Näyttelijä Outi Mäenpää: ”Äitiys ohittaa kaiken muun elämässä”

Äidin rooli on ollut näyttelijä Outi Mäenpäälle, 58, se kaikista tärkein. Nyt lapset ovat lentäneet jo pesästä ja vapaa-aika kuluu koirien ja hevosten kanssa. Ostoskeskuksissa pyöriminen olisi hänelle kauhistus.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Unelmoin asumisesta meren lähellä, jossa olisi omaa tilaa ja jossa voisin pitää hevoset kotonani.” Kuva: Jenni Aho

Äidin rooli on ollut näyttelijä Outi Mäenpäälle, 58, se kaikista tärkein. Nyt lapset ovat lentäneet jo pesästä ja vapaa-aika kuluu koirien ja hevosten kanssa. Ostoskeskuksissa pyöriminen olisi hänelle kauhistus.
Teksti: Linda Martikainen

Näyttelijä Outi Mäenpää, 58, tunnustaa rakastavansa poikiaan yli kaiken.

”Äidin rooli on ollut elämässäni se ehdottomasti kaikista tärkein”, Outi Mäenpäää sanoo.

”On ihanaa, että he ovat lentäneet luonnollisesti pesästä”

”Oma äitini oli minulle myös valtavan tärkeä. Hän hoiti poikia paljon silloin, kun he olivat pieniä. En olisi varmaan koskaan tehnyt uraa näyttelijänä, jos äitiä ei olisi ollut. Hän kannusti ja auttoi minua ja poikia niin paljon.

Erityislastentarhanopettajana työskennellyt äitini oli hyvä ja viisas äiti. Äitiys arvona ohittaa aivan mennen tullen kaiken muun elämässä. Olen joskus sanonut pojilleni, että tunnekokemuksena heidän elämänsä on minulle tärkeämpi kuin omani. En voi sille mitään, se vain menee niin.

Pojat eivät enää asu kotona, mutta minulla ei ole tyhjän pesän syndroomaa. On ihanaa, että he ovat lentäneet luonnollisesti pesästä.”

Läsnä tässä hetkessä

”Olen tarkka siitä, mihin ajatuksiin tartun kiinni. Eli kun pelko tai huoliajatus tulee, en tuomitse sitä, en tee sille mitään vaan havainnoin. Yleensä nuo ajatukset liittyvät maapallo- ja ympäristökysymyksiin, sekä läheisiini ja heidän hyvinvointiinsa.

Olen jo vuosia pyrkinyt elämään läsnä tässä hetkessä. Lähtökohtaisesti olen aina toimija. Lamaantuminen ei kuulu rakenteeseeni. Olen kyllä mennyt kölin altakin, mutta naula kerrallaan olen aina hilannut itseäni eteenpäin.

Kehotyöntekijänä havaitsen nopeasti hengityksestäni, että missä kohtaa mennään. Olen tosi tietoinen aivojen eri toiminnoista. Usein huolen tai pelon kohdalla lähden ratkaisemaan sitä kehollisesti.”

”Olisiko minulla edes aikaa parisuhteeseen?”

”Erilaisissa elämäntilanteissa apunani on myös hyvin tiivis tukiverkko ja olen pyrkinyt olemaan itse tukiverkkona muille. Se on yksi elämäni suurimpia arvoja. On hyvä uskaltaa pyytää apua, kun sen tarve on. Se on kai meille suomalaisille usein edelleen aika vaikeaa.

Tunnustan, että olen ehdottomasti parisuhdeihminen, mutta rinnallani ei kulje tällä hetkellä ketään. En hae draamaa, mitkään suhdepelit eivät kiinnosta. Uskon, että osaan nyt johtaa itseäni riittävän hyvin sanoittaakseni suoraan tarpeeni ja tunteeni. Olisin nyt valmis sellaiseen suhteeseen – valitettavan myöhään kyllä.

Toinen hyvä kysymys on se, että olisiko minulla edes aikaa parisuhteeseen?”

”Omistan jo kaiken mitä tarvitsen”

”Kirjoitan ihan valtavasti ja rakastan sitä. Hoidan hevosia ja olen suurimman osan ajasta metsässä niiden ja koirien kanssa.

Kaivaudun siis koko ajan syvemmälle maahan ja metsään. Ei minussa varmaan eskapismia ole, mutta erityisherkkänä ihmisenä minun täytyy latautua.

Olen samalla mennyt hyvin vahvasti poispäin materiasta. Minulle on aivan kauhistus viettää aikaa ostoskeskuksessa. Omistan jo kaiken mitä tarvitsen.

Suutun, jos ihmiset katsovat oikeudekseen satuttaa ja hyödyntää muita eläimiä omien hedonististen tarpeidensa takia. Puhumattakaan siitä miten se lajina tuhoaa kaikkien olentojen yhteistä elinympäristöä, maapalloa.

Ihmiset ovat kuin pieniä lapsia omassa leikkipuistossaan, jossa ei ole ketään aikuista vahtimassa. Se suututtaa ja se pelottaa.

Unelmoin asumisesta meren lähellä, jossa olisi omaa tilaa ja jossa voisin pitää hevoset kotonani. Haaveeni on, että siellä asuisi samanhenkisiä vaihtoehtoisuuteen, ekologiseen asumiseen ja kierrätyskulttuuriin suuntautuneita ihmisiä.

Mietin, mitä oikeasti tarvitsen ja miten haluan elää.”

Opintoja, rooleja, elokuvakäsikirjoitus

”Ennustan, että hurahdan kehittämään lisää uusia koulutuskonsepteja. Vuodesta 1990 aina tähän päivään asti olen käynyt valtavan määrän erilaisia viestintään, rakentavaan vuorovaikutukseen, improvisaatioon ja luovaan ilmaisuun liittyviä kursseja ja opintoja sekä Suomessa että ulkomailla.

Teatteritaiteen maisterin papereiden jälkeen päädyin opiskelemaan vielä EASEL Coach -työnohjaajaksi.

Yksinkertaisesti rakastan työtäni näyttelijänä, mutta myös kouluttajana. Näyttelijänä taas nautin suuresti roolistani esimerkiksi Ex-Onnelliset -sarjassa, jossa minulla on oikein räiskyvä hahmo.

Pitkään kirjoittamani elokuvakäsikirjoituskin on hyvässä vaiheessa, mutta katsotaan nyt miten sen kanssa käy. Toiveenani on, ettei minun tarvitsisi jäädä koskaan eläkkeelle!”

Lue myös: Vastuullisen kalastamisen puolestapuhujat – Näyttelijät Kari Hietalahti ja Tommi Korpela: ”Jotkut halaavat puita, me halaamme kaloja”

Kari Hietalahti ja Tommi Korpela ovat huolissaan Itämeren kalalajeista, erityisesti luonnonvaraisesta meritaimenesta, joka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Kari Hietalahti ja Tommi Korpela ovat huolissaan Itämeren kalalajeista, erityisesti luonnonvaraisesta meritaimenesta, joka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Kuva: Tommi Tuomi/Otavamedia

X