Kirjailija Outi Pakkanen luo jännitystä ihmisten kautta – 30 dekkarin merkkipaalu häämöttää jo: ”Kun urakka on valmis, hengähdän, vaikka varmasti vielä jatkan kirjoittamista”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kirjailija Outi Pakkanen kertoi toimittaja Marja-Terttu Yli-Sirniölle millaista palautetta saa kirjoistaan.
Kirjailija Outi Pakkanen kertoi toimittaja Marja-Terttu Yli-Sirniölle millaista palautetta saa kirjoistaan. © Sampo Korhonen/Otavamedia
Outi Pakkasen Naistenkutsut-dekkarin tarina kietoutuu narsistisen somepersoonan ympärille. Se on kirjailijan 29. dekkari. Urakka alkaa olla valmis.

Kirjailija Outi Pakkanen lähestyy 30 dekkarin merkkipaalua. Uusin romaani on nimeltään Naistenkutsut, jonka tapahtumat kestävät viisi päivää.

Tarinassa on ruumis, mutta rikoksen tutkinta ei ole sen ydintä, vaan jännitys on enemmän ihmissuhteissa. Sikäli Naistenkutsut ei ole ihan perinteinen dekkari?

”Se on täsmälleen noin. Kirjoissani ei ylipäätään aina tapahdu murhaa, sillä luon jännitystä nimenomaan ihmissuhteiden kautta, vähän trillerimäisesti.

Minusta on mielenkiintoista rakentaa jännitystä niin, että lukijat tutustuvat vähitellen tarinan henkilöihin, jopa kiintyvät heihin ja lopulta toivovat, että voi kun tuo ei kuolisi ja voi kun tuo jäisi henkiin.

Kun olin kirjoittanut vasta muutaman kirjan, Ilta-Sanomien entinen rikostoimittaja, rakas ystäväni Hannes Markkula sanoi, että kirjani eivät varsinaisesti ole dekkareita vaan jännittäviä ihmissuhderomaaneita. Silloin vähän nörppäännyin, mutta se on kyllä ihan oikea määritelmä.”

Romaanin tarina kietoutuu neljän naisen ja suositun some­persoonan Max Luotolan ympärille. Luotola on hieman erilainen somepersoona, sillä hän on viisikymppinen mies. Heti tarinan alussa käy ilmi, että hänen koko elämänsä on julkista ja kaikki on kaupan. Onko Luotolan persoona some­maailman kritiikkiä?

”On, on mitä suurimmassa määrin! Minusta on esimerkiksi ihan naurettavaa, kun hän käyttää itsestään termiä influensseri. Miksei hän voi puhua vaikuttajasta?

Lisäksi Luotolan persoonassa on kysymys narsismista. Halusin laajentaa narsismin käsitettä, sillä yleensä ihmisillä on käsitys, että narsisti on ihminen, joka on rakastunut itseensä. Mutta narsismissa on mukana hirveän vaarallinen, pimeä puoli.

”Narsistin kohde joutuu koko ajan olemaan kuin nuorallakävelijä, jolla ei ole suojaverkkoa.”

Narsisti on mielettömän taitava manipuloimaan toisia ihmisiä, hän pienentää vastapuolta, mitätöi, ja saa toisen jopa epäröimään mielenterveyttään. Kaikista pahinta on, että narsisti on pahimmillaan äärimmäisen arvaamaton. Narsistin kohde joutuu koko ajan olemaan kuin nuorallakävelijä, jolla ei ole suojaverkkoa.”

Kuvaat romaaneissasi nyky­hetken Helsinkiä, ja kirjoitat monille tutuista paikoista. Saatko palautetta virheistä tai kiitosta esimerkiksi kaupunkikuvaa koskevista mielipiteistäsi?

”Lukijapalautteissa saan ylivoimaisesti eniten kiitosta Helsinki-kuvauksesta, seuraavaksi ruoasta ja kolmanneksi itse tarinasta. Helsinki on kirjoissani oikeastaan yksi henkilö, ei pelkästään miljöö.

Täytyy olla todella tarkka, kun kirjoittaa kaupungista tässä ajassa, sillä lukijat rakastavat virheiden löytämistä. Tietysti virheet harmittavat, mutta toisaalta ne tuntuvat ihan hauskoiltakin.

Ajattelen, että onpa lukija lukenut kirjani perusteellisesti. Jos kirjasta tulee toinen painos tai pokkari, siihen virhe tietysti korjataan.”

Naistenkutsut-romaanin päähenkilö Max Luotola hurmaa naiset komealla äänellään. ”Myös itselläni on ollut ympärilläni miehiä, joilla on fantastiset äänet”, Outi Pakkanen kertoo.

Naistenkutsut-romaanin päähenkilö Max Luotola hurmaa naiset komealla äänellään. ”Myös itselläni on ollut ympärilläni miehiä, joilla on fantastiset äänet”, Outi Pakkanen kertoo. © Sampo Korhonen/Otavamedia

Mainosgraafikko Anna Laine on romaaneistasi tuttu, lukijoillesi tärkeä hahmo. Milloin kuulemme hänestä jälleen?

”Tiedän, että Anna Laine on lukijoitten suosikki, ja heidän mielestään hänen lisäkseen pitäisi kirjoittaa hänen koiristaan ja ruoasta. Mutta minulle tuli sellainen olo, että minun täytyi pitää vuoden paussi, ottaa Annasta vähän lomaa, koska olin niin totaalisen kyllästynyt kirjoittamaan hänestä.

Mutta voin lohduttaa lukijoita ja kertoa, että seuraavassa kirjassa hän on taas mukana. Jos kaikki käy hyvin, se ilmestyy tänä vuonna ja on 30. dekkarini.

Se on minulle tärkeä merkkipaalu. Kun olin kirjoittanut 20 dekkaria, sain päähäni ajatuksen, että 30 dekkaria täytyy saada täyteen. Sitten kun urakka on valmis, hengähdän hetkeksi, vaikka varmasti vielä jatkan kirjoittamista.”

Olet dekkareitten lisäksi kirjoittanut elämäkerrat Emmin Jurkasta ja Aino Acktésta. Kenestä voisit kirjoittaa seuraavan elämäkerran?

”Emmi Jurkan ja Aino Acktén elämäkerrat olivat sen verran työläitä ja rankkoja kokemuksia, että päätin kieltäytyä muista elämäkerroista. Yksi kohde minulla oli mielessä, mutta hän on jo kuollut: Ritva Valkama.

Hän oli äärettömän mielenkiintoinen tyyppi. Yritin ylipuhua häntä monet kerrat, mutta hänen kantansa oli, että hänestä ei tehdä elämäkertaa. Tuo kanta oli ehdoton.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 12/20.

Lue myös: Kirjailija Outi Pakkanen: Olen heikkona matalaäänisiin miehiin, kuten Matti Rönkään

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X