Kriitikko viihdesäveltäjä Toivo Kärjestä: ”Kärki oli diktaattori ja yksinvaltias”
Toivo Kärki tiesi tarkkaan, miten Suomen kansan sydäntä soitetaan.
3.12.1915 syntynyt Toivo Kärki tunnetaan muun muassa Sinun silmiesi tähden -kappaleesta.
Toivo Kärjen elämäkerran Siks oon mä suruinen vuonna 1982 kirjoittanut kirjailija ja lehtinainen Maarit Niiniluoto, 72, arvioi, että Kärki oli monipuolisuudessaan edelläkävijä.
”Hän oli paitsi huippumusikaalinen myös sivistynyt ja Tampereen klassillisen lyseon käynyt kielitaitoinen papin ylioppilaspoika, joka osasi psykologin lailla porautua kuulijan sydämeen. Vaikka Kärki ei ollut sanoittaja, hän tiesi tarkasti, millaista tunnetta hänen melodiansa edellyttivät.”
Herkällä vainullaan Kärki löysi sellaiset laulajat kuin Eino Grön, Vieno Kekkonen, Markku Aro, Pasi Kaunisto, Juha Eirto ja Jorma Lyytinen.
Kansan tunteiden tulkki
Kärjen yhtye vuonna 1949. Vasemmalla Tage Manninen alapuolellaan Runne, ylhäällä Martti Huttunen, Henry Theel, edessä Kärki ja oikealla autonkuljettaja Åke Inkinen
Toivo Kärjen 1950-lopettaneesta yhtyeestä trumpetisti Ossi Runne, 88, on ainoa, joka on yhä hengissä. Runne muistetaan myös Yle TV 1:n pitkäaikaisena kapellimestarina ja Euroviisujen orkesterinjohtajana.
”Kun Topi aloitti Fazer Finnlevyn tuotantopäällikkönä 1955, hän otti minut avustajakseen. Taiteilijuuden ohella mieleeni on jäänyt Topin rationaalisuus. Hän osasi täydellisesti järkeistää ammattikuvansa uusien kykyjen etsimisen eli levybisneksen ja toisaalta tuotteliaan sävellystyönsä kesken. Säveltäminen tapahtui kotona illalla tai yöllä, levybisnes päiväsaikaan konttorilla.”
Runteen mukaan Kärki ei suosinut oman tallinsa laulajia, tai väärällä tavalla jyvittänyt levytuotantoaan omilla sävellyksillään.
”Topi etsi ja löysi koelaulutilaisuuksien kautta valovoimaisia laulajia. Sellaisia olivat muun muassa Taisto Tammi, Markus Allan, Anneli Sari, Eila Pienimäki ja Eila Pellinen.”
Merkittävintä Kärjessä oli Runteen mielestä kyky kartoittaa Suomen kansan tunneilmastoa. Hänellä oli taito tehdä sitä, mikä iski kipinää rinnan alla.
”Yhteistyö Reino Helismaan kanssa oli omaa luokkaansa. He väsäsivät suomalaisia tangoja poikkeuksellisella intensiteetillä. Jälki oli hellän suoraviivaista ja melodista, mollivoittoista iskelmää. Topi myös lainasi sopivasti slaavilaisia elementtejä.”
Sitä, että Kärjen tiedetään kuitanneen rockmusiikin maihinnousun olankohautuksella, Runne kommentoi:
”Eihän Topin pitänytkään ottaa rockia huomioon! Helsinkiä lukuunottamatta 1960-luvun Suomea villitsi tango. Topi tuhahteli, että ’ei rock’n rollista koskaan mitään tule, eivät osaa edes soittaa’.”
Sotavuodet alitajunnassa
Kevättalvella 1942 otetussa kuvassa Kärki, patteriupseeri ja luutnantti, poseeraa ”työkalunsa” 105H/41-tykin kanssa Syvärillä.
Kerran Niiniluoto kysyi Kärjeltä, miten sodassa vietetyt viisi ja puoli vuotta muuttivat häntä.
”Kärki vastasi, että sodan tunneilmasto vaikutti häneen valtavasti. Tuotannosta kuulee helposti, että svingimeininki oli jäänyt miltei pois.”
Lähes 2000 sävellystä
Urallaan Kärki teki osapuilleen 1 800 sävellystä, joista noin 1 500 levytettiin. Tunnetuimpia olivat myös Suutarin tyttären pihalla, Eron hetki on kaunis, Rovaniemen markkinoilla, Lentävä kalakukko, Kulkurin iltatähti, Kaksi vanhaa tukkijätkää, Minä soitan sulle illalla, Sinun silmiesi tähden, Rakasta kärsi ja unhoita, Tulenliekki, Tango merellä, Tuopin jäljet, Kaikessa soi blues, Vanha salakuljettaja Laitinen, Jos helmiä kyyneleet ois, Sanat eivät riitä kertomaan, Jos vielä oot vapaa…
Ainutlaatuiset työparit
Jo 25-vuotiaana Kärki tutustui merkittävään sanoittajaan, karjalaisperäiseen Kerttu Mustoseen. Niiniluoto kuvailee yhteistyön helmiksi sellaisia kappaleita kuin Henry Theelin laulamia Liljankukkaa ja Anna-Liisaa, Olavi Virran Siks oon mä suruista ja Tauno Palon Laulavaa sydäntä.
”Kärki sävelsi ne rintamalla sotilaana ja kutsui niitä rakkaiksi Syvärin tangoikseen. Kärki ja Mustonen vetosivat sota-ajan tunteisiin ja kaipuuseen. He toivat lohtua ihmisille”.
Lohdutusiskelmän taidon Kärki opetti myöhemmin uudelle työparilleen, sanoittajalegenda Reino Helismaalle (alla kuvassa).Kärjelle merkittävä oli hänen ilomantsilainen esiäitinsä Mateli Kuivalatar, karjalainen runonlaulaja ja itkijänainen.
”Topi kertoi säveltäneensä kaiken Matelille. Hän itse oli Pirkkalassa syntynyt hämäläinen vain muodollisesti.”
Reino Helismaa ja Toivo Kärki.
Perheen lämmössä
Kärki meni naimisiin Ilma Leikkaan kanssa vuonna 1936. He saivat kolme lasta. Anna-Liisa syntyi marraskuussa 1937 senkin ajan mittapuun mukaan hyvin nuoreen perheeseen. Sodan sytyttyä Kärki lähti rintamalle, ja toinen lapsi Pekka syntyi välirauhan aikana huhtikuussa 1940. Perhe muutti Helsinkiin, kunnes kolmas lapsi Kalervo näki päivänvalon vuonna 1945.
Junnu Vainio Kärjen Asikkalan koulussa
Reino Helismaa kuoli vuonna 1965 vain 51-vuotiaana. Kärjen rakastettu työpari oli poissa. Mutta kuten Niiniluoto muistuttaa, tulijoita riitti. ”Syntyi hyvää yhteistyötä esimerkiksi Vexi Salmen ja Juha ”Junnu” Vainion kanssa. Junnu työparinaan Kärki teki 165 laulua. Topi kertoi minulle myös legendaarisesta Toivo Kärjen sanoittajakoulusta. Sinne päästäkseen sanoittajan piti läpäistä seula kymmenellä sanoituksella, minkä jälkeen hänet palkittiin ryypyllä ja saunalla Kärjen kanssa. Armolahjan saaneet pääsivät aivan oikeasti Kärjen maagiseen vaikutuspiiriin.”
Nerokasta kuultavaa
Kai Lind oli nouseva tähti 60-luvun alussa.
Kärki pyysi ”talliinsa” 1960-luvun alussa myös nousevaa laulajatähteä, Kai Lindiä, 78.
”Kiitin kohteliaasti kunniasta. Tajusin, että minun olisi pitänyt laulaa vain hänen sävellyksiään, lähinnä tangoja, ja oma linjani oli erilainen, svengaava ja paljon jazzahtavampi.”
Lind tiesi myös, miten Kärjellä oli tapana ujuttaa omia sävellyksiään Fazer Finnlevyn levykokoelmiin.
”Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, kuinka hienoa duunia Kärki teki. Moni hänen sovituksensa ja soinnituksensa on nerokasta kuultavaa, etenkin sen aikaiset resurssit muistaen.”
Eikö Kärki ollutkaan nero?
On niitäkin, joiden mielestä Kärki on 100-vuotisjuhlavuotenaan turhaan korotettu suomalaisen kevyen musiikin epäjumalaksi. Esimerkiksi Yleisradion pitkäaikainen musiikkitoimittaja ja Sävelradion toimituspäällikkö Sakari Warsell, 72, ajattelee näin.
”Topi Kärki oli diktaattori ja yksinvaltias, vähän niin kuin Urho Kekkonen presidenttinä. Myös Kärki käänteli peukaloaan ylös ja alas, liian usein alas. Kärki yritti voidella minuakin virassani, mutta tuloksetta. Musiikillisesti hän oli korkeintaan keskinkertainen virkamiessäveltäjä, kaukana nerosta”, Warsell sanoo.
Warsell muistuttaa, että Kärki valittiin Fazer Finnlevyn tuotantopäälliköksi 1950-luvun puolivälissä. Kärki työskenteli tulospalkalla.
”Kärjen tehtävä oli tuottaa rahaa rillumareilla ja kevyellä musiikilla työnantajalle – ja itselleen: siksi hän julkaisikin niin valtavasti omia kappaleitaan. Muissa säveltäjissä ja laulajissa ylituomarin asema herätti myös katkeruutta.”
”Miksi Suomen kansan rakastetuin tango ei ole Kärjen säveltämä? Satumaahan on Unto Monosen sävellys. Miksei Kärki ikinä tehnyt yhtä hienoa elokuvamusiikkia kuin Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija? Miksi Valto Laitinen joutui muuttamaan Ranskaan asti tullakseen arvostetuksi taiteilijaksi ja säveltääkseen maailman tähdille, kuten Mireille Mathieulle? Kysynpä vain.”
Lepoa puutarhasta
Harvoina vapaa-ajan hetkinään Kärki hoiti mielellään myös Asikkalan mökkinsä laajaa kasvimaata. Se vei hänen ajatuksensa pois työasioista.
Toivo Kärki kuoli vuonna 1992 76-vuotiaana. Pro Finlandia -mitalilla hänet palkittiin viisi vuotta aiemmin.