Matti Esko ja Pirjo Eskonniemi yhdessä 52 vuotta: ”Seksiä ei harrastettu siihen aikaan, vasta e-pillerit muuttivat kaiken – Matti oli kuitenkin ahkera pussaamaan”

Pitkä avioliitto on taitolaji, joka antaa mutta myös vaatii paljon. Pirjo Eskonniemi ja Matti Esko ovat olleet naimisissa lähes 48 vuotta. Seura kysyi heiltä ja kolmelta muulta pariskunnalta, miten rakkaus saadaan kestämään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Juhannusaattona Pirjo ja Matti liottavat saunassa jalkojaan yrttikylvyssä. ”Yöksi laitamme tyynyjen alle suopursun kukkia. Ne tuovat levollisen unen ja hyvää mieltä. Niiden tuoksuun on ihana herätä.”

Pitkä avioliitto on taitolaji, joka antaa mutta myös vaatii paljon. Pirjo Eskonniemi ja Matti Esko ovat olleet naimisissa lähes 48 vuotta. Seura kysyi heiltä ja kolmelta muulta pariskunnalta, miten rakkaus saadaan kestämään.
(Päivitetty: )
Teksti: Pirjo Kemppinen

On takuuvarma keino saada laulaja Matti Esko, 70, tarttumaan käskemättä imuriin.

”Pyyhkäisen leivän murut leikkuulaudalta lattialle. Mattia ottaa päähän, kun hän kävelee avojaloin ja ne tarttuvat jalkapohjiin”, paljastaa Pirjo Eskonniemi, 71.

52 yhdessä vietetyn vuoden jälkeen toisen tuntee, eikä ajatuksia tai tunteita tarvitse arvailla.

Pirjolle ja Matille ei ole salaisuus sekään, miksi heidän rakkautensa yhä kipinöi kohdatuista koettelemuksista huolimatta.

Pussailua

Pirjo oli käynyt saunassa ja rullannut hiuksiinsa papiljotit. Raija-serkku yllytti siitä huolimatta mukaansa tapaamaan poikaystävänsä Veikon työkaveria, Mattia. Oli kesän alku Oulussa vuonna 1966.

Pirjo kiinnostui.

”Pitihän se lähteä katsomaan, mikä mies tämä Matti Eskonniemi on.”

Nelikko suuntasi Varjakansaareen, missä keitettiin nokipannukahvit. Pirjolla oli päässään papiljotit, Matilla jalassa verkkarit. Tapaamisen tunnelma oli konstailematon, vaikka vaihdetut katseet kertoivat kiinnostuksen heränneen.

Juhannuksena lähdettiin porukalla telttailemaan Rokuan kansallispuistoon. Matin isä lainasi ajopelin, Datsun Bluebirdin. Yöt nukuttiin neljästään Sopu-teltassa.

”Ei siihen aikaan seksiä harrastettu. Vasta e-pillerit muuttivat kaiken”, kertoo Pirjo.

”Matti oli kuitenkin ahkera pussaamaan.”

Juhannuksen jälkeen Pirjo ja Matti olivat erottamattomat.

”Matti oli kiltti ja huomioonottava”, muotoilee Pirjo.

”Pirjon kanssa oli helppo olla. Jo alussa kaikki natsasi kohdalleen”, sanoo Matti.

Hoputusta

Matti ja Pirjo

Matti kutsuu Pirjo Naskaksi Arto Paasilinnan kirjan Hirtettyjen kettujen metsä Naska Mosnikoffin mukaan. ”En anna periksi mitään”, selittää Pirjo. Matti on hänelle Masa tai Eskelinen. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Seurustelun alussa Matti opiskeli kirjapainossa oppisopimuksella käsinlatojaksi.

”Todennäköisesti en olisi lähtenytkään laulajan matkaan”, arvelee Pirjo.

Musiikki oli huilua ja saksofonia soittaneen Matin harrastus. Laulaja hänestä tuli vahingossa. Hän toimi vapaa-ajalla keikkamuusikkona ja joutui puoliväkisin tuuraajaksi, kun yhtyeen solisti sairastui.

Se oli ujolle Matille vakava paikka.

”Matti lauloi valtavan hyvin, mutta selkä yleisöön päin”, Pirjo kertoo.

Pirjo oli valmistunut kampaajaksi. Hän mietti muuttamista mummon luokse Uuteenkaupunkiin, missä oli työpaikkakin tarjolla.

Suunnitelma hoputti Mattia kosimaan, jotta Pirjo jäisi Ouluun. Kun he syksyllä 1967 retkeilivät Pallaksella, Matti tokaisi:

”Eikös sitä aleta?”

Kihlaus pidettiin salassa, kunnes he näyttivät sormuksensa viettäessään joulua Matin vanhempien luona.

Pirjo ihastui alun perin Matin perheeseen lähes yhtä paljon kuin sulhaseensa.

”Isä kuoli, kun olin ihan pieni. Kasvoin naisten talossa, sillä kotona oli äiti ja kolme sisartani. Elämä oli jatkuvaa kinastelua. Matin perhe oli päinvastainen, he olivat rauhallisia ja keskustelivat.”

Pirjon ja Matin häitä juhlittiin 16. elokuuta 1970 Oulun seurakuntatalolla. Ensimmäinen yhteinen koti oli Pirjon äidin omakotitalon ullakolla.

”Nukuttiin hetekalla. Pohja venyi melkein lattiaan asti ja saatiin olla ihan lähekkäin. Se oli ihanaa”, muistelee Pirjo.

Samana vuonna Matti tuli kolmanneksi television Syksyn Sävel -kilvassa kappaleella Tietää saat viimeinkin. Keikkojen määrä lisääntyi niin, että työ kirjapainossa sai jäädä.

Periaatteita

Esikoistytär Kaisa syntyi vuonna 1972 ja Anna kaksi vuotta myöhemmin. Pirjo teki kampaajan töitä kotona, Matti kiersi keikoilla ja oli usein poissa viikkoja kerrallaan.

”Pirjo hoiti kodin, kakarat ja ukon. Hän oli kodin sisäpuolella, minä ulkopuolella, aina poissa”, sanoo Matti.

Pirjolla oli selkeä periaate.

”Otan Matin vastaan hyväntuulisena, ja pidän häntä hyvänä.”

Matti on joskus potenut mustasukkaisuutta, mutta Pirjo ei koskaan. Sen sijaan hän on toisinaan epäillyt Matin rakkautta.

”Olen miettinyt, onko hänen rakkautensa väljähtynyt. Olen ollut epävarma siitä, kelpaanko vielä.”

Eroa he eivät ole harkinneet kertaakaan.

”Lupasimme olla yhdessä kuolemaan asti. Olen niin vanhanaikainen, että pidän siitä kiinni. Sitä paitsi isättömänä kasvaneena minulle on ollut tärkeä, että tytöillä on elämässä isä läsnä”, sanoo Pirjo.

Kakofoniaa

Yksi riita käydään aina kesän alussa. Pirjo antaa voikukkien kasvaa Järvenpäässä olevan rivitalokodin pihalla houkuttelemassa pölyttäjiä. Kun ne ovat hoitaneet tehtävänsä, hän komentaa Matin juurimaan voikukat pois.

”Hän kitkee niiden sijaan perennat tai ainakin talloo ne. En voi olla huutamatta.”

Riitoja ei kavahdeta, vaan ne kuuluvat elämään. Ne syntyvät arkisista asioista eivätkä kestä kauaa.

”Minä olen kamalan kova huutamaan, mutta kun pyörähdän ympäri, en enää muista aihetta. En ole pitkävihainen, minun pitää vain saada mielessä oleva sanottua ulos”, kuvaa Pirjo.

Matti on sen sijaan hiljaa. Mököttääkin.

”Pirjon huutoon ei auta sanoa mitään. Olen kokeillut myös sitä, että molemmat huutavat pää punaisena. Se menee vain kakofoniaksi, eikä siitä ole mitään hyötyä.”
Sovinnon aloittaa yleensä Pirjo, mutta Matillakin on keinonsa.

”Kun käymme nukkumaan, Matti kaivaa varpaillaan minun varpaitani. Siitä tiedän, että nyt hän sovittelee”, paljastaa Pirjo.

Kaunaa ei kumpikaan kanna.

”Solmut pitää aukaista, Pirjo sanoo.

”Välillämme olevasta köydestä on lähtenyt säikeitä, mutta se ei ole katkennut.”

Matti ja Pirjo

Vuoden kuluttua vietetään kultahäitä. ”Järjestäisitpä niin ison yllätyksen, että pyörtyisin”, toivoo Pirjo. Matti myhäilee: ”Pitää miettiä sellainen.” © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Pelkoa

Yhteiset vuodet eivät ole olleet pelkkää auvoa. Matin pitkät poissaolot hiersivät välejä. Vuonna 1980 he muuttivat Oulusta lähemmäs keikkapaikkoja Järvenpäähän. Pari ensimmäistä vuotta Pirjo oli yksinäinen, koska ystävät ja sukulaiset olivat jääneet synnyinseudulle.

Ratkaisu oli kuitenkin oikea. Matin ehkä tunnetuin kappale Rekkamies nosti keikkamäärän huippuunsa 80-luvun loppuvuosiksi, mutta nyt hän pääsi yhä useammin yöksi kotiin.

Pirjo jatkoi kampaajan työtä, kunnes allergian ja astman vuoksi joutui lopettamaan työt. Se itkettää vieläkin.

”Se oli vaikea paikka, eikä Matti osannut tukea riittävästi.”

Matti puolestaan masentui viisikymppisenä niin vakavasti, että harkitsi jopa itsemurhaa. Sairaus uusi pari vuotta sitten, kun hän luopui lääkityksestä keskustelematta lääkärin kanssa.

Pysäyttävimpiä ovat olleet kummankin kokemat sydäninfarktit, joita seurasivat pallolaajennukset.

”Tuli kuolemanpelko”, myöntää Pirjo.

”Ja pelko toisen menettämisestä”, lisää Matti.

Asia kolkuttelee mielen perukoilla.

”Maaliviiva lähestyy. Mietityttää, kumpi täältä lähtee ensin”, kertoo Matti.

Aiheesta on puhuttu avoimesti. Kumpikin on tehnyt hoitotestamentin ja omaisuutta koskevan testamentin. Asiat on käyty läpi myös tyttärien kanssa.

”Se helpottaa heitä aikanaan.”

Rakkautta

Kesän alussa Pirjo ja Matti istuivat kaulakkain Mykräjärven rannalla olevan kesämökin terassilla ja siemailivat kuohuviiniä. Samalla tavalla he juhlistavat aina yhteisen projektin valmistumista. Joskus syyksi riittää onnistunut kalastus- tai marjastusreissu.

”Silloin tällöin arjessakin otan Pirjoa kaulasta kiinni ja sanon, että kylläpä on kiva, että yhteinen tie on ollut niin pitkä”, paljastaa Matti.

Rakkaudenosoituksia ovat myös Pirjon valmistamat herkulliset voileivät jääkaapissa tai Matin kutsu yllättäen lämmitettyyn saunaan.

Matti jatkaa keikkailua edelleen. Pirjo kannustaa.

”On ihana nähdä, kuinka hän tulee nauravaisena kotiin saatuaan kaipaamaansa ihailua.”

Pirjo on tarkka siitä, minkälaisessa asussa Matti lähtee keikalle. Matti nurisee, mutta on salaa tyytyväinen.

”Se on välittämistä”, hän myöntää.

Mikä on pitkän liiton salaisuus?

”Sisäinen, sammumaton palo, että haluaa olla toisen kanssa. Joskus olen ajatellut, että olemme luodut toisillemme. Rakkaus on voimavara”, sanoo Pirjo.

”Luottamus ja sopiva kipinöinti”, Matti lisää.

”On kiva, kun on hyvä kaveri mukana elämän seikkailuissa.”

Matin vaatteet: T’uomo Menswear ja kengät Zio Aleksanterinkatu; Pirjon kengät: Zio Aleksanterinkatu

X