Kirjailija Ann Cleeves tuntee epäoikeudenmukaisen maailman: ”Rikosromaaneissa tapahtuu oikeus – paha saa palkkansa”

Milloin Vera Stanhope syntyi?

”Hän ilmestyi kirjaani, jossa ei pitänyt olla yhtään etsivää. Olin kirjoittamassa 1990-luvun lopulla psykologista rikosromaania kolmesta naisesta, jotka tekivät ympäristötutkimuksia Pohjois-Englannissa. Tarina alkoi takuta pahasti, eikä se edennyt.

Mitä teit silloin?

Muistin Raymond Chandlerin neuvon: avaa ovi ja katso kuka sieltä tulee ensimmäisenä aseen kanssa. No, ajattelin, että avaan oven ja odotan, kuka sieltä tulee, mutta ilman asetta, koska en pidä aseista.

Kuinka kauan odotit?

Olin juuri kirjoittamassa hautajaiskohtausta. Ihmiset istuivat kirkonpenkeissä, hartausmusiikki soi, ja suntio avasi kirkon oven. Sieltä saapui hieman nuhjaantunut, keski-ikäinen Vera Stanhope, itsenäinen oman tiensä kulkija. Hän oli täydellinen heti alussa nimeään myöten.

Onko Vera Stanhopella esikuvia?

Synnyin 1950-luvun puolivälissä, jolloin sodan loppumisesta ei ollut kulunut kovin kauan aikaa.

Kun miehet olivat rintamalla, naiset ottivat vastuun kotona. Osa näistä naisista menetti miehensä sodassa ja monet heistä eivät enää koskaan menneet naimisiin. He halusivat pysyä itsenäisinä naisina ja opiskelivat mm. opettajiksi, sairaanhoitajiksi, ja kirjastovirkailijoiksi.

Jos he olisivat menneet naimisiin, heidän olisi pitänyt jäädä kotirouviksi. Vera voisi olla yksi näistä itsenäisistä naisista.

Onko sinussa ja Verassa yhteistä?

Haluaisin kovasti olla Veran kaltainen. Siten, etten miettisi, mitä ihmiset minusta ajattelevat tai miltä näytän.

Vera viihtyy mainiosti yksikseen. Luulen, ettei hän halua edes parisuhdetta. Hän on näin jopa onnellinen. Itse asiassa myös minä viihdyn itsekseni. Jäin leskeksi vuosi sitten hieman ennen joulua.

Olimme mieheni kanssa yhdessä 40 vuotta. Totta kai kaipaan häntä valtavasti. Hän oli valtavan hauska ihminen ja hän sai minut nauramaan. Mutta en valita ollenkaan, kun saan olla yksin, omassa rauhassa.

Oikeastaan voin sanoa, että olen onnellinen leski.

Ann Cleevesin romaaneihin perustuva Vera Stanhopen tutkimusten kahdeksas tuotanokausi alkaa TV1:ssä 16.2. ja yhdeksäs tuotantokausi 20.4. Uusien Shetland-sarjojen ajankohtaa ei vielä tiedetä. © VESSI HÄMÄLÄINEN / OTAVAMEDIA

Myös Shetland-sarjan Jimmy Perez on leski. Mikä teidät erottaa?

Kirjoitin Jimmy Perezin leskeydestä monta vuotta ennen kuin itse jäin leskeksi, koska halusin selvittää, kuinka voi selvitä kumppanin kuolemasta.

Jimmy menettää tulevan vaimonsa, Franin jo ennen hääpäivää. Siksi Jimmyllä on hyvin idealistinen kuva tulevasta vaimostaan.

Jimmy ei ehtinyt kokea monia yhteisiä vuosia vaimonsa kanssa. Luulenpa, että hänelle vaimon kuolema oli pahempi isku kuin mieheni kuolema minulle.

Minä sain elää pitkään mieheni kanssa. Meillä on yhteiset lapset, yhteiset matkat, yhteiset kokemukset. Minulle jäi valtavasti hyviä muistoja, jotka kantavat pahojenkin päivien yli.

Miten sinusta tuli kirjailija?

Olen lapsesta saakka ollut tarkkailija. Olen aina viihtynyt paremmin sivussa kuin huomion keskipisteessä.

Tähän vaikutti varmaankin lapsuuteni. Kasvoin hyvin pienessä kylässä Etelä-Englannissa. Isäni oli siellä kyläkoulun opettaja ja minä olin yksi hänen oppilaistaan.

Minua ei isäni ammatin vuoksi kutsuttu koskaan leikkimään kenenkään kotiin tai syntymäpäiväjuhliin. Olin aina hieman ulkopuolinen.

Milloin aloit kirjoittaa?

Tämä tapahtui, kun muutin nuorena ornitologimieheni kanssa pienelle saarelle Englannin itärannikolle.

Mieheni toimi siellä retkeilymajan hoitajana. Olimme juuri menneet naimisiin ja asuimme mökissä, jossa ei ollut sähköjä eikä juoksevaa vettä. Siellä ei oikeastaan ollut muuta tekemistä kuin kirjoittaminen.

Ensimmäinen rikosromaanini ilmestyi 1986, ja siinä seikkaili lintubongari George Palmer-Jones. Vera ja Jimmy vielä odottivat tulemistaan.

Miksi rikosromaanit ovat suosittuja?

Maailma on epäoikeudenmukainen. Rikosromaaneissa tapahtuu oikeus. Paha saa palkkansa.

Juttu on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 1/19.