Kirsti Wallasvaara, 76, ja Jari Kilponen, 59, kertovat parisuhteestaan: ”Ikäero on kaventunut vuosi vuodelta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
"Moni äkkinäinen olisi lähtenyt jo ovet paukkuen", Jari Kilponen sanoo.
© Vessi Hämäläinen / Otavamedia
Näyttelijä Kirsti Wallasvaara, 76, tietää, että rakkaus ei kysy ikää. Hänen ja Jari Kilposen, 59, suhteessa haihatellaan ja hullutellaan yhdessä, mutta myös huolehditaan toisesta, kun sairaus on yllättänyt.

Valokuvassa on parhaimpiinsa pukeutuneita ihmisiä, kimallusta ja valojen välkettä. Se on otettu lahtelaisessa yökerhossa, jossa näyttelijä Kirsti Wallasvaara oli jatkamassa 25-vuotistaiteilijajuhlansa viettämistä muiden teatterilaisten kanssa. Lahden Muotoiluinstituutissa opiskellut puuseppä Jari Kilponen osui samaan ravintolaan. Illan päättyessä hän tarjosi Kirstille kyydin kotiin.

Seuraavana päivänä Jari saapui Kirstin kutsusta katsomaan näytelmän Kevään herääminen.

Oli vuosi 1992. Kirsti oli 50- ja Jari 34-vuotias. Nyt takana on 12 vuotta avioliittoa ja 26 vuotta yhteistä elämää.

Kirsti: Tässä ollaan, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä.

Jari: Jokin sävähti heti ensikohtaamisella. Minulle oli päivänselvää, että suhteesta tulee pysyvä.

Kirsti: Minä luulin aluksi, että Jari älyää häipyä, sillä näyttelijä on aina työssä. Mutta hän olikin sinnikäs ja jäi.

Jari: En edes ajatellut ikäeroa. Killi löi vanhenemisessa pakin päälle ja minä kaasutin. Ehkä rupesin silloin itsekin aikuistumaan omalla taiteellisella tavallani, sillä Killillä oli elämänkokemusta ja –näkemystä. Haihateltu on silti, tehty yhdessä hulluja asioita.

Kirsti: Ikäero on kaventunut vuosi vuodelta. Nuoristakin rakastajista tulee päivä kerrallaan vanhempia. Rakkaus ei kysy ikää. Se on ihmeellinen, elämää ylläpitävä voima. Rakastaa voi vaikka kissaa, ja sekin on hieno suhde.

Jari: Menimme naimisiin perjantaina 13. lokakuuta 2006. Seuraava hääpäivä on 144:s hääpäivä ja 60-vuotissyntymäpäiväni. Kun menimme naimisiin, päätimme juhlia hääpäivää kerran kuussa. Siten tärkeitä juhlapäiviä ehtisi kertyä riittävän monta.

Kirsti: Maistraatista tultuamme joimme lasit samppanjaa ravintola Taivaanrannassa, kävelimme kotiin ja jatkoimme elämää kuten siihenkin asti.

Jari: Ei ihan normaalia elämää, mutta tavattoman mielenkiintoista.

Jari Kilponen ja Kirsti Wallasvaara ovat olleet yhdessä 26 vuotta. "Riidat ohitetaan kävelemällä niiden päältä", Kirsti kertoo.

Jari Kilponen ja Kirsti Wallasvaara ovat olleet yhdessä 26 vuotta. ”Riidat ohitetaan kävelemällä niiden päältä”, Kirsti kertoo. © Vessi Hämäläinen / Otavamedia

Kohti Kuhmoa ja kainuulaisia

Kirsti tuli tunnetuksi esikoisroolistaan elokuvassa Käpy selän alla (1966), josta tuli rakastettu kulttielokuva. Teatteriuran ohella hänet on nähty myös elokuvissa Lapualaismorsian, Asfalttilampaat ja Mies, joka ei osannut sanoa ei.

Jari on ajanut rekkaa, opiskellut puualan artesaaniksi sekä artenomiksi ja toiminut puuseppänä Heurekassa yli 20 vuotta. Lisäksi hän on vuodesta 1977 lähtien kiertänyt kesätoreilla myymässä vihanneksia, marjoja ja kukkia. Siihen työhön lähti Kirstikin.

Jari osti 20 vuotta sitten veljiensä kanssa Kuhmon Huuhilonkylästä maatilan, jossa on viettänyt Kirstin kanssa kesät. Lähiseudulla asuvat Jarin vanhemmat ja joukko muita sukulaisia.

Kirsti: Wallasvaaroja on vain seitsemän, Kilposia aika monta enemmän. Siihen tottuminen vei aikansa. Jarin äidille puolestaan seurustelumme oli kova isku. Ennen tapaamistamme hän kuulemma inhosi minua näyttelijänä ja varsinkin Käpy selän alla -elokuvaa. Nykyään olen hyvissä väleissä kaikkien kanssa. Jarilla on hienot vanhemmat, ja heistä on tullut osa perhettäni. Kainuulaisiin tutustuminen on ollut suuri rikkaus. Siellä asuvat ihmiset, jotka tekevät tulen märkiin puihin.

Kirsti: Kesät Kuhmossa ovat yhdistäneet meitä. En epäröinyt lähteä, sillä rakastan seikkailuja. Alussa torille tuli minua katsomaan bussilasteittain ihmisiä. He päivittelivät, että näyttelijä on täällä torimyyjänä.

Jari: Olemme sovittaneet yhteen monta erilaista maailmaa. Toimin vuosia Remu Aaltosen roudarina, ja meistä tuli ystävät. Kun aloin seurustella Killin kanssa, Remu kysyi ”mistä tuon löysit”. Rock’n’ roll oli osa nuoruuttani ja taitaa kuulua vähän vanhuuteenkin. Killi on lähtenyt kanssani Remun keikoille ja minä teatteriin.

Rintasyöpä yllätti Kirstin

Kirstillä todettiin rintasyöpä syksyllä 2015. Se saatiin leikattua. Nykyään hän saa kerran kuukaudessa liitännäislääkettä ehkäisemään uusiutumista.

Jarille puhkesi flimmeriksi kutsuttu sydämen eteisvärinä Kirstin sairastumisen jälkeen. Reilu vuosi sitten hän lopetti fyysisesti raskaan työnsä. Toukokuussa hän sai lievän aivoinfarktin, josta on toipunut lähes ennalleen.

Kirsti: En hetkeäkään piehtaroinut sairaudessani, sillä luotan terveydenhuoltoon. Nykyään tarkkailen itseäni vielä vähemmän kuin ennen, olen jättänyt sen ammattilaisille. Jari on paljon minua haavoittuvampi.

Jari: Olin Killistä todella huolissani. Työpäiväni venyivät pitkiksi, koska junamatkoihin Lahdesta Vantaalle kului kolmisen tuntia. Tuli tunne, että on saatava olla mahdollisimman paljon yhdessä. Ehkä flimmeri puhkesi sen vuoksi, järjesti mahdollisuuden jäädä työstä pois. Nyt alan olla enemmän huolissani omasta terveydestäni.

Kirsti: Olen hoitanut Jaria ja yritän pitää hänet hyvällä tuulella, mutta en aina onnistu.

Jari: Tänä kesänä emme päässeet Kuhmoon sairastumiseni vuoksi. Olen tekevä ihminen, ja toimettomuus hermostuttaa. Huomauttelen Killille asioista, ja jos ei ole aihetta, keksin sen. Puolen minuutin päästä harmittaa. Yritän kai tuntea itseni tärkeäksi, mutta tunnenkin vain tyhmäksi. Moni äkkinäinen olisi jo lähtenyt.

Kirsti: Päivittäin harkitsen, että nyt saa luvan riittää. Sitten olen valtavan tyytyväinen, etten tehnyt äkkiväärää ratkaisua. Riidat ohitetaan kävelemällä niiden päältä eikä jäämällä niihin makoilemaan.

Arvoa eksille – elämä menisi hukkaan riitelemällä

Kirsti oli ollut naimisissa kahdesti ennen Jaria. Ensimmäisestä liitosta syntyi Mikael ja toisesta Hannes. Lapsenlapsia on yhteensä kolme; veljekset Kasperi, 19, ja Jesperi, 18, sekä Alma-Emilia, 1.

Jarin ensimmäisessä liitossa syntyi Hanna. Kirstin tavatessaan hän oli kihloissa silloin kaksivuotiaan Kiiran äidin kanssa. Lapsenlapsia on kolme; sisarukset Aaron, 9, Saara, 8, ja Valtteri, 6. Neljäs syntyy lokakuussa.

Jari: Killistä ja Kiiran äidistä tuli parhaat ystävät, ja minä olen hyvä kaveri Killin entisten miesten kanssa. Elämä menisi hukkaan riitelemällä.

Kirsti: Uusperheissä on hankaluutensa, mutta olemme sulautuneet hyvin yhteen.

Jari: Kun Killi sairastui, olin Kuhmossa. Tyttäreni ja Killin poika tulivat välittömästi luokseni, tueksi ja avuksi.

Kirsti: Olen Killi-mummo Jarin lapsenlapsille ja hän on Jari-ukki minun. Keväällä olimme Jarin tyttären luona Espanjassa, seuraavaksi pitää ehkä lähteä Kanadaan. Montreal Canadiens varasi juuri Jesperin NHL:ään.

Toin hänelle kerran seuran paidan New Yorkista. Hänen isänsä sanoo, että se oli enne.

Kuhmon torilla mansikoita myymässä kesällä 1992.

Kuhmon torilla mansikoita myymässä kesällä 1992. © Vessi Hämäläinen / Otavamedia

Arjessa jaetaan tärkeät asiat

Parin koti Lahden keskustassa on tilava. Neliöitä ei silti ole liikaa, sillä Kirsti ja Jari säilyttävät kaikenlaista.

Kirsti: Olin lukenut kuolinsiivouksesta ja kun sairastuin, aloin käydä läpi laatikoita. Löysin niin paljon kaikkea mielenkiintoista, että työ jäi kesken. On pakko elää vielä hyvin pitkään, jos aion saada sen valmiiksi.

Jari: Meillä on liikaa tavaroita, joihin liittyy muistoja, kuten 70-luvun Suosikkeja ja Hurriganesin keikkapaitoja.

Kirsti: Yhdessä laatikossa oli ruutuvihko, johon olin kirjoittanut kaikki työni. Teatteri on ollut elämässäni tärkeintä. Nyt olen mukana harjoittelemassa Esko-Pekka Tiitisen romaanista Anjan lähes erinomainen elämä muokattavaa esitystä. Toivon, että saan jatkaa myös Ex-onnellisissa. Jari ihmetteleekin välillä, mikä minua riivaa, kun haluan yhä tehdä töitä.

Jari: Todellisuudessa en toivo, että Killi jäisi kotiin. Taiteilija on taiteilija.

Kirsti: Tässä elämänvaiheessa parasta on se, että saan olla oma itseni. Jarin mielestä parasta varmaankin on seksi, mutta nyt en voi alkaa sillä pröystäilemään.

Jari: Killi on tapaamistani ihmisistä positiivisin. Hänen kanssaan on vaikea riidellä, mutta äärettömän mukava elää.

Juttu on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 9/2018.

X