Mervi,68, reissaa heviklubeilla ympäri Eurooppaa

Mervi Ainolan intohimo on hevimusiikki. Tyttärensä kauhuksi hän reissaa yksin lempibändiensä keikoilla pitkin Eurooppaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Rock-musiikki kuuluu Mervin mielestä kaikille ikään katsomatta.

Mervi Ainolan intohimo on hevimusiikki. Tyttärensä kauhuksi hän reissaa yksin lempibändiensä keikoilla pitkin Eurooppaa.
(Päivitetty: )
Teksti: Reija Kokkola

Syysilta on jo pimeä, kun Mervi Ainola, 68, kävelee kohti Suomen tunnetuinta rock-klubia Tavastiaa. Tänään siellä soittaa The Flaming Sideburns.

”Tulossa on riemukas yö.”

Tavastian ulko-ovella on jonoa. Kukaan ei kiinnitä erityistä huomiota pieneen mummoon, joka on sonnustautunut mustiin farkkuihin, nahkatakkiin ja Nanson tunikaan. Korvissa on sydänkorut.
”Joskus tuntuu siltä, että meidän iäkkäämpien pitäisi jättää rokki ja seksi, ihan kuin ne kuuluisivat vain nuorille ja kauniille. Mutta ne kuuluvat kaikille ”, Mervi sanoo kiivetessään rappusia klubin yläkertaan.

Mervi valmiina Tavastian keikalle. © Niclas Mäkelä

Alkuillasta Mervi Ainola juo rauhassa olutta Tavastian parvella ja katselee alapuolella vellovaa rock-kansaa. Mutta kun bändi aloittaa, hevimummo heittäytyy menoon mukaan. ”Enää en moshaa yhtä paljon kuin ennen. Pää menee siitä sekaisin. Elän hevimusiikista, mutta en yritä olla mikään teini”, Mervi juttelee. Kun bändi pääsee vauhtiin, Mervi siirtyy lavan eteen saadakseen kaiken irti keikasta. Valot välkkyvät ja tehostesavu leijuu yleisön yllä. Mervi rokkaa muiden mukana. ”Tehosteita ei välttämättä tarvittaisi. Pelkkä musiikki riittää minulle.”

Tavastiaklubilla Mervi on kuin kotonaan.© Niclas Mäkelä

Mervi aloitti rokki-iltaan valmistautumisen hyvissä ajoin päivällä. Silloin vantaalaisessa kaksiossa soi hevirock.

Mervin kissat, Ozzy ja Musti kuuntelevat musiikkivalintoja korvat luimussa. ”Olen ollut rock-uskovainen yli 50 vuotta. Erityisesti rakastan energistä ja kantaa ottavaa hevimusiikkia.” Mervin etkoilla mennään ensin saunaan. Sitten pari lasia viiniä, ja tietenkin rokkia. Hiukset nätisti ja meikkiä sopivasti. Mervi laittaisi mielellään jalkaan korkokengät, mutta koska edessä on pitkä ilta ja yö, on järkevämpää vetää jalkaan mukavat matalakantaiset kengät. Ikätovereita ei etkoilla näy. ”Olen yksin heviharrastukseni kanssa. Vaikka en saa keikoille ystävättäriäni, keikoilla koen upeaa yhteisöllisyyttä. Voin vaihtaa muiden hevidiggareiden kanssa mielipiteitä, mutta en koskaan tuppaannu seuraan.”

Bluesista metalliin, jazzista punkiin. Rock, hard-rock, hevirock…

Mervi ihastui rock-musiikkiin jo nuorena, ja mieltymykset painottuivat ajan mittaan hard-rockiin ja heviin. Bluesia ja jazzia hän on aina rakastanut, vain iskelmä ei iske. Eikä jakkupukuaikuisrock. Myös diskomusiikki on Mervin mielestä pliisua ja tylsää. ”Ikäiseni haluavat aina tansseihin. Itse pompin mieluummin rock-luolissa. Olen aina ollut vähän rebell!” Nuorenakaan Mervi ei viihtynyt tansseissa. ”Jos menin, ei minua kukaan hakenut. Olin ystävien laukunvartija.”

Netistä Mervi etsii tulevia keikkoja. Hän muistaa vielä ne ajat, jolloin hän meni jo illalla odottamaan Lippupisteen avautumista. Hän valvoi vaikka yön, että sai lipun suosikkibändin keikalle.

Kalliita levyjä Mervi ei eläkerahoillaan osta, vaan kuuntelee lemppareita netistä. Radiosta Mervi kuuntelee yleensä Radio Rockia tai Cityä. Mervin mielestä hevirock-miehet ovat karun kauniita.
”Metallican laulaja-kitaristi James Hetfield saa minut kuolaamaan.” Merviä kutkuttaa hevikukkokitaristien haara-asento: asenne ja halu teilata yleisö. ”Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja pähkähulluus. Ehkä hevirokkiin hurahtaminen vaatii hulluutta.”

Hevikukkoja on kiva katsoa Tavastian hämyssä, lavalla The Flaming Sideburns.© Niclas Mäkelä

Hevimusiikissa Merviä puhuttelee energian lisäksi tekstimaailma, varsinkin yhteiskunnallisesti kantaa ottavat sanat. Mukana laulamalla voi purkaa kertyneitä patoutumia. ”Musiikki auttaa jaksamaan ankeaa arkea. Olen luonteeltani tunteellinen ja kiivas. Hevimusiikki liennyttää patoutuneita tunteita. On hauska huomata, että yleisössä moni riehuu kuin vankilakapinassa, mutta on keikan jälkeen rentoutunut ja hyväntuulinen.”

Kotonaan Mervi kääntää musiikin kovemmalle, mutta vain hieman.

”Myllyn ei tarvitse pauhata täysillä, että naapurit eivät häiriinny. Tosin täällä Vantaan Korsossa koko elämä on rock. Kukaan ei ihmettele hevivetimissa kulkevaa mummoa. Varmaan vähän eri meininki kuin Töölössä.”

Mervi on matkustanut monta kertaa Eurooppaan lempibändiensä vuoksi. Hän on nähnyt lähes kaikki isot nimet. ”Monen on vaikea ymmärtää, että tämänikäinen nainen koluaa yksin Euroopan rock-konsertteja ja klubeja.Tyttäreni on aina ihan kauhuissaan.” Mervi ei pelkää.

”Rauhoittelen lähipiiriä sanomalla, että ulkonäkö suojaa. Tuskin kukaan ryöstää tällaista mummoa, joka kulkee mustissaan kuin maamyyrä.” Tavastian-keikan jälkeen Mervi ei saa hetkeen unta. Virkeyttä tarvittaisiin seuraavana päivänä, kun kylään tulee tyttärenpoika Roope. Mervi hemmottelee mielellään poikaa. ”Hevirock ja pullanpaisto eivät sulje pois toisiaan.”

V

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X