Anna-lehti: Suomen puhuminen oli Li Anderssonille ensin kammottavaa: ”Ihminen tarvitsee paikkoja harjoitella – ja epäonnistua”

Li Andersson ei koe olevansa samanlainen ihminen kuin kahdeksan vuotta sitten aloitettuaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Li Anderssonin perhettä odottaa muutto Brysseliin. Turun koti pidetään tukikohtana Suomessa.

Li Andersson ei koe olevansa samanlainen ihminen kuin kahdeksan vuotta sitten aloitettuaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana.
Teksti:
Anni Niittylahti

Tuore meppi Li Andersson valittiin Euroopan parlamenttiin historiallisella äänisaalilla. Hänellä on takanaan kahdeksan vuotta Vasemmistoliiton puheenjohtajana, minkä aikana Lin suosio on räjähtänyt.

Li kertoo Anna-lehden haastattelussa olevan kohtuutonta, että ihailijat ja suitsuttajat ovat unohtaneet, mistä pisteestä hän aikoinaan lähti liikkeelle politiikassa.

”Kahdeksan vuotta on hirveän pitkä aika. En minä aloittaessani ollut samanlainen ihminen kuin nyt. En ollut vielä oppinut kaikkia niitä asioita, joita nyt osaan.”

Lin mukaan hän on tuona aikana oppinut muun muassa puhumaan. Hänen äidinkielensä on ruotsi, joten suomen puhuminen on ollut varsinkin teini-iässä kammottavaa. Innostuttuaan opiskelijapolitiikasta Li pakotti itsensä puhumaan suomeksi jokaisessa tilaisuudessa, jossa oli mukana.

”Ihminen tarvitsee paikkoja harjoitella, oppia ja kokeilla. Ja myös epäonnistua”, Li Andersson sanoo.

Vuodet ovat opettaneet mepille myös parempaa stressinsietokykyä ja kasvattaneet itseluottamusta. Varsinkin nuorena Li saattoi reagoida stressiin vatsaoireilla.

Li Andersson on joutunut laskemaan vaatimustasoaan

Vuoden sisällä Li Andersson on ollut ehdolla kolmissa eri vaaleissa. Väsymystä hän kertoo tunteneensa viime kevään eduskuntavaalien jälkeen, kun takana oli myös raskas hallituskausi.

Uupumuksen tuore meppi huomaa siitä, että uppoutuu ajatuksiinsa ihmisten seurassa.

”Väsyneenä kadotan myös suhteellisuudentajuni ja alan valittaa. Saatan muuttua epämukavaksi muille. Löydän helposti asioita, joita ei mielestäni ole tehty tarpeeksi hyvin”, hän kertoo Annalle.

Li on joutunut laskemaan vaatimustasoaan vuosien varrella. Aloitettuaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana, hän pohti jatkuvasti, oliko puolue tarpeeksi julkisuudessa ja tekikö hän riittävästi tuoreita ulostuloja.

”Kun en kerta kaikkiaan pysty pitämään kiinni sataprosenttisesta vaatimustasostani, rajaa on ollut pakko laskea 75 prosenttiin. Se on ollut hyvä opetus.”

Lue myös: Li Andersson oli vaalien ennätysäänikuningatar: ”On ihanaa, että tällaisena aikana voi pärjätä olemalla asiapentti”

X