Näyttelijä Jenni Kokander on ujo ja tavallinen – ja pelkää tuottavansa ihmisille pettymyksen: ”Siviilielämässä en voi vetäytyä roolihahmoni suojaan”

Kun Jenni Kokander, 39, tarttuu mopin varteen, hänen alitajuntansa papatus hiljenee. Vauhtia siivoukseen antavat äänikirjat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kun Jenni Kokander, 39, tarttuu mopin varteen, hänen alitajuntansa papatus hiljenee. Vauhtia siivoukseen antavat äänikirjat.
(Päivitetty: )
Teksti: Eveliina Lauhio

Jenni Kokander on mukana Risto Räppääjä ja pullistelija -elokuvassa, joka sai ensi-iltansa helmikuussa.

Mikä oli parasta elokuvan tekemisessä?

Parasta oli saada tehdä töitä lasten kanssa. Lapset ovat mahtavia ja ihanan suoria. Eräs elokuvan lapsinäyttelijöistä sanoi minulle, että minun tulee ikävä sinua viikonloppuna.

Kuka aikuinen sanoo toiselle sellaista? Elokuvassa on myös tärkeä sanoma – poikien ja miesten ulkonäköpaineet. Meidän tyttöjen ja naisten ulkonäköpaineista puhutaan, mutta on olemassa myös pieniä poikia, jotka pullistelevat peilin edessä ja miettivät, kelpaavatko he.

Minkälaisia ulkonäköpaineita sinä olet kokenut?

Olen siitä onnellisessa asemassa, että sain kasvaa nuoruuteni vapaana ulkonäköpaineista. Ympärilläni oli ihmisiä, jotka näkivät kauneutta kaikessa.

Näyttelijän työni kautta olen oppinut, kuinka karusti ihmiset voivat toistensa ulkonäköä ruotia. Ihminen on sellainen, että jos saa 100 positiivista kommenttia ja kaksi negatiivista, mieleen jäävät helposti negatiiviset asiat.

Miltä tuntuu palata suosittuun Putous-sarjaan parin vuoden tauon jälkeen?

Olen samaan aikaan sekä innoissani että hämmentynyt. Vaikka sarja on minulle entuudestaan tuttu, jännitän kovasti suoria lähetyksiä. Minulle se on merkki siitä, että en ole leipääntynyt työhöni. Jännityksen aiheuttama adrenaliiniryöppy on parasta huumetta.

Mitä muita asioita jännität kuin suoria lähetyksiä?

Aina välillä jännitän omana itsenäni, Jenni Kokanderina, olemista. Siviilielämässä en voi vetäytyä roolihahmoni suojaan. Jännitän sellaisia sosiaalisia tilanteita, joissa on paljon vieraita ihmisiä. Pelkään tuottavani uusille ihmisille pettymyksen, kun olenkin ujo ja ihan tavallinen.

En ole lainkaan cocktailkutsuihminen. Olen kuuluisa siitä, että illanvietoissa tilaan usein kaikessa hiljaisuudessa taksin ja lähden kotiin.

Miten rentoudut?

Rentoudun siivoamalla. Tartun moppiin ja laitan äänikirjan soimaan. Siivoaminen sulkee alitajuntani papatuksen. Siivotessa en kirjoita päässäni kolumnia, en yritä ratkaista ilmastokatastrofia, enkä mieti, missä lapseni kurahanskat ovat.

Mihin uskot?

En kuulu kirkkoon, mutta olen hyvin hengellinen ihminen. Olen utelias niin tieteestä kuin hengellisistäkin kysymyksistä.

Koen olevani varjeluksessa ja koen että sukupolvien ketju kannattelee minua.

X