Kirjailija Sisko Savonlahti unelmoi irtiotosta: ”Kun saan aidon vapaapäivän, olen henkisesti lentokonetilassa”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Sisko Savonlahti
© Jonne Räsänen
Kirjailija ja kolumnisti Sisko Savonlahti potee huonoa omaatuntoa silloin, kun hän ei kirjoita. Hänen suurin unelmansa tällä hetkellä on päästä vuorokaudeksi hotelliin lepäämään ja nauttimaan mitääntekemättömyydestä.

Kirjailija Sisko Savonlahti pohtii, miten työelämässä syntyy helposti harha, että juuri minun tekemäni asia on maailman tärkein:

”Vaikka työt olisi päivän osalta tehty, aivoni jäävät silti pyörittämään niitä asioita, enkä pysty rauhoittumaan. Kun käyn sohvalle makaamaan, otan usein läppärin ja puhelimen syliin, ja ryhdyn tarkistamaan esimerkiksi jotain työasiaa.

Etenkin puhelimeni on tässä mielessä miinakenttä. Ihmiset lähestyvät minua työasioissa paitsi puhelimitse, tekstiviestein ja sähköpostitse myös Instagramissa, Twitterissä ja WhatsAppissa. Näin siis siitä huolimatta, että itse pyrin hoitamaan kaikki töihin liittyvät keskustelut sähköposteissa.”

Vapaa hetki on henkinen lentokonetila

”Tyhjiä hetkiä on viime aikoina ollut liian vähän, vaikka tiedän, että tarvitsisin niitä. Merkitsen kalenteriini vapaapäiviä, mutta en aina pysty noudattamaan merkintöjä, sillä työt eivät aina valmistu kuten täydellisessä maailmassa valmistuisivat. Silloin kun saan aidon vapaapäivän, olen henkisesti lentokonetilassa.

Kun ensimmäisen kirjani käsikirjoitus oli kesken ja deadline odotti, tunsin jatkuvasti syyllisyyttä, jos en ollut kirjoittamassa. Esimerkiksi kun katsoin tv-sarjaa, ja sanoin itselleni, että tämä on nyt vapaa-aikaani, ahdistuin siitä, etten ollut kirjoittamassa. Sama tunne jatkui aloittaessani toisen kirjani. Periaatteessa olen siis ollut siinä tilassa nyt aika monta vuotta.”

Ulkoilu on aivoille lepoaikaa

”Elämääni helpotti, kun muutin poikaystäväni kanssa yhteen. Hän vie yleensä aamuisin koirat ulos ja on yleensä se, joka laittaa meillä ruokaa. Hän on ”normaali ihminen”, joka esimerkiksi ajattelee, että ruuassa täytyy olla myös proteiinia.

Meillä on kaksi koiraa. Niiden kanssa ulkoilu on aivoilleni lepoaikaa, lähes meditatiivista. Silloin seuraan vain, ettei kukaan aja niiden päälle esimerkiksi potkulaudalla, autolla tai polkupyörällä. Yleensä jätän koiralenkille mennessäni puhelimen kotiin.”

”Suurin haaveeni on se, että voisin mennä hotelliin lepäämään”

”Suurin haaveeni on tällä hetkellä se, että voisin mennä vuorokaudeksi hotelliin ihan vain lepäämään. Läppärin jättäisin kotiin.

Kun ei voi kirjoittaa, eikä tarvitse esimerkiksi viedä koiria ulos, siivota tai laittaa ruokaa, pääsee kohtuullisen lähelle nautinnollista mitääntekemättömyyttä.”

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 10/21.

Lue myös: Kirjailija Terhi Rannela kirjoittaa päiväkirjaa: ”Käsin kirjoittaessa mieli rauhoittuu ja muuttuu tyynemmäksi”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X