Kuka puolustaisi Melania Trumpia? Yhdysvaltain ensimmäisen naisen matka tahdottomasta uhrista juonittelevaksi käärmeeksi kertoo enemmän meistä kuin Melaniasta itsestään

Jaa artikkeliTilaa Seura
Yksi jos toinen kommentaattori on ollut tietävinään, mitä Melania Trump ajattelee. 
Yksi jos toinen kommentaattori on ollut tietävinään, mitä Melania Trump ajattelee.  Kuva: Getty Images
Melania Trump on hyvä vihollinen, koska hänestä tehdään elävä todiste miehensä vastenmielisestä luonteesta. Tarina Melaniasta on matkan varrella muuttunut, mutta hänen rooliinsa Donald Trumpin peilikuvana pysyy, kirjoittaa Seuran toimittaja Katriina Lundelin.

Melania Trumpin entisen avustajan, Stephanie Winston Wolkoffin, paljastuskirjassa  Yhdysvaltain presidentin vaimo, Melania Trump, kuvataan petetyn sisäpiiriläisen näkökulmasta.

Rouva Amerikka näyttäytyy kirjassa omaa etuaan tavoittelevana, häikäilemättömänä ja välinpitämättömänä hahmona. Trumpien perhesuhteet ovat Wolkoffin mukaan tulehtuneet, ja etenkin perheen naiset nahistelevat keskenään ja taistelevat kulissien takana perheen ykkösladyn paikasta.

Käänne on kummallinen: vasta hetki sitten Melaniaa tulkittiin aivan toisin. Hän oli kultaisessa häkissä elävä surullinen itävaimo, itseään vanhemman miehen jatke. Sosiaalisen median käyttäjät vaativat Melanian vapauttamista #FreeMelania -aihetunnisteella ja Sofi Oksanen kirjoitti tälle avoimen kirjeen, ettei hiljaisen vaimon roolin vetele.

Tulkinta epätasavertaisesta suhteesta, jossa resurssit vaihtavat omistajaa toisen antaessa kauneutta ja toisen varallisuutta, oli helppo selitys, koska se todisti oikeaksi ennakko-oletuksen, ettei kukaan viettäisi vapaaehtoisesti aikaansa naisvihamielisen kourijan kanssa.

Näkemys Melaniasta hiljaisena, tahdottomana raasuna on kuitenkin täysin vastakkainen kuin Wolkoffin paljastuskirjan tarjoama kuva omaa etuaan tavoittelevasta, pikkumaisiin temppuihin turvautuvasta Melaniasta.

Kumpikin käsitys sopii silti samaan johtopäätökseen. Oli Trumpien koti sitten juonittelevien käärmeiden pesä tai helvetillisen misogynian esikartano, kumpi tahansa kelpaa kertomaan Donald Trumpin vastenmielisyydestä.

Melania Trumpin julkisuuskuva ei tunnu aidolta ennen kaikkea siksi, että se nojaa stereotypioihin. Sekä keskenään kahnaavat naiset että suopea itävaimo ovat näkemyksinä niin kaavamaisia, että on pakko kysyä, kuinka paljon rouva Trump voi niihin edes vaikuttaa?

Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Melania Trump matkusti miehensä kanssa Suomeen, kun Venäjän presidentti Vlaridimir Putin ja yhdysvaltain presidentti Donald trump tapasivat vuonna 2018.

Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Melania Trump matkusti miehensä kanssa Suomeen, kun Venäjän presidentti Vlaridimir Putin ja yhdysvaltain presidentti Donald trump tapasivat vuonna 2018. Kuva: Markus Pentikäinen / Otavamedia 

Kasvojen tulkinta heijastaa ainoastaan omia kaksoisstandardejamme

Melania on hyvä vihollinen juuri siksi, että hänen vähäeleiseen olemukseensa voi heijastaa tulkintoja.

Tulkintoja, jotka saattavat kertoa enemmän tulkinnan tekijästä kuin Melaniasta itsestään.

Melania Trumpin kasvoille on selitetty surua, kiukkua ja syvää inhoa. Kohteiksi on vuoronperään oletettu itse presidentti tai viimeisimmäksi tämän tytär Ivanka Trump.

Se, ettei Melania halua tarttua miehensä käteen tai ettei hän hymyile, on tietenkin herkullinen aihe, koska sen voi tulkita tarkoittavan sitä, että parin liitto rakoilee, eikä siinä ole aitoa rakkautta.

Ja näin vahvistaa omia ennakkokäsityksiämme.

Miksi edes kyttäämme Melanian ilmeitä niin kiihkeästi? Kiinnostaako meitä, hymyileekö Sauli Niinistö, Kim Jong-un tai Ruotsin kuningas?

Julkisessa tehtävässä oleva nainen ei taas saa näyttää hapanta naamaa, etenkään miehensä rinnalla.

Iloisten, hymyilevien kasvojen vaatimus ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole onneksi ole yhtä tiukka kuin Yhdysvalloissa, mutta ehkä juuri siksi tuntuu kummalliselta, että Melanian kasvonilmeitä arvailevat lehtijutut ovat valuneet myös suomalaiseen mediaan.

Esimerkiksi Michelle Obamaa kohdeltiin Barack Obaman ensimmäisen presidentinvaalikampanjan aikana tylysti. Republikaaneja kannattava Fox News selitti Obamien nyrkkitervehdyksen terroristien kädenpuristuksena, mutta tätä absurdia väitettä ei Suomessa toistettu sellaisenaan. Väite laitettiin reilusti puolueellisen yhdysvaltalaiskanavan suuhun.

Sen sijaan Melanian nyrpistykset kelpaavat spekuloitaviksi Suomessakin.

Melania Trump on poliittinen ja yhteisvastuullinen toimija Trumpin hallinnossa

Melania Trump on siinä mielessä osallinen hänestä käytävään keskusteluun, ettei hän tee kovin paljoa sen eteen, että hänestä saataisiin tietoa.

Vetäytyvä ja vähäpuheinen tyyli on myrkkyä hänelle itselleen, koska hän jättää jatkuvasti käyttämättä mahdollisuuden määritellä puheenaiheita hänestä itsestään.

Tyhjiö täyttyy julkisuudessa itsestäänkin, vaikka sitten arvailemalla.

Mutta onko lopulta tärkeää, onko Melania pikkumainen? Tai tavoitteleeko hän omaa etuaan tai kilpaileeko tytärpuolensa kanssa?

Kiinnostus vaikutusvaltaisessa tehtävässä toimivaa Melaniaa kohtaan on ymmärrettävää, mutta samalla vaikuttaa siltä, että hänessä keskitytään sivuseikkoihin.

Melania on nimittäin osoittanut kykyä tehdä itsenäisiä tilannearvioita. Hän esimerkiksi viestitti omissa sosiaalisen median kanavissaan maskien käytön puolesta, vaikka hänen miehensä keskittyi napsimaan koronaan tehottomia malarialääkkeitä.

Hän on myös pysynyt uskollisena omalle tyylilleen, eurooppalaisille luksusbrändeille, vaikka presidentti Trumpin koko eetos rakentuu ajatukselle, että Amerikka nousee vain kuluttamalla amerikkalaisia tuotteita.

Melaniassa ei ehkä olekaan kiinnostavinta se, onko hänellä on vaikeat välit Ivankaan, vaan että hän seisoo miehensä rinnalla täysin kykenevänä itsenäiseen ajatteluun.

Siksi hänet on nähtävä pikemminkin Trumpin hallinnon tukijana ja yhteisvastuullisena koneiston osana. Vaikka Melania ja Donald Trumpin jakamat arvot eivät meitä kaikkia miellyttäisi, luonteenpiirteisiin tai ilmeisiin takertuminen, saati niiden arvailu, eivät välitä tästä naisesta oikeaa kuvaa.

Melania on nainen, joka on itse paikkansa valinnut. Hän on poliittinen toimija vaikutusvaltaisessa asemassa.

Siksi meidänkin kannattaisi lakata kyttäämästä hänen ilmeitään ja keskittyä siihen, mitä hän tekee.

Juttuun on haastateltu taustaksi Erica Åbergia, joka on Turun yliopiston taloussosiologian tutkija ja yksi Ulkonäköyhteiskunta -kirjan kirjoittajista. Hän pohti Melanian ulkoisen olemuksen ja siihen liitettyjen merkitysten vaikutusta Melania Trumpin julkisuuskuvaan.

Lue myös: Kekkonen pärjäisi solvaamisessa Trumpille – Solvaaminen on vaikuttajan ase

X