Luontokuvaaja Kimmo Ohtonen menee metsään kirkastaakseen ajatuksensa: ”Usein on kaiken sosiaalisuuden vastapainoksi päästävä metsään tuijottamaan kääpiä”

Toimittaja-kirjailija Kimmo Ohtoselle, 38, riittää pyhiinvaellus metsään, kun toiset lähtevät retriitille Intiaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Toimittaja-kirjailija Kimmo Ohtoselle, 38, riittää pyhiinvaellus metsään, kun toiset lähtevät retriitille Intiaan.
(Päivitetty: )
Teksti: Linda Martikainen

Olet sanonut, että metsä on kirkkosi. Onko uskosi siihen koskaan horjunut?

Metsä on aina ollut minulle tietynlainen kaikkivaltias. Se on tarpeen mukaan korjannut, ja korjaa edelleen, elämääni. Uskoni metsään ei ole sinänsä koskaan horjunut, vaan minun osaltani kyseessä on ehdoton rakkaus. Voimattomuutta olen sen sijaan tuntenut, kun mietin, miten vähän luonnon metsää on enää jäljellä. Täysin luonnonvaraista metsää on Suomessa enää vain noin kolme prosenttia.

Mistä olet luonnon suhteen eniten huolissasi?

Uhkakuvat ovat isoja. Huolta herättävät esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja merten pilaantuminen. Parannuksia on tehty jonkin verran, mutta esimerkiksi hömötiaisen, kuukkelin ja metson kannat ovat taantuneet.

Millaisia vaikutuksia luonnossa oleilulla on sinuun?

En ole mikään kahden euron Havukka-ahon ajattelija, mutta ihmisten seurasta minun on usein kaiken sosiaalisuuden vastapainoksi päästävä metsään tuijottamaan kääpiä. Toiset lähtevät retriitille Intiaan, minulle riittää pyhiinvaellus metsään. Metsällä on taipumus kirkastaa ajatuksia.

Mikä on merkittävin ekotekosi?

Yritän vaimoni kanssa olla arjessa mahdollisimman vähän haitaksi meidän planeetalle. Olimme vegaaneja reilun vuoden, mutta se ei oikein sopinut minulle kun huomasin olevani sairaana usein. Nykyään olemme riista-vegaaneja eli syömme villiä kalaa ja riistaa kuten hirveä, jota käytännössä tapahtuu harvoin. Täytyy myös muistaa, että kaikki vihreä ei ole ekologista. Avokadon tieltä on esimerkiksi raivattu paljon metsää ja se vaatii myös runsaasti vettä.

Kummassa viihdyt paremmin, kylmässä vai kuumassa?

Kylmässä! Olen arktinen eläin ja parhaiten viihdyn vaikkapa Kuusamossa lumikenkäilemässä. Olen syntynyt tammikuussa, joten ehkäpä siitä syystä pohjoisen kunnon pakkastalvi on minun maisemani.

Mitä teet kesällä?

Teen Ikimaa-kirjatrilogiani toista osaa. Olen tehnyt sitä intensiivisesti ja elokuussa kirjan pitäisi ilmestyä. Heinäkuussa vietän kunnolla lomaa ja luvassa on lomailua muun muassa Saimaalla ja Lontoossa, joka on minulle kuin toinen koti. Syksyllä luvassa on tv-juttuja sekä kirjan kolmannen osan kirjoittamista.

X