Näyttelijä Linda Wiklund panostaa monipuolisesti hyvinvointiinsa: ”65-vuotiaana haluan olla elämäni kunnossa ja vedellä näyttämöillä samalla tavalla kuin nyt”

Sketsijengin näyttelijä Linda Wiklund, 31, on ammentanut kotoa empatiaa ja herkkyyttä. Perheen perinteisiin kuuluvat pitkät halauskierrokset.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mottoni on: Opi, elä, nauti! Se lukee kodin liitutaululla.

Sketsijengin näyttelijä Linda Wiklund, 31, on ammentanut kotoa empatiaa ja herkkyyttä. Perheen perinteisiin kuuluvat pitkät halauskierrokset.
(Päivitetty: )
Teksti: Linda Martikainen

Hoidan terveyttäni kasvisruokavaliolla ja liikkumalla monipuolisesti. Olen kasvissyöjä lähinnä eettisistä syistä, mutta sen terveysvaikutukset ovat plussaa. Olen ollut kasvissyöjä 12 vuotta. Kalaa tosin syön kaksi kertaa kuukaudessa.

Salainen paheeni on jatkuva torkuttaminen! Olen tosi huono aamuherääjä. Olen aiemmin ollut yökukkuja, mutta nyt menen nukkumaan ajoissa. Rakastan unta! Nukun joka yö kahdeksan tuntia.

Vatsani voi hyvin, kun minä voin hyvin. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kun on murhetta tai stressiä, se vaikuttaa kehoon ja vatsaan.

Torjun stressiä nukkumalla ja rauhoittamalla elämän töiden ulkopuolella. Vietän aikaa koiramme, Australian labraduudelimme, kanssa. Se elää aina hetkessä. Rotu on niitä harvoja, joka sopii eläinallergialleni.

Hoidan kuntoani joogalla ja seinäkiipeilyllä. Käyn myös Body Combatissa. Tykkään ääripäiden lajeista: joko rauhoitutaan tosissaan tai sitten mennään hikihatussa. Kiinnostuin seinäkiipeilystä boulderoinnin kautta. Pelkään korkeita paikkoja, mutta luotan valjaisiin ja viisaampiin ihmisiin.

65-vuotiaana haluan olla elämäni kunnossa ja vedellä näyttämöillä samalla tavalla kuin nyt. Toivottavasti vietän parisuhteessakin yhä ihanaa aikaa.

Näen painajaisia, joita jään usein pohtimaan. Alitajunta on rikas, ja sillä on loistava kyky ratkoa arjen ongelmia. Kirjaan painajaisia myös päiväkirjaan, sillä niitä on mielenkiintoista yrittää tulkita.

Parasta minussa on rohkeus ja valoisuus. Menen syli auki tilanteisiin ja kohtaamisiin. Näkökulmaa on hyvä oppia vaihtamaan niin, että näkymä on positiivinen.

Osoitan rakkauttani usein ja säästelemättä. Minulla on ihana mies ja jumalainen perhe sekä ystävät. Rakastan heitä ja kerron sen usein. Rakkaus ja välittäminen on voimavara, jota ei voi kuluttaa loppuun. Meidän suvun halikierrokset kestävät järjettömän pitkään!

Tosielämän sankarini on äitini. Hänessä on sellaista sydämen viisautta ja lempeyttä kaikkia kohtaan. Meille on opetettu kotona paljon empatiaa ja herkkyyttä. Kiitollisuus elämää kohtaan on lähtöisin sieltä.

Mottoni on: Opi, elä, nauti! Se lukee kodin liitutaululla.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X