Mikä on Matin ja Tepon suosion salaisuus? Kesälavojen kestosuosikit hurmanneet jo 45 vuotta

Jaa artikkeli
Matti (vas.) ja Teppo saavat kulkea rauhassa kotikaupungissaan Turussa. Tosin yksin liikkuessaan he kuulevat usein takana sanottavan, että ”tuolla menee Matti ja Teppo.” © Tommi Tuomi Otavamedia
Matti ja Teppo ovat lavatanssien järjestäjien mukaan kesän kuumimmat nimet. Veljekset ovat lietsoneet tunnelmaa tanssipaikoilla jo 45 vuotta. Mukaan on mahtunut kymmeniä levyjä, luomisen tuskaa ja pitkää avio-onnea.

Suomen tunnetuimmalla veljesparilla Matti ja Teppo Ruohosella on takana 45 keikkavuotta, mutta vauhti ei osoita laantumisen merkkejä. Tälle vuodelle on sovittu keikkoja noin sata.

80-luvun hullujen vuosien tahtiin he eivät enää lähtisi mukaan, vaan muistelevat aikaa päätään pyöritellen.

”Silloin järjestäjät toivoivat, että vaikka toinen oli sairastunut, edes toinen tuli vetämään keikan, jotta sitä ei tarvinnut perua”, Matti sanoo.

Veljesten mukaan esiintymiset ilman toista voidaan kuitenkin laskea yhden käden sormilla.

”Enää emme suostuisi esiintymään yksin”, Matti lisää.

Veljesten keikoilla piisaa yhä edelleen yleisöä. ”Todellisia kestosuosikkeja”, sanovat tanssijärjestäjät kaksikosta.

Seura kysyi 13:lta kesän lavatanssijärjestäjältä, ketkä artistit ja yhtyeet ovat suosituimpia. Matin ja Tepon nimi toistui vastauksissa artisteista useimmin. Seuraaville sijoille yltivät muun muassa Reijo Taipale, Jari Sillanpää ja Kyösti Mäkimattila.

Yhtyeistä suosituimmiksi nousivat Finlanders, Neljänsuora ja Souvarit.

Veljespari ottaa gallup-voiton tyynesti vastaan.

”Jos sanon ihan rohkeasti, niin tämä ei ollut kauhea yllätys. Tanssilavoilla tupa on aina täynnä. Olemme tietenkin suosiostamme kiitollisia”, Matti sanoo.

Mikä on turkulaisveljesten suosion salaisuus?

Kontakti yleisöön

Annetaan puheenvuoro ensin veljesten työnantajille.

Sievin Urjanlinnan tanssilavan yrittäjä Suvi Reijasalo: ”Matilla ja Tepolla on aina älyttömän hyvä kontakti yleisöön. He soittavat monipuolista tanssimusiikkia.”

Oulun Nuijamiesten lavan lavaisäntä Lasse Haapamäki: ”Heissä näkyy kymmenien vuosien kokemus viihdyttämisessä. Illat vetävät edelleen paljon porukkaa.”

Saarijärven Kukonhiekan lavan toiminnanjohtaja Pekka Rantala: ”Pitkän linjan muusikoita, jotka ovat säilyttäneet nöyrän asenteen työntekoon. He osaavat huomioida yleisönsä.”

Matti ja Teppo arvioivat, että he ovat tuoneet ensimmäisten joukossa showmeininkiä tanssilavoille.

”Ennen artisti puhui yleisölle vain esitellessään seuraavan kappaleen. Me olemme ajatelleet, että tehtävämme on viihdyttää”, Matti sanoo.

”Otimme mukaan tanssiliikkeitä ja huulenheittoa ensimmäisten konserttikiertueiden jälkeen. Ajattelimme, että konserteista tutut elementit toimisivat lavakeikoillakin”, Teppo jatkaa.

Opinnot jäivät

Ruohosen veljekset Matti, Teppo ja isoveli Seppo esiintyivät pienestä pitäen aina kun mahdollista. Kolmikko sai klassisen pohjan Turun musiikkiopistossa, mutta vain isoveli Seposta tuli klassisen musiikin ammattilainen.

Pikkuveljet kuuntelivat rokkia ja alkoivat tehdä teini-iässä yhdessä kappaleita. Teppo kirjoitti sanat ja Matti sävelsi.

”Joku sanoi, että me kaksi olemme aina olleet samassa lahkeessa. Tämä on ollut vahvasti meidän kahden yhteinen juttu”, Matti kertoo.

Kaksikosta Matti lopetti koulunkäynnin keskikouluun. Teppo ehti opiskella Turun yliopistossa hetken Rooman kirjallisuutta, ennen kuin musiikki ja keikkailu veivät mukanaan.

Ura käynnistyi toden teolla Kissankultaa-hitistä vuonna 1970, kun Matti ja Teppo olivat parikymppisiä.

Veljesparissa vastakohdat täydentävät toisiaan. Matti on Tepon mukaan määrätietoinen johtajatyyppi. Hän tekee kappaleet, buukkaa keikat ja päättää esimerkiksi levyjen visuaalisen ilmeen.

Teppo taas on Matin mukaan säntillinen realisti. Hän hoitaa yrityksen taloudenpidon.

Roolit ovat muotoutuneet luonnostaan, eikä toisen tontille ole tarpeen astua.

Pitkät vapaat

Huhtikuussa Matin kasvoilla hehkuu vielä hyvä rusketus. Se on peruja veljesten vuosilomalta, josta Matti vietti suuren osan Teneriffalla.

Keikkatauko on viime vuosina venynyt reiluun kolmeen kuukauteen, joulukuun puolivälistä maaliskuun loppuun.

Vapaat ovat ehto jaksamiselle.

”Itsekin välillä ihmettelen, että miten meikäpoika vielä 67-vuotiaana kääntää ja vääntää itseään lavalla. Pitkän loman aikana ehtii hoitaa peruskuntoaan. Etelässä teen ripeitä kävelylenkkejä jopa 15 kilometriä päivässä”, Teppo sanoo.

Kuntoilun merkitys korostuu vuosi vuodelta.

”Valvominen, esiintyminen ja ajomatkat vievät nyt enemmän voimia, ja palautuminen kestää kauemmin. On pakko pysyä kunnossa, jotta jaksaa. Ja toisaalta olemme aikamoisia pullapoikia. Ilman tätä työtä olisimme varmasti mahakkaita”, Matti kertoo.

Hän harmittelee, että viimeksi vaaka tosin näytti 71 kiloa. Se on kilon enemmän kuin veljesten itselleen asettama yläraja sallii.

”Masa hei! Nyt sitten katsot vähän, mitä syöt!” Teppo piruilee.

Luova tauko

Yhtenä suosion tekijänä on veljesten mukaan tuotteliaisuus. 45 vuoden aikana heiltä on ilmestynyt 41 menestynyttä levyä.

”Yleisöstä saamme voimaa. On hienoa huomata, että tupa täyttyy edelleen, ja fanit osaavat uudetkin kappaleet ulkoa”, Matti sanoo.

Vuodet eivät ole olleet aivan pelkkää auvoa.

80-luvun lopulla uumoiltiin iskelmämusiikin kuolevan tyystin. Matti ja Teppo jatkoivat silti musiikin tekoa omalla linjallaan.

”Eihän se sitten mihinkään kuollut”, Teppo kuittaa.

Vakavin paikka duolla oli vuosituhannen vaihteessa. Luotuja kulkemaan -albumin jälkeen Matin sävellysinto ehtyi täysin. Reilun parin vuoden aikana häneltä ei syntynyt biisin biisiä.

”Tuli tyhjä olo, inspiraatiota ei ollut. Olin tehnyt jo niin paljon biisejä. Siinä vaiheessa mietin, että syntyyköhän uusia enää ollenkaan.”

Lopettamista he eivät omien sanojensa mukaan harkinneet vakavasti missään vaiheessa, vaikka noina vuosina keikkoja olikin vähemmän.

”Minulla lopettaminen on käynyt koko uran aikana pari kertaa mielessä, mutta Matti on aina ollut intoa täynnä. Voi olla, ettei sitä osaisi muuta tehdä. Lomien jälkeen keikoille lähteminen alkaa aina kutkuttaa”, Teppo sanoo.

Kerran hän halusi pitää keikoista vapaan juhannuksen. Lopulta aattoiltana tuntui siltä, kuin olisi ollut väärässä paikassa. Tämän jälkeen juhannusaatto on ollut aina keikkailta.

Matin sävellyskriisin solmut aukaisi vuonna 2001 kappale Näin se kesäloma toimii. Hyvä slogan houkutteli jälleen koskettimien ääreen. Yllättäen ote säveltämiseen löytyi uudelleen.

Tauon jälkeen Matin tuotteliaisuus on jatkunut.

”Minulla on vielä nälkää uusien kappaleiden tekemiseen.”

Parempi laulaja?

Työtaakkaa on helpottanut se, että vierellä on ollut työpari jakamassa ilot ja murheet. Automatkoilla on ollut aikaa puhua kaikesta.

Sopukin on säilynyt kaikki vuodet. Edellistä riitaa ei muista kumpikaan. Paremmasta laulajastakaan ei ole kuulemme väännetty kättä.

No, kumpi se olisi?

”Olemme ihan erilaisia. Minulla on herkkä ja lyyrinen ääni. Matti olisi voinut alkaa vaikka hevilaulajaksi”, Teppo sanoo.

”Juuri näin. Teppo hoitaa herkät kappaleet, minä laulan sitten ne menevämmät rallit”, Matti komppaa.

Keikkojen jälkeen veljekset kiirehtivät usein takaisin hotellille. Yöpöydällä odottaa usein jokin hyvä dekkari.

Alkoholi ei ole koskaan kuulunut kuvioihin.

”Meidän onnemme on se, ettei alkoholi maistu. Olemme kahden paukun miehiä, ja siihen se jää”, Teppo sanoo.

Perheen tuki

Vapaa-aikansa Matti ja Teppo viettävät erillään – tiukasti perheidensä parissa.

Kumpikin elää pitkässä avioliitossa. Vaimot löytyivät jo parikymppisinä. Tepolla ja Varpu-vaimolla tulee pian täyteen 37 yhteistä vuotta. Matilla ja Annella vuosia on puolestaan 42.

Miten vaimot ovat jaksaneet katselle ainaista keikkailua?

”Ehkä siinä on juuri se pitkän liiton salaisuus!” Teppo sanoo.

”Ainakin vaimot ovat alusta asti tienneet, mistä leipä tulee pöytään. Emme ole koskaan kuulleet motkotusta työasioista”, Matti miettii.

Eläkkeelle jäämisestä kysyttäessä Teppo kaivaa lompakostaan työeläkekorttinsa. Hänellä olisi jo lupa lopettaa.

”45 vuotta on pitkä rupeama. Eikä keikkailu voi jatkua loputtomiin. Vaimo jää aika tarkalleen kahden vuoden päästä eläkkeelle opettajan virastaan. Sittenhän voin sanoa: terve, älä soittele perään!” hän sanoo Matille ja nauraa perään.

Vieressä istuva veli huomauttaa, että keikkoja kysellään jo kesälle 2017 ja jatkaa:

”Totuus on se, että eihän uraa tässä iässä jatkaisi, jos työtä ei todella rakastaisi.”

Todennäköisintä taitaa olla, että ainakin vielä parin vuoden päästä Teppo viettää juhannustaan keikalla Matin kanssa.

 

X