Nostalgiaa! Nuori Sinikka Sokka halusi muuttaa maailmaa laulaen: ”Rauhanasia oli tärkeä”

”Laulut vaikuttavat tunteiden ja sisällön kautta ihmisiin. Parhaimmillaan laulut saavat ihmisen toimimaan ja tekemään hyviä tekoja”, kertoo laulaja Sinikka Sokka.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sinikka Sokka (toinen vas.) lauloi Agit Prop -yhtyeen kanssa rauhan, ystävyyden ja solidaarisuuden puolesta. Kuva vuodelta 1973.

"Laulut vaikuttavat tunteiden ja sisällön kautta ihmisiin. Parhaimmillaan laulut saavat ihmisen toimimaan ja tekemään hyviä tekoja", kertoo laulaja Sinikka Sokka.
(Päivitetty: )
Teksti: Kimmo Rantanen

Missä lauluyhtye Agit Prop kuvassa esiintyy?

”Kuva on Helsingin messuhallin 1973 konsertista, jossa esiintyi myös chileläisyhtye Quilapayún. Paikalla oli tuhansia ihmisiä. Presidentti Kekkonenkin istui siellä ylhäisessä yksinäisyydessään. Paikalle saapuminen oli häneltä hieno tuen osoitus demokratian kehitykselle Chilessä.”

Miten päädyitte Chileen?

”Saimme Quilapayún-yhtyeeltä kutsun ollessamme Berliinissä poliittisen laulun festivaaleilla. Kesäkuussa 1973 esiinnyimme Chilessä presidentti Salvador Allendelle.

Tapasimme Allenden hänen 60-vuotissyntymäpäivänään Moneda-palatsissa. Paikalla oli paljon väkeä, mutta vain kolme naista.

Allende kätteli ainoastaan meitä naisia. Syyskuussa hän menehtyi vallankaappauksen uhrina.”

Liittyikö tuohon aikaan uraasi vahva poliittisuus?

”Pikemminkin vahva eetos. Rauhan asia oli tärkeä. Nykyään se ei ole kovin muodikasta. Nuoruuteen kuuluu ehdottomuus ja mustavalkoisuus. Olin silloin vähän naiivi enkä heti tunnistanut, että laululiikkeellä tehtiin myös politiikkaa ja luotiin vasemmistonkin sisälle rintamalinjoja. Se oli kuitenkin upeaa aikaa.”

Mistä kukkahuivit tulivat osaksi esiintymisasuasi?

”Meillä oli niitä käytössä kaksi, valkoinen ja musta. Olimme ostaneet kukkahuiveja Neuvostoliitosta Berjozka-kaupasta. Huivi oli minusta hyvin kaunis. Huiveista tuli myöhemmin muoti-ilmiö, joka luultavasti alkoi meistä. Kaikilla tytöillä piti olla kukkahuivi.”

Sinikka Sokka

Sinikka Sokka vuonna 2018. niclas mäkelä / om-arkisto

Mitä muistelet noista ajoista erityisellä lämmöllä?

”Nuoriso oli aktiivinen sanoissa ja teoissa. Sain elää ’suuren nuoruuden’. Oli kanavia, joiden kautta pystyi vaikuttamaan. Laululiike oli yksi niistä. Tunsin voimakkaasti, että laululiikkeen myötä ihmiset lähtivät mukaan toimintaan oikeudenmukaisemman ja ihmisarvoisemman maailman puolesta.”

Uskoitko, että laulaen voi muuttaa maailmaa?

”Kyllä, vahvasti. Olen edelleen sitä mieltä. Laulut vaikuttavat tunteiden ja sisällön kautta ihmisiin. Parhaimmillaan laulut saavat ihmisen toimimaan ja tekemään hyviä tekoja. Taide menee syvälle ihmismieleen.”

Olet koulutukseltasi näyttelijä. Miten sinusta tuli myös laulaja?

”Ennen kuin pääsin teatterikouluun, olin jo vähän tunnettu laulajana. Olin 1960-luvulla mukana lauluyhtyeissä Sinkat ja Muksut. Tein oman singlenkin jo 1968 Love Recordsille. Minulla oli kuitenkin koko ajan haave päästä teatterikouluun. Halusin ilmaista itseäni sekä laulaen että näytellen.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 2/19.

X