Kirsi Kunnas oli humoristi, joka uudisti suomen kieltä ja lastenkirjallisuutta - Leena Kirstinä muistelee ystävysten viimeistä kohtaamista

Rakastettu runoilija Kirsi Kunnas menehtyi 96-vuotiaana. Leena Kirstinä muistelee hyvää ystäväänsä, jonka elämäkerran hän kirjoitti vuonna 2014.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja Kirsi Kunnas (1924– 1921) uudisti suomalaista lastenkirjallisuutta.

Rakastettu runoilija Kirsi Kunnas menehtyi 96-vuotiaana. Leena Kirstinä muistelee hyvää ystäväänsä, jonka elämäkerran hän kirjoitti vuonna 2014.
Teksti:
Tyyne Pennanen

Kirjallisuudentutkija Leena Kirstinä tapasi hyvän ystävänsä kirjailija, akateemikko Kirsi Kunnaksen viikko ennen tämän kuolemaa Ylöjärvellä.

Keskustelu polveili, Kunnas oli hilpeä oma itsensä mutta näytti hiukan kalpealta.

”Silti tiesin, että se saattaisi olla viimeinen kohtaamisemme, ja vaikka keskustelussa ei ollut kohtalokasta tunnelmaa, sain kerrotuksi, että olen kiitollinen ystävyydestämme”, Leena Kirstinä muistelee.

Kirsi Kunnas nukkui rauhallisesti pois 8. marraskuuta, 96-vuotiaana poikiensa ja heidän puolisoittensa ympäröimänä. Kirsi Kunnas oli naimisissa kirjailija Jaakko Syrjän kanssa, ja heillä on kaksi poikaa Eppu Normaaleista tutut Mikko ja Martti Syrjä.

Kirsi Kunnas

Kirsi Kunnas tunnettiin myös merkittävänä runouden suomentajana. © C. G. HAGSTRÖM / WSOY

Kirsi Kunnas oli tottunut yksinäisyyteen

Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla, ja hän on kirjoittanut elämäkerran Kirsi Kunnas – sateessa ja tuulessa (2014). Hän kertoo, että Helsingissä syntyneellä Kunnaksella oli hyvä mielikuvitus, ja Kirsi osasi piristää itseään ja muita kertomuksillaan. Sen taidon hän oppi jo nuorena, kun sairastuttuaan keuhkotuberkuloosiin 19-vuotiaana hän joutui viettämään pitkiä aikoja sairaalassa.

”Hän oli tottunut yksinäisyyteen ja osasi psyykata itsensä toisenlaiseen mielialaan. Sairaalassa hän hauskuutti itseään ja muita vuodepotilaita tekemällä seinälle varjokuvia”, Kirstinä kertoo.

Parannuttuaan syksyllä 1946 Kunnas alkoi opiskella Helsingin yliopistossa, ja vuonna 1947 WSOY julkaisi hänen esikoisrunokokoelmansa Villiomenapuu.

Lastenkirjallisuuden uudistaja

1950-luvulla Kirsi Kunnas alkoi aikalaiskirjailijoiden rinnalla uudistaa suomen kieltä.

”Runokieli ei saanut olla militaristista eikä nationalistista niin kuin se oli ollut sodan aikaan, vaan alettiin korostaa yksilöllisyyttä,” Leena Kirstinä kuvailee.

Hän uudisti lastenkirjallisuutta, mikä näkyy runoteoksessa Tiitiäisen satupuu (1956). Moralisoivan tai opettavaisen tyylin sijaan Kunnas kirjoitti leikkisästi ja hauskasti.

”Hän toi nonsense-perinteen lastenkirjallisuuteen ja ymmärsi, että lapset viehättyvät asioista, jotka ovat hieman vinossa. Hän oli myös huomattava runouden suomentajana, jonka Federico García Lorcan suomennokset muistetaan.”

Kirsi Kunnas

Kirsi Kunnas arvosti luontoa, ja hänen kunniakseen on perustettu Ylöjärvelle Tiitiäisen metsä -suojelualue. Kuva: Jyrki Luukkonen

”Kuoleman tekeminen on vaikeaa”

Kirsi Kunnas vältteli tunteilua viimeiseen asti. Kun runoilija Mirkka Rekola oli kysynyt huolissaan Kunnakselta, miten kuollaan, tämä oli vastannut:
”Menet vain sänkyyn ja panet silmät kiinni.”

Kun Kunnas tapasi Leena Kirstinän viimeisen kerran, hän kuitenkin tunnusti: ”Kuoleman tekeminen on vaikeaa. Se kestää liian kauan.”

Vakavaan hetkeen ei jääty sen pidempään. Pian ystävykset jo muistelivat yhteistä Islannin-matkaa, jonka he vuosia sitten tekivät.

Luonnonperintösäätiö ja WSOY perustivat syksyllä 2020 kirjailija Kirsi Kunnaksen kunniaksi Tiitiäisen metsä -nimisen suojelualueen Ylöjärvelle.

”Se merkitsi hänelle paljon”, Leena Kirstinä sanoo.

Lue myös: Kirsi Kunnas on kuollut 96-vuoden ikäisenä – lue hurmaavat säkeet rakastetun kirjailijan runoista

X