Brexit on murhenäytelmä - Kirjailija David Nicholls: ”Populistit lupaavat asioita jotka kaikki tajuavat liioitteluksi”

Katkeransuloisesti 1990-lukua muisteleva kirjailija David Nicholls (s. 1966) ihmettelee yhä Brexit-hairahdusta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

David Nicholls on käsikirjoittanut TV-sarjoja, muun muassa Rimakauhua ja Rakkautta.

Katkeransuloisesti 1990-lukua muisteleva kirjailija David Nicholls (s. 1966) ihmettelee yhä Brexit-hairahdusta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Korhonen

Britanniassa pidettiin parlamenttivaalit 12. joulukuuta. Voittaja saa ratkaista, miten Brexit eli EU-ero toteutuu.

Olet käsikirjoittanut TV-sarjoja, kuten Rimakauhua ja Rakkautta, onko tämä pääministeri Boris Johnsonin pyörittämä show komediaa vai draamaa?

Murhenäytelmä tämä on. Hävettää katsoa, miten teemme itsemme naurunalaisiksi tällä sotkulla. Ja nämä päättäjät ovat minun ikäluokkaani – sitäkin pitää pyytää anteeksi lapsiltani!

Brexit on kuohuttanut jo vuosia.

Brexit on kuohuttanut jo vuosia. © Istockphoto

Eikö brittihuumoriin ole aina kuulunut tällainen räävittömyys?

Kuulin että teillä Suomessa katsottiin 1980-luvulla samoja TV-sarjoja kuin meilläkin: Kyllä, herra ministeriä ja Monty Pythonia, mutta eihän edes niissä meno ollut lainkaan näin päätöntä kuin tosielämässä.

Populistit lupaavat asioita jotka kaikki tajuavat liioitteluksi, äänestävät heitä ja sitten ihmettelevät että ”oh dear, ne lupasivat liikoja”.

Uusimmassa kirjassasi Suloinen suru katsotaan vuotta 1997, ensirakastuneen 16-vuotiaan pojan silmin. Oliko silloin kaikki paremmin?

Ei tietenkään. Mutta se oli aikaa jolloin tuntui, että kaikki menee parempaan suuntaan. Internet oli tulossa, videopelit kehittyivät hurjaa vauhtia, kylmä sota ja valuuttakriisi olivat jo takana, politiikassa oli raikas tunnelma.

Niin ja brittimusiikki tarkoitti muutakin kuin Idols-kilpailuja.

Mikä sitten meni pieleen?

Sen kun tietäisikin. Jossain vaiheessa 2000-luvun alussa aloimme ylpeillä tyhmyydellä ja tietämättömyydellä, kun aiemmin ihailtiin sitä että luettiin paljon kirjoja ja käytiin kouluja.

Sen takia ollaan nyt tässä tilanteessa.

Aiemmissakin kirjoissasi [Sinä päivänä, Yhtä matkaa] muistoihin sisältyy paljon haikeutta.

Jos ei ikinä tunne surua, ei osaa myöskään iloita kohtaamastaan onnesta.

Tätä olen joutunut selittämään amerikkalaislukijoille, siellä on pakkomielle että elämän pitäisi olla yhtä hymyä. Siksi viihdyn Pohjoismaissa, te tajuatte miten pieniä hyviä asioita arvostaa parhaiten, kun on kokenut muutakin.

Kuvaat usein nuoria aikuisia. Millaisia he tai Rimakauhua-sarjan hahmot olisivat 90-vuotiaina vanhainkodissa?

Oi luoja, varmaan kamalia. Ihmissuhteissaan rimpuilevia ja rakastettavia ihmisiä, jotka eivät halua asettua siihen mummon tai papan kiiltokuvarooliin, johon me vanhuksemme laitamme.

Mutta luotan siihen, että lasteni ikäluokka sietää meitä, vaikka he joutuvatkin korjaamaan monia meidän tekemiä virheitämme. Siitä hiton Brexitistä alkaen.

Lue myös: Brexit uhkaa Harri Holkerin perintöä – Palaako poliittinen väkivalta Pohjois-Irlantiin? Seura kävi lojalistien lähiössä ennen naapurin murhaa: Katso video!

X