”Naiseus ei ole rinnoista kiinni” – Laulaja Arja Koriseva on sinut kehonsa kanssa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Arja Koriseva
Arja Koriseva toivoi nuorena pitkiä jalkoja ja naisellisuutta. ”Silti tärkeintä oli jo silloin, että keho toimii, ja jaksan.” © Tommi Tuomi / Otavamedia
Laulaja Arja Korisevan keho on kestänyt hienosti raskauden 40-vuotiaana ja rintasyöpäleikkauksen 50-vuotiaana. Muutoksista huolimatta Arja arvostaa vartaloaan, ja osaa jopa vitsailla siitä perheensä kanssa.

Arja Koriseva katsoi kauhuissaan vasenta kättään. Rintasyöpäleikkauksen yhteydessä kainalosta oli poistettu jokainen imusolmuke, ja nyt käsivarren iho muistutti appelsiininkuorta pienine kuoppineen.

”En voi enää koskaan käyttää hihattomia mekkoja tai paitoja”, Arja suri.

Eikä käsi toiminutkaan kuin ennen. Liikerata jäi vajaaksi, vaikka Arja kuinka yritti nostaa sen pystysuoraan.

Alkoi armoton jumppa. Muutamaa kuukautta myöhemmin käden toimintakyky ja ihon kimmoisuus olivat entisellään.

”Olen onnellinen siitä, miten selvisin kaikesta. En ole missään vaiheessa lyönyt lekkeriksi ja ajatellut, ettei millään ole mitään väliä.”

Mutta kumpi merkitsee enemmän, kropan ulkonäkö vai sen toimivuus?

Vahvat pohkeet

Arjan lapsuuden keräilykohteita olivat lehdistä leikatut, missejä ja malleja esittäneet paperinuket. Arja ihaili erityisesti Anne Pohtamon ja Johanna Raunion naisellisuutta. Samaa tyyliä hän tavoitteli pukeutumisessaan aloitettuaan esiintymiset oman orkesterin kanssa 13-vuotiaana.

”Käytin uumaa korostavia mekkoja ja koitin vaatteilla luoda mielikuvan itsestäni aikuisemman näköisenä.”

Arjan vartalossa korostuivat jo nuoruusvuosina muotoja enemmän lihakset. Hän yleisurheili, pelasi pallopelejä ja hiihti. Menestystä tuli erityisesti aita- ja pikamatkojen juoksuissa.

”Olen hyppinyt, pomppinut, spurttaillut ja juossut valtavasti. Vahvoista pohjelihaksistani on kiittäminen silloista valmentajaani Kalervo Jääskeläistä. Nuorena yritin niitä vähän peitelläkin. Joskus toivoin, että olisinpa saanut mannekiinien ohuet, pitkät jalat.”

Arjan nuoruudessa sporttisuus ei ollut muodissa kuten nykyään.

”Silloin vartaloni ei vastannut kauneusihanteita, mutta nykyään saan pohkeistani kiittävää palautetta.”

Pienistä toiveista huolimatta Arjan suhde omaan vartaloon on ollut aina hyväksyvä.

”Olen saanut hyvät geenit ja ajatuksen huolehtia itsestäni.”

Ympäristön asenteella oli merkityksensä. Lähellä olevat naiset kantoivat kehonsa tyytyväisinä eikä ikätovereiden keskuudessa ketään kiusattu ulkoisten seikkojen vuoksi. Parhaiden ystävien kanssa erilaisuus koettiin voimavaraksi.

”Olimme kaikki hyvin erilaisia vartaloltamme: Minna pitkä ja hoikka, Elina muita lyhyempi ja muodoiltaan naisellisempi, minä sporttinen ja lihaksikas. Kolmikossamme vahvistui ajatus siitä, että naiset voivat olla kropaltaan erilaisia ja sinut itsensä kanssa.”

Arja Koriseva

Arja käy vaa’alla hyvin harvoin. ”Tunnen olossa ja vaatteissa, jos olen laiminlyönyt liikuntaa.” Tommi Tuomi / Otavamedia

Raskauden tuomat kilot

Ei laiha eikä lihava. Sopusuhtainen. Sellaisena Arja on aina vartalonsa kokenut.

”En ole laihduttanut enkä edes ikinä kokeillut mitään dieettiä.”

Raskauksienkin tuomat kilot karisivat imetyksen ja liikunnan myötä.

Ensimmäisen raskauden aikana Arjan paino nousi 20 kiloa. Hän tunsi olevansa valtavan iso ja äärettömän onnellinen odottaessaan nyt 23-vuotiasta Patrikia.

”Oli vapauttavaa tuntea, että nyt näytän tältä, koska olen raskaana. Toisaalta mietin myös, minkälaista olisi kantaa sellaista kilomäärää jatkuvasti.”

Hän ei kantanut huolta lihomisesta.

”En epäillyt, ettenkö suoriutuisi liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla normaalimittoihin synnytyksen jälkeen.”

Niin kävikin.

”Olin pian kropaltani aika lailla samannäköinen kuin ennen raskautta.”

Hoikimmillaan Arja oli mennessään naimisiin vuoden kuluttua synnytyksestä.

”Imetin esikoistani vuoden ja 7 kuukautta, alkuun 45 minuutin välein, sillä hän ei suostunut syömään tuttipullosta.”

Työtahtikin oli huima. Arja lähti konserttikiertueelle, kun Patrik oli kolmen kuukauden ikäinen. Hän teki myös televisiolle Näytön paikka -ohjelmaa kolmena päivänä joka toinen viikko. Työpäivät olivat 12-tuntisia.

”Patrik ja lastenhoitaja kulkivat mukanani, ja tauoilla ryntäsin imettämään.”
Kuopustaan Vernaa Arja alkoi odottaa 40-vuotiaana. Paino nousi jälleen 20 kiloa.

”Silloin uskoin, että osa raskausajan kiloista liimautuu minuun pysyvästi.”

Vartalo palautui kuitenkin imetyksen ja liikunnan avulla suurin piirtein entiselleen.

”Saan olla kiitollinen geeneistäni ja kehon mukautuneisuudesta, sillä minulla ei ole raskausarpia.”

Puhdistavat paastot

Arja on hoitanut kehoaan joskus puhdistavilla, maksimissaan neljän päivän pituisilla nestepaastoilla.

”Kun on epäsäännöllinen työaika, tulee närsittyä sitä ja tätä. Paasto auttaa poistamaan kehoon kertyneet kuona-aineet.”

Seuraavaksi hän suunnittelee kokeilevansa pätkäpaastoa, jossa syödään kahdeksan tunnin aikana normaalisti ja paastotaan vuorokauden loput 16 tuntia.

”Se sopisi minulle hyvin, ja on osittain jo tullutkin käytäntöön työrytmin kautta. Minulla ei ole aamuisin nälkä ja yleensä syön aamiaisen vasta aamupäivällä. Pärjään hyvin, vaikka lopettaisin syömisen illalla kello 18 tai 19.”

Pätkäpaaston on sanottu myös kiihdyttävän aineenvaihduntaa.

”Minulla on ollut erinomainen aineenvaihdunta, mutta se on hidastunut iän myötä ja rintasyövän vuoksi saamani hormonilääkityksen seurauksena.”

Sairauden arvet

Teini-iässä Arja purnasi mielestään liian pieniä rintojaan. Hän manasi monta kertaa myös sitä, ettei onnistunut laittamaan hiuksiaan mieleisellään tavalla.

”Sitten sairastuin rintasyöpään. Toisesta rinnasta vietiin puolet ja tukka kokonaan. Olen vitsaillut, että siitäs sain, kun en ollut mihinkään tyytyväinen.”

Arjalla on kyky nauraa elämälle ja itselleen.

”Syöpä pysäytti. Asiat voivat muuttua, enkä välttämättä voikaan määritellä sitä, minkälainen olen. Samalla tavalla se näytti, että voin olla sinut itseni kanssa vartalon muutoksista huolimatta. Jälkikäteen olen ajatellut, että pienistä asioista olen murhetta kantanut.”

Arjalle tehtiin rintaa säästävä leikkaus.

”Naisellisuus ei ole kiinni rinnoista: siitä, miltä ne näyttävät tai minkä kokoiset ne ovat. Sen sijaan siihen vaikuttavat asenne ja koko persoona.”

Ylistystä saa suomalainen lääketiede ja tekniikka, joka on kehitetty rintasyöpäleikkausten aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen.

”On upeaa, että naisilla on vaihtoehtoja. Enää ei puhuta yksinomaan silikonirinnoista, vaan voi olla mahdollista rakentaa rinta myös omasta rasvakudoksesta.”

Hyvinvointini perusta

Ihmissuhteet

Hyvät ja toimivat suhteet puolisoon, lapsiin ja muihin läheisiin ovat suurin voimavarani. Niistä kumpuavat rakkaus ja mielen hyvinvointi.

Uni

Pyrin nukkumaan kahdeksan tuntia yössä. Nukahdan aika helposti, sillä olen opetellut kuuntelemaan äänikirjoja kuin iltasatua. Tällä hetkellä kuuntelen Enni Mustosen Verenpisara ikkunalla -kirjaa.

Liikunta

Kesälajini ovat sähly, tennis, melonta, pyöräily ja uinti.

Arja Koriseva

Arjan suhde omaan vartaloon on ollut aina hyväksyvä. ”Olen saanut hyvät geenit ja ajatuksen huolehtia itsestäni.” Tommi Tuomi / Otavamedia

Iän merkit

Miten katsoo peilikuvaansa? Tyytyväisenä.

”En ole enää ihan niin freesi kuin joskus, ja ympärilleni on tarttunut hieman enemmän kuin olisi tarvetta, mutta silti olen tyytyväinen. Olen 54-vuotias, tullut vielä nelikymppisenä äidiksi ja läpikäynyt syövän. Viihdyn kehossani, mutta sen eteen täytyy tehdä töitä.”

Ikävuodet eivät ahdista.

”Ikääntymisen merkkejä tulee joka tapauksessa. Ikä ei silti tarkoita, että joudan kohta romukoppaan. Pystyn yhä vaikuttamaan kiinteyteen, jaksamiseen, kestävyyteen ja voimaan tekemällä asioita niiden eteen. Voin aivan hyvin olla edelleen hyvissä mitoissa, sporttinen ja jaksava.”

Periksi antaminen houkuttaisi ehkä nykyistä enemmän, jos työ ei olisi julkista.

”Esteettisyys on osa työtäni. Olen jatkuvasti ihmisten ja myös oman arvosteluni alla. Tiedän olevani monen pöytäpuheen aiheena aina, kun kuvani on lehdessä. En ole kokenut ulkopuolista painetta, mutta julkisuus on ollut tietynlainen kannustin hyvässä kunnossa pysymiseen.”

Kumpi on tärkeämpi, ulkonäkö vai toimintakyky?

”Ne kulkevat vahvasti käsi kädessä. Yleensä vitaalinen, toimintakykyinen vartalo myös näyttää hyvältä.”

Tätä hän on tähdentänyt tyttärilleenkin.

”Olen puhunut heille oman kehon rakastamisesta sen toiminnallisuuden ja hyvinvoinnin kautta. Tähdennän myös, että sielun kauneus ja se, mikä sisältä pursuaa, näkyvät vähintään yhtä paljon kuin ulkoiset puitteet. Sitä paitsi ne ovat niitä tärkeämpiä.”
Liian vakavasti aihetta ei perheessä oteta.

”Meillä hassutellaan ja vitsaillaan. Huumoria ja itseironiaa pitää olla.”

Arja on valmistunut liikuntaan erikoistuneeksi luokanopettajaksi. Jo opiskeluaikana hän oivalsi ryhdin merkityksen.

”Hyvä ryhti peittää monta epäkohtaa ja tuo uljautta olemukseen. Yksityiskohtiin ei välttämättä kiinnitetä huomiota, kun ihminen näyttää viihtyvän kehossaan ja kokonaisuus on toimiva. Ryhdillä on suurempi vaikutus kuin sillä, että kaikki mittasuhteet olisivat täydelliset.”

Ja jälleen raikaa tuttu nauru.

”Sitä paitsi täydellisyys ei ole lainkaan kiehtovaa.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 7/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X