Kirjailija Milja Sarkola kirjoitti esikoisromaanin rahasta ja omasta luokkataustastaan: ”Pääomani-teos kuvaa yhtä elämänasennetta”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Milja Sarkolan esikoisromaani kertoo naisesta, jonka ajatukset täyttää raha. ”Romaani käsittelee myös suomenruotsalaiseen ylempään luokkaan liitettyä pihiyttä.”
Milja Sarkolan esikoisromaani kertoo naisesta, jonka ajatukset täyttää raha. ”Romaani käsittelee myös suomenruotsalaiseen ylempään luokkaan liitettyä pihiyttä.” © Tommi Tuomi/Otavamedia
Milja Sarkolan esikoisromaani Pääomani kertoo naisesta, joka mittaa elämässään kaiken rahan ja hyödyn näkökulmasta. Aiheen hän löysi läheltä.

Kirjailija Milja Sarkola on kirjoittanut neljä näytelmää. Nyt on ilmestynyt esikoisromaani, Pääomani. Samannimistä näytelmää esitettiin aiemmin keväällä helsinkiläisessä Q-teatterissa.

”Se meni niin päin, että kirjoitin kirjan ensin, eikä siitä ollut aluksi tarkoitus tehdä näytelmää. Sitten tajusin, että haluan käsitellä samaa aihetta myös näyttämöllä. Kirja oli jo melkein valmis, kun dramatisoin sen näytelmäksi”, Milja Sarkola kertoo.

Romaanisi päähenkilö on suomenruotsalainen nainen, jolle raha on kuin pakkomielle. Yleensä rahasta puhumista ei pidetä oikein sopivana. Miksi näin epäkorrekti aihe?

”Minulla oli ollut jonkin aikaa mielessä, että haluaisin kirjoittaa omasta luokkataustastani, ylemmästä keskiluokasta ja porvarillisuudesta, mutta en ihan tiennyt, miten pääsisin siihen käsiksi. Sitten rinnalle tuli ajatus hyötyajattelusta, joka myös kiinnostaa minua.

Tarkoitan sitä, kuinka ihminen valintoja tehdessään arpoo niitä suhteessa saamaansa hyötyyn. Siinä tulee määritelleeksi, minkä kokee hyödylliseksi, mikä minua hyödyttää.
Se pätee myös omassa elämässäni. Mietin, missä kohdissa löysin itseni ajattelemasta hyötynäkökulma edellä – ja mitä se tarkoittaa.

On luonnollista, että tehdessään esimerkiksi kulutusvalintoja ihminen miettii, mikä on edullisinta mutta samalla parasta, että kvaliteetti ja hinta olisivat parhaassa suhteessa.

Mutta entä jos hyötyajattelun tuo ihmissuhteisiin? Miten se vaikuttaa niihin ja minkälainen ihmisestä tulee, jos hän alkaa laskea suhteita oman hyödyn kautta? Sitä halusin tässä romaanissa tutkia.”

Tavallisesti rahasta huolehditaan silloin, kun sitä ei ole, mutta romaanin naisella sitä on ihan riittävästi. Miksi hän silti laskee?

”Ajattelen niin, että laskeminen itsessään tuottaa hänelle turvallisuudentunnetta. Se on tapa hallita todellisuutta ja kontrolloida sitä. Hän ei varsinaisesti kärsi rahan puutteesta, mutta hän kiintyy sen tuomaan turvaan ja se vie mennessään.

Tavallaan rahaa ei koskaan ole tarpeeksi.”

Milja Sarkolan esikoisromaani Pääomani.

Milja Sarkolan esikoisromaani Pääomani.

Naisen suomenkielinen mies suhtautuu rahaan ja elämään rennommin. Näetkö kahden kieliryhmän välillä kuvaamasi eron todellisuudessa?

”En yleistäen. Mutta näen suomenruotsalaisessa kulttuurissa etuoikeuksia, taloudellista ja kulttuurista pääomaa, josta suomenruotsalaiset eivät kokemukseni mukaan mielellään puhu ja jota on vaikea käsitellä julkisesti. Suomenruotsalaisissa se herättää helposti närää, koska se ei koske heitä kaikkia.

Toisaalta kun asian yrittää tuoda esiin ja käsitellä, niin on riski, että se vahvistaa ennakkoluuloja, joita suomenkielisillä on.

Olen koettanut tuoda romaanissa esiin sitä, että jonkinlainen luokkaero on olemassa, vaikka etuoikeudet eivät koske kaikkia suomenruotsalaisia.”

Miksi osa kirjan repliikeistä on alkukielellä ruotsiksi, ja romaanin loppupuolella myös englanniksi?

”Niin, se tuntuu ehkä autenttisemmalta noin. Ja tietysti myös siksi, että suomi ei ole äidinkieleni eikä vahvin kieleni, joten siinä pysyminen ei ole minulle kovin tärkeää.

Ajattelin myös, että vieraskielistä tekstiä on sen verran, että lukija pysyy kyllä mukana, vaikka ei ruotsia tai englantia kovin hyvin hallitsisi.”

Pääomani on taiteilijaromaani. Päähenkilö on suomenruotsalainen nainen, joka kirjoittaa ja ohjaa näytelmiä – ja kirjoittaa nyt romaania. Onko hän alter egosi?

”On ja ei. Toki ammennan paljon itsestäni ja pystyn samaistumaan häneen. Myös itseäni kiinnostaa matematiikka, laskeminen ja asioden mitattavuus.

Romaani kuvaa yhtä elämänasennetta, ja nainen on niin rajattu henkilö, etten se ole minä.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 5/20.

Lue myös: Palkittu kirjailija Arttu Tuominen kyllästyi nettiräyhääjiin – Hyvitys-dekkarissaan ottaa kantaa vihapuheeseen ja ääriliikkeiden nousuun: ”Netistä puuttuu järjen ääni”

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X