Neurologi Risto O. Roine on long covid -asiantuntija: ”Positiivista on se, että hoidolla ja kuntoutuksella potilas lähes aina edistyy”
Suomessa kymmenettuhannet ihmiset sairastavat pitkittynyttä koronatautia. Neurologi Risto O. Roine auttaa heitä lääkärinä ja asiantuntijana. Ongelma on todellinen eikä se ohitu vaikenemalla, hän sanoo.
– Vaikka koronapandemia on rauhoittunut, sen vaikutukset näkyvät yksilön ja yhteiskunnan tasolla vielä pitkään, Risto O. Roine korostaa. © Tommi Tuomi
Alkuvuodesta 2021 neurologi Risto O. Roineen vastaanotolle alkoi tulla potilaita, joilla oli outoja oireita. Väsymystä, heikentynyttä rasituksen sietoa, hengenahdistusta, aivosumua, sykkeen ailahteluja ja ylivirittyneisyyttä.
Monet oireet vaikuttivat liittyvän hermostoon. Taudinkuva tuntui kuitenkin erikoiselta, ja oli vaikea ymmärtää, mistä on kyse. Kaikkia potilaita yhdisti se, että he olivat sairastaneet koronan.
Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa julkaistut tieteelliset artikkelit toivat ymmärrystä taudinkuvaan, joka sai nimekseen long covid eli pitkäkestoinen koronatauti. Roine perehtyi kirjallisuuteen ja keskusteli myös ulkomaalaisten kollegojen kanssa, joista osa oli itsekin sairastunut.
Nyt long covid -diagnoosin saaneita on Suomessa jo yli 20 000. Roine huomauttaa, että todellinen sairastuneiden määrä on paljon suurempi, vähintään kolminkertainen.
”Tämä ongelma ei ohitu vaikenemalla”, hän korostaa.
Risto O. Roine löysi kutsumusammattinsa
Risto O. Roinetta voi hyvällä syyllä kutsua valtakunnan johtavaksi long covid -asiantuntijaksi ja potilaiden puolestapuhujaksi, vaikkei hän itse halua sellaisena esiintyä.
Roineen uratie neurologiksi alkoi jo nuoruudessa, kun hän teini-iässä kiinnostui aivoista ja luki ”mielenkiintoisimmasta elimestämme” kaiken, mitä käsiinsä sai.
Aloittaessaan lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa Roineen tavoitteena oli aivotutkijan ura. Opintojen kliinisen vaiheen myötä hänelle kuitenkin kirkastui, että hän haluaa tehdä työtä ihmisten parissa.
”Lääkärin työ on minulle kutsumusammatti mitä suurimmassa määrin. Potilaat tarvitsevat apua, ja lääketieteen keinoin heitä on mahdollista auttaa.”
Roine näki neurologian tulevaisuuden alana, jossa oli paljon haastetta ja potentiaalia. Tuolloin, 1970-luvulla, ei esimerkiksi ollut vielä olemassa liuotushoitoa aivoverenkiertohäiriöihin eikä lääkkeitä MS-tautiin.
Erityisesti häntä inspiroi neurologian kokonaisvaltaisuus.
”Neurologiassa on otettava huomioon sekä elimellinen että psyykkinen puoli. Se on hyvin kiehtova ja antoisa ala. Minulle on ollut aina tärkeää nähdä potilas kokonaisuutena. En osaisi olla kiinnostunut vain yhdestä elimestä kerrallaan.”
Suomessa Roine on edustanut ajattelua, jossa aivoterveys ja mielenterveys nähdään saman kokonaisuuden osina. Hänen mielestään aivoterveys ja mielenterveys liittyvät yhteen ja ovat yhtä tärkeitä.
Suomen Aivot ry:n puheenjohtajakaudellaan hän pyrki vaikuttamaan siihen, että luotaisiin kansallinen aivoterveysohjelma ja saataisiin se mukaan hallitusohjelmaan. Mielenterveysohjelma siellä jo on.
Kun long covidiin herättiin Suomessa, sosiaali- ja terveysministeriö asetti kansallisen long covid -asiantuntijaryhmän. Sen puheenjohtajaksi nimettiin Roine – asiantuntija, joka edusti laajasti aivo- ja mielenterveysalaa.
Pitkäkestoinen korona toi vähättelyä ja leimaamista
Pitkäkestoinen koronatauti tarkoittaa sitä, että oireet ovat kestäneet vähintään kaksi kuukautta eikä niille löydy muuta syytä kuin koronavirustartunta. Oireet ovat voineet alkaa heti infektion jälkeen tai enintään kolmen kuukauden sisällä koronaan sairastumisesta.
”Pelkkä hajuaistin menetys ei ole long covidia vaan oireiden on oltava sellaisia, että ne alentavat toimintakykyä. Heikentynyt rasituksen sieto ja väsyminen on useimmilla se päällimmäinen oire. Moni sairastunut on joutunut jäämään pois töistä kokonaan tai osittain”, Risto O. Roine kertoo.
Suurin osa oireista johtuu dysautonomiasta eli autonomisen hermoston säätelyhäiriöstä. Oireille on tyypillistä, että ne aaltoilevat ja vaihtelevat.
Alussa monet long covid -potilaat kohtasivat terveydenhuollossa vähättelyä. Oireita ei otettu vakavasti. Joitakin oltiin passittamassa hoitoon mielenterveyspuolelle.
”Suomessa on alun perin ollut vahvana suuntaus, jossa long covid nähdään toiminnallisena ja psyykkisenä häiriönä. Long covid ei ole kuitenkaan sairaus, joka paranee positiivisella ajattelulla”, Roine huomauttaa.
Toiminnallinen häiriö tarkoittaa sitä, että oireiden taustalta ei löydy mitään elimellistä syytä. Long covidissa näitä elimellisiä muutoksia kuitenkin on.
Roine toteaa, että long covid -potilaiden oireista pystytään osoittamaan suurin osa, kuten autonomisen hermoston häiriöt, ääreishermoston toiminnan häiriöt ja veren hyytymishäiriöt. Osalla myös kognitiiviset häiriöt ja aivotoiminnan heikkeneminen näkyvät testeissä.
Ei ole olemassa yhtä long covid -tautia, vaan kyseessä on oireyhtymä. Koronavirus aiheuttaa tulehdustilan monissa elimissä, minkä seurauksena voi tulla pitkittyneen tulehduksen, kudosvaurion ja immuunipuolustuksen häiriö.
”On vahvistumassa ajatus, että koronaviruksen piikkiproteiini ja sen laukaisema immuunipuolustuksen häiriö on kaiken pahan alku ja juuri myös pitkittyneessä koronataudissa.”
Long covid -potilaiden hoito kohentumassa
Roine kohtaa vastaanotollaan long covid -potilaiden kirjon. Joillakin oireet ovat lieviä ja korjautuvat nopeasti, mutta kun oireet pitkittyvät, ne yleensä myös hankaloituvat, eikä nopeaa toipumista ole enää odotettavissa.
Kun ymmärrys long covidista on kasvanut, taudin hoitokin on kohentunut. Parantavia hoitoja on jo kehitteillä, mutta toistaiseksi hoito on oireiden lääkitsemistä ja kuntoutusta. Monet ovat saaneet lääkkeiden lisäksi apua rentoutusharjoitteista ja tekemisen rytmittämisestä eli niin sanotusta pacingista.
Pitkittynyttä koronaa on usein verrattu krooniseen väsymysoireyhtymään. Ne ovatkin samankaltaisia, mutta krooninen väsymysoireyhtymä on usein vaikeampi ja parantumaton.
”Positiivista long covidissa on se, että hoidolla ja kuntoutuksella potilas lähes aina edistyy niin, että suunta on parempaan päin. On harvinaista, että sairaus vain pahenisi. Mutta sairaus voi olla hyvin pitkäkestoinen, ja täydellinen toipuminen sairaudesta on toistaiseksi ollut vähäistä.”
Roine huomauttaa, että Suomi on edelleen muuta Eurooppaa jäljessä pitkittyneen koronan hoidossa. Esimerkiksi Britanniassa on lähes sata long covid -klinikkaa, Ruotsissa yli kaksikymmentä, mutta Suomessa vain yksi. Se toimii Helsingissä. Potilaat ovat kuitenkin hajallaan ympäri maata, eikä terveyskeskuksissa ole aina riittävää osaamista taudin hoitoon.
”Julkinen sektori on toistaiseksi laiminlyönyt tehtäviään long covidin hoidossa ja kuntoutuksessa, mutta tilanne on uusien hoitoketjujen myötä paranemassa. Onneksi etenkin työterveyshuolto on ottanut koppia sairastuneista ja järjestänyt heille hoitoa, kuntoutusta ja mahdollisuuden kevennettyyn tai osa-aikaiseen työhön.”
Kansallinen long covid -asiantuntijaryhmä on parhaillaan viimeistelemässä toimenpide-ehdotustaan pitkittyneen koronan diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta. Vaikka suurin osa potilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, Roineen mukaan jokaiseen keskussairaalaan tarvittaisiin pitkäkestoisen koronan hoitoon keskittyvä moniammatillinen poliklinikka.
Pandemian pitkät jäljet
Tammikuussa 2022 syntyi kohu, kun kansallisen long covid -asiantuntijaryhmän raporttia esiteltiin tiedotustilaisuudessa, ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru yhdisti etäkoulusuosituksen ja pitkittyneen koronataudin uhkan. Raportissa ei rajoituksiin tai koronatoimiin otettu kantaa.
”Keskustelussa syntyi mielikuva, että työryhmä olisi ministeriön tai ministerin ohjauksessa. Asiantuntijaryhmä ei toimi poliittisten tarkoitusperien toteuttamiseksi vaan on täysin riippumaton, eivätkä sen jäsenet edusta edes työnantajaansa”, Roine korostaa.
Hän on silti sitä mieltä, että asioista on voitava puhua suoraan, vaikka ne olisivat huolestuttavia. Maailman johtavien terveysviranomaisten mukaan long covidiin sairastuu 10–20 prosenttia koronainfektion saaneista.
Vielä useampi saa pitkäkestoisia oireita, joista toivutaan ja jotka eivät rajoita toimintakykyä.
”Tämä on määrä, joka ei voi olla näkymättä yhteiskunnan tasolla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa long covid on alentanut tuottavuutta ja aiheuttanut työvoimapulaa. Niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin pandemian aikana työelämän ulkopuolelle osittain tai kokonaan ajautuneiden määrä on edelleen kasvussa.”
Risto O. Roine ennustaa, että Suomellekin long covid voi tulla kalliiksi ja aiheuttaa miljardiluokan kustannukset.
”Siksi varhainen diagnostiikka, hoito ja kuntoutus ovat ensiarvoisen tärkeitä.”
Jari Pippurin kevyt flunssa johti koronaviruskierteeseen, josta hän toipuu edelleen. Hän haluaa välittää kiitokset häntä hoitaneelle hoitohenkilökunnalle. ”Minulla oli koko ajan tunne, että olen hyvissä käsissä.” © Tommi Mattila