Tv-meteorologi Kerttu Kotakorpi on koko kansan säänörtti: ”Koen surua ja ahdistusta ilmaston lämpenemisestä, mutta pyrin purkamaan sitä toimintaan”

Jaa artikkeli
Mikä on maapallon tulevaisuus? Sitä ei kristallipallo kerro, mutta erilaiset mallinnukset kyllä. ”Ilmaston­muutos on jo täällä”, korostaa meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Mikä on maapallon tulevaisuus? Sitä ei kristallipallo kerro, mutta erilaiset mallinnukset kyllä. ”Ilmaston­muutos on jo täällä”, korostaa meteorologi Kerttu Kotakorpi. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Tv-meteorologi Kerttu Kotakorpea kiinnosti luonto jo nuorena. Ilmastoahdistumisen sijaan hän haluaa toimia, ja välittää tietoa.

Kertun nimipäivää vietetään maaliskuun puolivälin tienoilla. Vuosi vuodelta päivä on kulunut entistä keväisemmissä merkeissä. Enää harvoin Etelä-Suomessa on siihen aikaan lunta, vaan luonto puskee jo vahvaa kevään tuntua.

Kulunut talvi on ollut poikkeus, ja iloinen sellainen.

”Ajoittaiset vanhat kunnon talvet eivät kuitenkaan merkitse sitä, etteikö ilmaston lämpeneminen olisi totta”, huomauttaa meteorologi Kerttu Kotakorpi.

”Vuoden keskilämpötila saattaa nousta tällä vuosisadalla Suomessa jopa kuusi astetta, koska ilmaston lämpenemisen vaikutus on näillä leveysasteilla suurempi kuin maapallolla keskimäärin. Samalla sateisuus ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tämä kaikki vaikuttaa luontoon, kasveihin ja eläimiin.”

Kerttu Kotakorpi ei halua paasata eikä pelotella. Mutta totuuden hän haluaa kertoa.

Sää kiehtoi jo lapsena

Kerttu Kotakorpi kuvailee itseään säänörtiksi. Häntä kiinnostivat jo pikkutyttönä erityisesti kaikenlaiset voimakkaat sääilmiöt, kuten ukkoset ja rankkasateet. Oli kiehtovaa, kun luonto osoitti voimansa.

Hän muistaa vielä, miten kotikatu Vaasassa tulvi aina kovien sateiden yhteydessä. Silloin oli pantava saappaat jalkaan ja juostava veteen hyppimään.

Tie koko kansan tuntemaksi tv-kasvoksi ei ole Kotakorven mukaan ollut mitenkään suunniteltu. Ei hän koskaan ajatellut, että hän päätyisi televisioon.

Kun lukion viimeisellä luokalla tuli aika päättää jatko-opinnoista, Kotakorpi keksi, että hänestä voisi tulla meteorologi.

”Olin kiinnostunut sekä ilmastoasioista, luonnosta että säästä. Kun ymmärsin, että voisin meteorologian opinnoissa yhdistää nämä, päätös oli helppo.”

Opinnot Helsingin yliopistossa eivät ihan vastanneet hänen odotuksiaan.

”Opiskelu oli matematiikkaa, isojen kokonaisuuksien ja ilmakehän toiminnan ymmärtämistä. Opinnot antoivat hyvän tieteellisen ja teoreettisen pohjan, mutta sääasiat ja sään ennustaminen ovat tulleet enemmänkin työn kautta.”

Niin, se työ tupsahti Kotakorven elämään aika äkkiä. Kun hän oli toisen vuoden opiskelija, televisiokanava Nelonen haki töihin meteorologia. Kotakorpi laittoi hakemuksen ajatellen, että ei olisi vaaraa, että hänet valittaisin. Jossakin vaiheessa pitkää hakuprosessia Kotakorpi havahtui siihen, että hän oli edelleenkin mukana.

Kotakorpi aloitti työt Nelosella vuonna 2008. Hän oli silloin vasta 21-vuotias – tiettävästi maan nuorin tv-meteorologi ikinä.

”Olihan se alussa aika jännittävää. Ensimmäinen suora lähetys jännitti niin paljon, että sen jälkeen mikään ei olekaan tuntunut enää miltään. Onneksi oli kyseessä alkuiltapäivän lähetys, jolloin katsojia oli vähemmän.”

Nelosella vierähti neljä vuotta, minkä jälkeen Kotakorpi siirtyi Ylelle. Ylellä moni ihmetteli, miten suvereenisti Kotakorpi hoiti televisioesiintymiset vaikka vasta aloitti työt. Nelosen sää kun ei kuulunut kaikkien tv-iltaan.

”Totesin, että onhan tätä jo harjoiteltu.”

Kerttu Kotakorpi on huolissaan vuodenaikojen katoamisesta

Vuosi sitten kustantaja otti yhteyttä Kerttu Kotakorpeen ja kysyi, kirjoittaisiko tämä kirjan ilmastonmuutoksesta. Aihe on kiinnostanut Kotakorpea jo pitkään.

”Kun tällainen tilaisuus tarjotaan kultatarjottimella, niin totta kai vastasin myöntävästi. Voi kuulostaa hassulta, mutta asiat olivat jo valmiiksi minun päässäni. Ne piti vain saada ulos ja paperille.”

Kotakorpi kirjoitti kirjan alle vuodessa.

Suomen luonto 2100 – tutkimusretki tulevaisuuteen julkaistiin maaliskuun alussa. Kyseessä on tuhti, mutta kansantajuinen, tietopaketti siitä, mitä ilmastonmuutos käytännössä merkitsee Suomen ilmastolle, luonnolle ja ihmisille seuraavien 80 vuoden aikana.

Erityisen huolissaan Kerttu Kotakorpi on vuodenaikojen katoamisesta.

llmastonmuutos horjuttaa Suomessa eniten talvia. Kaikki muistavat varmasti vielä talven 2019–2020: se oli yhtä harmaata ja sateista marraskuuta. Tällaiset talvet tulevat lisääntymään.

”Talvien lämpeneminen on ihmisten, ilmaston ja luonnon kannalta kaikista dramaattisin muutos. Lapissa lunta vielä riittää vuonna 2100, mutta sinnekin pysyvä lumipeite tulee aina vain myöhemmin.”

Samaan hengenvetoon Kotakorpi huomauttaa, että eivät lumi ja pakkanen mihinkään katoa. Sää voi vaihdella paljon vuodesta toiseen.

”Taivaan hiljeneminen surettaa minua. Jotkut lintulajit, kuten peltosirkku, ovat katoamassa kokonaan.”

Kotakorven huolilistan kärkeen kuuluu myös luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Kasvi- ja eläinlajistot köyhtyvät. Innokkaana lintubongarina hän nostaa esiin linnut. Jotkut lajit hyötyvät lämpenevästä ilmastosta ja talvehtimisen muuttuneesta tahdista, mutta kaiken kaikkiaan linnut ovat vähentyneet hälyttävästi.

”Taivaan hiljeneminen surettaa minua. Lajeja on siirtynyt pohjoisemmaksi ja niitä on uhan alla. Esimerkiksi kuukkeleita on ollut joskus lähes koko maassa, nyt laji pesii vain Lapissa. Jotkut lintulajit, kuten peltosirkku, ovat katoamassa kokonaan.”

Lintujen katoon vaikuttavat ilmastonmuutoksen lisäksi myös muut ihmisten tekoset, kuten metsänhakkuut ja ympäristömyrkkyjen käyttö.

Kerttu Kotakorpi

Kerttu Kotakorven lempivuoden­aika on kesä. Se odottaa jo nurkan takana. © Tommi Tuomi/Otavamedia

Tiedon voimalla

Kerttu Kotakorpi toivoo, että hänen kirjansa havahduttaisi erityisesti ne, jotka eivät ole aiemmin olleet kovin kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta.

Hän korostaa taas, että ei halua maalata uhkakuvia. Ja onhan olemassa pieni mahdollisuus, että maailmasta ei tulekaan ennusteiden kaltainen.

”On teoriassa mahdollista, että ihmiskunta keksii tehokkaan tavan kerätä hiilidioksidia ilmakehästä, jolloin pitoisuus voisi kasvavista päästöistä huolimatta jopa pienentyä. Tai voitaisiin keksiä tehokas ja päästötön energianlähde ja korvata sillä pikavauhtia fossiiliset polttoaineet. Tällaiset vaihtoehdot eivät ole kuitenkaan todennäköisiä.”

Silti on uskottavat, että jotain on tehtävissä, ja että ihmiset pystyvät vaikuttamaan omilla valinnoillaan.

”On pakko ajatella, että valinnoillamme on merkitystä.”

Kotakorpi itse pyrkii elämään niin, että hän kuormittaa luontoa ja ilmastoa mahdollisimman vähän. Hän ei omista autoa vaan pyöräilee joka paikkaan. Hän kuluttaa harkitsevasti eikä syö lihaa.

Päättäjien Kotakorpi toivoo vievän Suomea hiilineutraalimpaan suuntaan. Hän kuitenkin painottaa, että ei halua olla lobbaaja vaan tiedon jakaja.

”Koen surua ja ahdistusta ilmaston lämpenemisestä, mutta pyrin purkamaan sitä toimintaan. Näen, että minun tehtäväni on nimenomaan levittää tietoa. Minulla on siihen hyvät mahdollisuudet, koska minut mielletään taustani takia puolueettomaksi ja luotettavaksi. Sellaisena haluan myös pysyä.”

Lue myös: Ilmastonmuutoksen vaikutus mielenterveyteen tunnistetaan aiempaa paremmin – Kuuntele podcast: Miten vaikeiden tunteiden kanssa selviää?

Valkovuokkoja odotellessa

Haastattelupäivänä Kerttu Kotakorpi on tullut Ylelle aamuvuoroon aamuyöstä, tehnyt itse meikin, tutustunut säätilanteeseen, valmistellut aamun lähetykset ja pyrkinyt varioimaan niitä niin, että ei toista ihan samoja asioita puolen tunnin välein lähetettävissä lähetyksissä.

”Kun on ihan oikea säätilanne, on se sitten tuiskua tai myrskyä, niin töissä riittää puuhaa. Ne ovat meille parhaita päiviä.”

Hän työhönsä kuuluu myös netin ja sosiaalisen median päivittämistä, blogien kirjoittamista ja radiohaastatteluja.

”Työni on minusta todella mukavaa. Uutistyössä ollaan hetkessä kiinni. Jotkut päivät ovat hurjan hektisiä, mikä on tosi siistiä. Mutta vastapainona on myös rauhallisempia päiviä. Sisältöjen tekeminen nettiin ja someen on kasvanut valtavasti. Se on monipuolistanut työtä entisestään, mutta tehnyt siitä myös pirstaloituneempaa.”

Sää kiinnostaa ihmisiä aina, korona-aikaan erityisesti. Siihen on parikin syytä.

”Ihmiset ulkoilevat korona-aikaan enemmän. Moni kokee mukavana myös sen, että uutisissa on edes yksi osio, jossa ei puhuta koronasta.”

Entä kevään sää, voiko Kerttu Kotakorpi sanoa siitä jo jotakin?

”On vielä liian aikaista antaa tarkkoja ennusteita kevään etenemisestä. Mutta ainakin keväästä tulee normaalimpi kuin viime vuonna, koska meillä on koko maassa lunta. Sulamisvedet tuovat maaperään enemmän kosteutta, joten jos sattuisi tulemaan kuivempi kevät tai kesä, on meillä puskuria. Asiat tapahtuvat muutenkin oikeassa järjestyksessä: ensin lumet sulavat ja sitten kevät puhkeaa.”

Kotakorven yksi ehdottomista luontosuosikeista ovat kevään valkovuokkoniityt. Ei kauaakaan, kun hän pääsee niitä jo ihailemaan.

”Ne ovat taianomaisia.”

Lue myös: Ylen aamukasvo Rosa Kettumäki siirtyy uusiin haasteisiin: ”Oloni on haikeakin”

X