Kuvittaja ja kuvataiteilija Pipsa Pentti: ”Väreillä on psykologisia vaikutuksia – kaikkia emme edes huomaa”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Värit eivät ole vain värejä, vaan ne vaikuttavat meihin eri tavoin, muistuttaa kuvataiteilija Pipsa Pentti.
Värit eivät ole vain värejä, vaan ne vaikuttavat meihin eri tavoin, muistuttaa kuvataiteilija Pipsa Pentti. © Pekka Nieminen/Otavamedia
Kuvittaja ja kuvataiteilija Pipsa Pentti kannustaa tarttumaan värikyniin tunnetiloja purkaessa. Sisintä kannattaa kuunnella tarkasti värejä valittaessa.

Keväällä Lyyli ja karmea värinkäsitys -lastenkirjan julkaissut Pipsa Pentti tietää, että väreistä on moneen. Kysyimme, miten aikuisetkin voisivat hyötyä väreistä – näin Haukiputaalta kotoisin oleva kuvittaja Pipsa Pentti vastaa.

Vaikuttavatko värit hyvinvointiin?

Paljonkin! On jännä, miten me ihmiset valitsemme esimerkiksi lempivärejä alitajunnan kautta. Kyse on omasta sisäisestä maailmasta, jota me emme aina edes hoksaa. Tietysti on myös trendivärejä, jotka muuttuvat vaikkapa iän mukaan, mutta on tietyt omat värit, joita kohti ihmiset menevät.

Väreillä on psykologisia vaikutuksia, joita kaikkia emme edes huomaa. Jos ihminen on vaikkapa alakuloinen tai masentunut, niin silloin alitajunta vie meitä kirkkaita värejä kohti.

Miten väreillä voi ohjata mielialaa?

Vihreä on niin sanottu keskimittainen väriaalto ja siksi meidän silmillemme helpoin. Vihreä on meidän hyvinvoinnillemme tosi tärkeä väri ja tiedämme, että vihreä rauhoittaa. Luonnossa kävely on siksi rentouttavaa ja se alentaa myös stressiä. Vihreän rauhoittava vaikutus näkyy myös esimerkiksi sairaaloissa.

Sairaalan väritys harvoin on vaikkapa punainen, joka on liian ärsyttävä väri ja vähän aggressiivinenkin. Punaista ja oranssia väriä käytetään paljon ravintoloissa, koska ne herättävät ruokahalua. Sininen puolestaan edustaa luottamusta ja tietynlaista vakautta. Väreillä voidaan siis vaikuttaa paljon meidän tunteisiimme.

Miten aistien sekoittumista eli synestesiaa voi käyttää hyväksi?

Itselläni on synestesia eli näen esimerkiksi numerot väreinä. Oranssia ja keltaista eli viestinnän ja oppimisen värejä hyödynsin itse ylioppilaskirjoitusten aikana niin, että ympäröin itseni sen värisillä lakanoilla ja hyvinhän ne kirjoitukset menivät. Tämä ei ole mitään hihhuli-tiedettä, vaan väreillä on meihin ihan valtava vaikutus.

Synestesian syitä on paljon spekuloitu ja sen syntymekanismeja on etsitty muun muassa lapsuudesta. Muistoissani en näe esimerkiksi äitini vihaisia kasvoja, vaan näen sen muiston kohdalla tiettyä värimössöä.

Jos tunteet ovat tukossa, kannattaa tarttua värikyniin ja antaa sielun poimia sieltä ne oikeat sävyt.

Jos tunteet ovat tukossa, kannattaa tarttua värikyniin ja antaa sielun poimia sieltä ne oikeat sävyt. istockphoto

Voiko musta tehdä mustan mielen?

Riippuu ihan ihmisestä. Joskus me ihmiset emme edes halua piristystä vaan haluamme kerta kaikkiaan möyriä siinä pahassa olossa. Sekin on joskus ihanaa, eikä silloin välttämättä edes halua yrittää piristää itseään. Monille musta edustaa kuitenkin myös voimaa ja vahvuutta, tietynlaista helppoutta.

Joskus kirkkaat värit pelottavat vaikka pukeutumisessa. Miten niitä uskaltaisi kokeilla, jos kuitenkin haluaisi?

Uskon, että jos jokin väri ei tunnu omalta, ei sitä pidä pakottaa ylleen. Väri voi tuntua ihanalta vaikka sisustuksessa, mutta ei omassa vaatetuksessa. Kyse ei ehkä ole niinkään uskalluksesta tai rohkeuden puutteesta, vaan ihan itsetuntemuksesta. Sisin kertoo kyllä, jos jokin väri ei ole itselle sopiva.

Kenelle voisi olla apua väriterapiasta?

Olen opiskellut kuvataidekasvattajaksi ja harkitsin opiskelevani myös väriterapiaa. Se sopii minusta aivan kaikille. Omia tunteita voi olla joskus helpompi sanoittaa värien avulla. Jos tunteet ovat tukossa, kannattaa tarttua värikyniin ja antaa sielun poimia sieltä ne oikeat sävyt.

Usein ihmiset, varsinkin aikuiset, voivat olla arkoja maalaamaan muiden nähden. Tätä kannattaakin kokeilla ihan yksin niin, ettei lopputulosta ole kenenkään muun tarkoitus nähdä. Kyse väriterapiassa on väripinnoista, eikä niiden tarvitse esittää mitään muuta kuin tunnetiloja.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 5/20.

Lue myös: Kiinnostaako koodaaminen? Koodari-lastenkirjailija Linda Liukas antaa helpot vinkit, linkit ja esimerkit, miten pääset koodamisessa alkuun

Linda Liukas

Jutteletko sinä tietokonelle? Näin Linda Liukas kysyi espoolaisessa koulussa ja sai kuulla, että kolme lasta neljästä tekee niin. ”Lapsille on luontevaa kommunikoida tekoälyn kanssa.” © PEKKA NIEMINEN JA LINDA LIUKAS

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X