Matti ”Fredi” Siitonen oli omintakeinen tenori – Katso nostalgiset kuvat musiikin monitaiturin uran varrelta

Jaa artikkeliTilaa Seura
Fredi edusti Suomea Euroviisuissa 1976 kappaleella Pump pump (Pylly vasten pyllyä). Koreografian esitykseen teki Aira Samulin. © Otavamedian arkisto
Fredi edusti Suomea Euroviisuissa 1976 kappaleella Pump pump (Pylly vasten pyllyä). Koreografian esitykseen teki Aira Samulin. © Otavamedian arkisto
Fredi oli tyyliltään monipuolinen viihdyttäjä, joka taipui niin Euroviisuihin kuin oopperalavoillekin.

Matti Siitonen eli Fredi oli musiikin monitaituri, joka muistetaan erityisesti komeasta tenoriäänestään, ikihiteiksi nousseista käännösiskelmistään, Kivikasvoista ja Euroviisuista.

Miehen musiikkiura sai alkunsa äidin ostamasta kitarasta. Oppikoulupoika opetteli soittamaan sitä itse. Lukiossa hän säesti Five Pennies -yhtyettä ja kirjoitusten jälkeen Fredistä tuli ravintolamuusikko.

Kansa katsoi Kivikasvoja

Laulamisen Fredi löysi armeijassa. Vuonna 1965 hän tapasi Haminan reserviupseerikoulussa hengenheimolaisensa Georg Dolivon, Ismo Sajakorven ja Ilkka Hemming ja nelikko perusti Stone Faces -viihdyttäjäkvartetin.

Ensimmäinen levy Tuhon partaalla ilmestyi syksyllä 1965. Ryhmää alettiin myöhemmin kutsua Kivikasvoiksi.

Kivikasvot sai 1969 omaa musiikkia ja sketsejä yhdistelevän tv-ohjelmansa ja siitä tuli valtava menestys. Show upposi suureen yleisöön ja keräsi ruudun ääreen kerralla jopa 2,5 miljoonaa katsojaa. Ohjelmasta tehtiin useita jatkoversioita 1980- ja 1990-luvuilla.

Televisiosta tutun miehen sooloura ampaisi nousuun. Hän alkoi laulaa kansainvälisesti tunnettujen artistien käännösiskelmiä. Yksi tunnetuimmista käännöskappaleista on Kolmatta Linjaa takaisin, jonka sanoitti Fredille vuonna 1968 Juha Vainio. Fredi levytti myös suositut käännöskappaleet Rakkaustarina ja Vippaa mulle viitonen.

Kivikasvot-musiikkiohjelma naulitsi suomalaiset televisioiden ääreen 1969–1970-lukujen taitteessa. Ohjelmasta tehtiin uusintaversioita vielä 1980- ja 1990-luvuilla. © Erik Uddström/Skoy

Kivikasvot-musiikkiohjelma naulitsi suomalaiset televisioiden ääreen 1969–1970-lukujen taitteessa. Ohjelmasta tehtiin uusintaversioita vielä 1980- ja 1990-luvuilla. © Erik Uddström/Skoy

Kivikasvot kokoonpanossa Ilkka Hemming, Ismo Sajakorpi, Matti Siitonen ja Vesa Nuotio vuonna 1996. © Paula Kukkonen/Skoy

Kivikasvot kokoonpanossa Ilkka Hemming, Ismo Sajakorpi, Matti Siitonen ja Vesa Nuotio vuonna 1996. © Paula Kukkonen/Skoy

Ikihittejä myös muille

1970-luvulla Fredi alkoi säveltää omia kappaleitaan. Levyt Avaa sydämesi mulle ja Rakkauslauluja olivat myyntimenestyksiä.

Fredin säveltäjänlahjoista hyötyivät myös muut artistit. Markku Aro sai Frediltä Katso luontoa ja huomaa -kappaleen vuonna 1975. Katri Helena pääsi edustamaan Suomea Euroviisuihin Fredin säveltämällä Katson sineen taivaan -kappaleella 1979. Myös Reijo Taipaleen menestysiskelmä Niittykukkaset on Fredin säveltämä laulu.

Fredi edusti Suomea Euroviisuissa kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla hän kisasi kappaleella Varjoon – suojaan 1967. Toisella kerralla lavakoreografia oli pyllynheilutuksineen villimpi, kun Fredi tulkitsi klassikon Pump pump (Pylly vasten pyllyä).

Voimakasääninen viihdetaiteilija haluttiin myös esiintymään Savonlinnan oopperajuhlille. Hän lauloi 1995 Aulis Sallisen Palatsi-oopperassa Käen roolin.

Fredi sävelsi hittejä niin itselleen kuin muillekin artisteille.

Fredi sävelsi hittejä niin itselleen kuin muillekin artisteille. Hän on säveltänyt muun muassa Katri Helenan Euroviisukappaleen Katson sineen taivaan.

1970-luvulla Fredi oli yksi Suomen levymyynti­kuninkaista. Hänen esiintymis­­tyylinsä oli eleetön ja varma. © SKOY

1970-luvulla Fredi oli yksi Suomen levymyynti­kuninkaista. Hänen esiintymis­­tyylinsä oli eleetön ja varma. © SKOY

Fredin levy Niin paljon kuuluu rakkauteen palkittiin kevyen musiikin ykkösenä vuonna 1973. © Lehtikuva

Fredin levy Niin paljon kuuluu rakkauteen palkittiin kevyen musiikin ykkösenä vuonna 1973. © Lehtikuva

Roskisdyykkarin balladin ilmestyessä Fredistä otettiin promokuvat Pasilan kaatopaikalla Ilmalassa. © Alvar Kolanen/Otavamedia

Roskisdyykkarin balladin ilmestyessä Fredistä otettiin promokuvat Pasilan kaatopaikalla Ilmalassa.
© Alvar Kolanen/Otavamedia

Lue myös: Ystävä Ismo Sajakorpi muistelee Kivikasvot-kollegaansa: ”Fredi vakavoitui tyttären kuoleman jälkeen”

Ismo Sajakorpi ja Matti Fredi Siitonen

Matti ”Fredi” Siitonen ja Ismo Sajakorpi tunsivat toisensa yli 50 vuoden ajan. ”Hän oli meistä se laulaja isolla l-kirjaimella. Hän oli hirveän leppoisa ja rauhallinen, mutta lavalla hän teki volttejakin”, Sajakorpi muistelee edesmennyttä työtoveriaan. © OTAVAMEDIA

X