen otti sen verran luonteen päälle. Myöhemmin esiinnyin kyllä koulun joulu- ja kevätjuhlissa, mutta en tosiaankaan voinut edes kuvitella, että minusta tulisi aikuisena laulaja.”

Musikaalisuus on silti Jalkasten suvun geeneissä. Kari Tapion äiti lauloi aikoinaan tanssiorkesterissa ja isänisä oli soittomiehiä.

”Kun isä osti ensimmäisen mikin, pilailimme joskus kotona vieraiden kustannuksella. Minä menin mikin kanssa vaatekaappiin ja lauloin sieltä ja isä uskotteli vieraille, että se tulee radiosta. Komerossa jännitys ei vaivannut.”

Nykyään ramppikuume on hallinnassa, vaikka jalkoja heikottaa ja vatsassa kiertää ennen ensimmäistä biisiä.

”Jännitys helpottaa vasta, kun ensimmäinen kappale lähtee käyntiin ja paita alkaa kastumaan.

Silloin tietää päässeensä taas vauhtiin.”

Pitkä ja kivikkoinen tie huipulle on tehnyt Kari Tapiosta nöyrän yleisön edessä.

”Vaikka usko laulamiseen oli monta kertaa koetuksella, pitkän kaavan mukaan eteneminen oli

ehkä kuitenkin parempi vaihtoehto. Liian nopea suosio olisi vain sekoittanut pään, ja onhan se aina mukavampaa, jos jouluaatto on edessäpäin. Laulunlahja on Luojan antama, joten sillä ei ole mitään syytä rehvastella. Yleisö on jokaisen artistin työnantaja ja sen edessä pitää olla nöyrä.”

Brenkkuongelma

Kari Tapion suosion salaisuus ei perustu pelkästään hittien määrään tai upeaan ääneen. Oleellinen osa suosiota on myös laulajan persoona: suorapuheisuus ja kyky myöntää omat virheensä.

Uran vaikeimpiin hetkiin on kuulunut kamppailu alkoholin kanssa.

”Erityisesti 80-luvun taite oli huonoa aikaa brenkkuongelman takia. Silloin töitä jäi tekemättä ja otsaan tuli juopon leima. Puoli vuotta saattoi mennä selvinpäin, mutta yksi keskikaljapullo sitten suisti kaiken raiteiltaan. Sen jälkeen seurasi hirveä morkkis.”

Vaikka artisti ryhdistäytyikin ja hoiti hommansa moitteettomasti, epäilyksen varjo seurasi pitkään ja seuraa yhä.

”Oli nöyryyttävää, kun järjestysmies tuli kysymään mitä kuuluu ja samalla nuuskaisi, miltä henki haisee. Nyt sitä ei enää tapahdu, mutta vieläkin kynnys jäädä sairauslomalle ja perua keikka on korkea. Heti ensimmäisenä epäillään, ettei se ole sairas vaan kännissä. Se on tietenkin oma vika, itse olen maineeni hankkinut.”

”Viinasta irti pääseminen on jokaisen henkilökohtainen taistelu. Siinä ei auta sen enempää vaimon, lasten kuin pomonkaan tuki, vaan se kamppailu pitää käydä itse. Korkeintaan yläkerrasta voi saada apua.”

Vaikka suhde alkoholiin on aiheuttanut ongelmia, täysraitista Kari Tapiosta ei ole tullut.

”Vapaapäivinä juon yhä viiniä, mutta yritän pitää käytön kohtuudessa. Välillä on pitkiäkin täysin raittiita kausia, sillä tällä ikää on pakko huolehtia kunnostaan entistä enemmän.”

Vaimolle mitali

Fyysisen kunnon merkityksen Kari Tapio oppi kantapään kautta kesällä 1996, jolloin vakava sydänvaiva alkoi oireilla ja vain nopea hoitoonpääsy pelasti laulajan elämän.

”Tutkimuksissa ilmeni, että ohitusleikkaus on pakko tehdä mahdollisimman pian. Olin leikkausjonossa ja tein samalla keikkoja, vaikka lääkäri oli suositellut aikaista nukkumaanmenoa ja säännöllisiä elämäntapoja. Tietenkin leikkaus pelotti. Keikkapaikoilla tuli muutaman kerran mieleen, että olenkohan nyt täällä viimeistä kertaa.”

Tammikuussa 1997 tehty leikkaus sujui hyvin, mutta potilas ei malttanut pitää tarpeeksi sairauslomaa, vaan lähti keikoille jo huhtikuussa. Seurauksena oli palleatyrä ja uusi leikkaus elokuussa.

”Niiden vaiheiden jälkeen olen oppinut, että jokainen päivä on armo. Yläkertaan olen turvautunut monet kerrat, sillä niin kovaa jätkää ei olekaan, joka selviäisi yksin.”

Parhaiten Kari Tapio rentoutuu kotonaan.

”Kotona olen kuin Uuno Turhapuro. Vietän mieluiten aikaa sohvalla yöpuku päällä televisiota katsoen. Koti on ehdottomasti se tärkein paikka. Nykyään pyrin ajamaan keikoiltakin aina kotiin.”

Kari Tapio ja Pia Viheriävaara ovat olleet yhdessä vuodesta 1964 lähtien. Laulaja muistaa aina antaa tunnustusta myös vaimolleen ja kolmen poikansa äidille.

”Vaimolle pitäisi varmasti järjestää mitali siitä, että on kestänyt kaikki nämä vuodet. En tiedä, olisinko minä selvinnyt ilman häntä.”

 

Laulaja Kari Tapio täytti 65 vuotta marraskuussa 2010 mutta kuoli vielä samana vuonna. Maestron viimeinen haastattelu ilmestyi Seurassa 39/2010.

X