Miten Martti Suosalo opettelee repliikkinsä, kun monologissa on jopa 40 liuskaa tekstiä? ”En pysty samalla tarmolla opettelemaan arkea”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Martti Suosalo
"Työn kautta muistini on kehittynyt. Tälläkin hetkellä minulla on viisitoista tuntia erilaisia näytelmätekstejä päässäni", näyttelijä Martti Suosalo kertoo. © Tommi Tuomi
Martti Suosalo on huomannut, että liikunta auttaa palauttamaan repliikit mieleen.

Näyttelijä Martti Suosalo on merkannut vuodesta 1998 asti menonsa kalenteriinsa:

”Näkömuistini on niin hyvä, että kalenterin kahden viikon aukeama skannautuu mieleeni. Muistan, mitä aukeamalla on.

Sama tapahtuu, kun opettelen näytelmän tekstiä. Piirrän jotain kuvioita tiettyjen repliikkien kohdalle, jolloin ne siirtyvät näkömuistiin.

Monologeissa on 30–40 liuskaa tiheää tekstiä. Minulla on valkea lappu, joka peittää kaiken muun tekstin paitsi ensimmäisen lauseen. Kun osaan sen, siirrän lappua, että näen toisen lauseen ja niin etenen loppuun asti.”

”Harjoituksissa teksti menee luihin ja ytimiin”

”Näitä lukukierroksia on monta, koska aluksi teksti jää vain pintamuistiin. Se on puuduttavaa työtä mutta palkitsevaa, kun se on tehty. Harjoituksissa teksti menee luihin ja ytimiin ja mukaan voi tuoda tunnetta.

Työn kautta muistini on kehittynyt. Tälläkin hetkellä minulla on viisitoista tuntia erilaisia näytelmätekstejä päässäni. En tietenkään muista kaikkea kerralla. Kun käyn läpi tekstiä johdonmukaisesti, muistan aina, mitä seuraavaksi tulee.

Jotkut tekstit ovat niin syvällä muistissa, että saatan esittäessä ajatella muita asioita, mutta suu käy silti.

Olen virkeämpi keksimään uusia juttuja, kun olen lämmitellyt itseni fyysisesti. Ennen esitystä käyn aina lenkillä. Se on hyväksi mielelle ja muistille. Olen lenkin jälkeen paremmassa vireessä ja muistan paremmin.”

Lue myös: Näin painat asiat mieleesi – Muinaisten roomalaisten muistitekniikka on unohtamaton tapa muistaa asiat ja treenata muistia

”Arjessa olen antanut itselleni luvan olla hajamielinen”

Arjessa olen antanut itselleni luvan olla hajamielinen. Sanon kotona, että muistuttakaa minua. Unohtelen tavaroita. Epäilen, että se on mielen vilkkautta. Ajatus lähtee laukalle ja unohdan mitä olin tekemässä.

Setäni, joka rakensi meille talon, höpötti koko ajan töitä tehdessään. Nyt otan vasaran, laitan se tuohon ja haen vatupassin. Sillä tavoin hän muisti, mitä oli tekemässä.

Usein (viimeksi eilen) käy näin: Lähden hakemaan kaupasta kahvia, mutta otan kaikkea muuta. Unohdan sen, mitä lähdin ostamaan.

En pysty samalla tarmolla opettelemaan arkea kuin näytelmien kohtauksia.”

Juttu julkaistu ensi kertaa Kotilääkäri-lehden numerossa 7/2021.

Lue myös: Mentalisti Pete Poskiparta hyödyntää 1600-luvun muistitekniikkaa: ”Sanojen avulla muistan numerot helposti”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X