Pasi Ojala uudisti Tangomarkkinat rohkeasti mutta vanhaa säilyttäen: ”Ei tässä mitään nuorisotapahtumaa olla tekemässä”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Historian siipien havina näkyy Pasi Ojalan työhuoneessa, jossa säilytetään myös laulukisan kiertopalkintoja. © Juha Harju
Historian siipien havina näkyy Pasi Ojalan työhuoneessa, jossa säilytetään myös laulukisan kiertopalkintoja. © Juha Harju
Pasi Ojalan luotsaamat Tangomarkkinat palaa koronan varjosta uudistuneena. Nyt kilpailussa kuullaan myös iskelmiä.

Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Pasi Ojala, 42, avaa kellarivaraston oven ja miettii hetken, missä olikaan laulajalegenda Olavi Virran vanha Höfner-kitara. Sitä tarvittaisiin kuvauksessa.

Tangomarkkinoiden toimisto muutti alkuvuodesta kaupungin keskustasta Törnävälle, entisen piirimielisairaalan, eli Piirin tiloihin. Muuttokuorman mukana Piirille siirtyi myös Olavi Virran jäämistö, joka on ollut Tango- ja viihdemusiikin edistämisyhdistyksen omaisuutta 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Tavallaan uusi paikka liittyy muuttumiseen, uusiin tuuliin, eikä Ojalaa haittaa, vaikka toimisto sijaitsee enemmän Provinssirockin kuin Tangomarkkinoiden kuuluvuusalueella. Päinvastoin.

Tangojohtajaksi sattumien summana

Kun Seinäjoen Tangomarkkinat Oy keväällä 2021 haki uutta vetäjää, takana oli seitsemän vuotta ilman toimitusjohtajaa. Takana oli myös pitkä vuosi kulkutaudin kourissa, tyhjä tangokesä ja jäljellä huutava rahapula.

Sama tilanne oli Ojalalla, joka oli koko aikuisikänsä hankkinut elantonsa ammattimuusikkona. Hänen tuotantoyhtiönsä oli välittänyt keikkoja, järjestänyt konsertteja, kiertueita ja yritystapahtumia sekä vuokrannut ääni-, valo- ja kuvauskalustoa erilaisiin tapahtumiin. Yhtäkkiä yrittäjä jäi tyhjän päälle.

”Firmani liikevaihto tipahti yli 90 prosenttia, kun pääbisnes loppui kuin seinään keväällä 2020”, muistelee Ojala, joka oli tottunut pitämään tulessa sataa rautaa samaan aikaan.

Normaalitilanteessa hän ei välttämättä olisi edes huomannut Tangomarkkinoiden toimitusjohtajahakua.

Uuden toimitusjohtajan ensimmäinen tehtävä oli miettiä kesän 2021 tapahtuman kohtaloa. Oli helmikuun puoliväli ja kulkutauti levisi yhä. Huhtikuussa Pasi Ojala ilmoitti, että markkinat perutaan taas.

Lue myös: Tangokuningas Kyösti Mäkimattila hurahti kellojen keräilijäksi 

Kolme vuotta aikaa uudistaa Tangomarkkinat

Edellisten, eli vuoden 2019 ja tänä viikonloppuna järjestettävien vuoden 2022 Tangomarkkinoiden väliin mahtuu kolme vuotta ilman tangoa.

Kaikessa on puolensa, niin tässäkin. Uusi päällikkö sai tavallaan aloittaa puhtaalta pöydältä, ja kohta nähdään, mitä hän on saanut aikaan. Epäilijöitä on riittänyt, mutta myös kannustajia.

”Nuorennusleikkaus on vähän korni sana, ja huvittaa todeta, että se on Tangoissa nyt fakta. Ei tässä mitään nuorisotapahtumaa olla edelleenkään tekemässä, vaan aikuisten ihmisten tapahtumaa.”

”Meitä aikuisiahan on eri-ikäisiä. Olen itse 42 ja vanhempani ovat 70. Ero on siinä, että jos minä lähden festivaaleille, käytän siellä todennäköisesti enemmän rahaa kuin omat vanhempani käyttäisivät.”

Kysymys on siitä, että yritys on saatava pyörimään niin, ettei se tuottaisi tappiota vuodesta toiseen.

Jotta yhtälö toimisi ja vetäisi enemmän kaiken ikäistä yleisöä, tarjolla on nyt iskelmää huomattavasti enemmän kuin tähän asti. Tämä näkyy myös legendaarisessa tangolaulukilpailussa, jossa kuningas- ja kuningatarfinalistit esittävät kahden tangon lisäksi yhden nykyiskelmän.

Ojala haluaa rikkoa rajoja ja monipuolistaa tapahtumaa. Siksi hänet on tähän työhön palkattu. Hän ei ole katsellut taaksepäin eikä penkonut Tangomarkkinoiden historiaa.

Herra Vantaalta oli huolissaan

Arvatenkin perinteisen tangon ystäviltä on tullut ikävää palautetta. Yksi vanhempi herrasmies Vantaalta soitti Ojalalle ja kertoi olevansa huolissaan siitä, mihin suuntaan tapahtuma on menossa. Hän oli käynyt Tangomarkkinoilla pitkään.

”Olen kuitenkin alusta asti sanonut, ettei tangoa unohdeta. Jos toinen tykkää tangosta ja toinen iskelmämusiikista, ei se ole kummaltakaan pois, jos tarjolla on niitä molempia.”

”Lupaan vippilipun sille, joka katsoo meidän ohjelmaa ja väittää käsi sydämellä, että me ollaan nuorisofestari”, Ojala naurahtaa ja vakuuttaa suurimman osan esiintyjistä olevan yhä tangoartisteja.

Iskelmän lisäämisen taustalla on paitsi uusien yleisöjen saaminen myös pelko siitä, ettei vanhemman kaartin tangoväki vieläkään uskalla lähteä liikkeelle koronakoloistaan.

Yleisesti on ajateltu, että koronan jälkeen on kova kysyntä uusille festareille, mutta niitä jouduttiin keväällä perumaan, kun ennakkoliput eivät menneet kaupaksi. Ihmisten ostokäyttäytyminen on muuttunut isosti, ja voi ottaa aikansa ennen kuin palataan vanhaan.

”Tapahtumat ovat silti lisääntyneet hirveästi: tänä kesänä Suomessa on pahimpana viikonloppuna 30 festaria.”

Lue myös: Tangokuningatar Erika Vikman tarvitsi syömishäiriöönsä psykologin apua: ”En onneksi joutunut letkuihin”

Ei Seinäjokea ilman tangoa

Syksyllä 2021 Seinäjoen Tangomarkkinat Oy järjesti suunnatun osakeannin, jolla kerättiin 115 000 euroa toiminnan uudistamiseen. Yhtiön suurin omistaja lähes 40 prosentin osuudella on Seinäjoen kaupunkikonserni.

Tangomarkkinoita on pyöritetty pitkään ostopalveluna, ja tekijöitä on ollut ympäri Suomea. Jatkossa tangoyhtiö luottaa enemmän oman kaupungin ja maakunnan osaamiseen, jota Ojalan mukaan kyllä löytyy.

Hän on kuullut sellaistakin kommenttia, että Tangomarkkinoita oltaisiin ajamassa alas. Jotkut ovat sitä sosiaalisessa mediassa jopa toivoneet. Ajatus on hänen mielestään absurdi, sillä Seinäjoen Tangomarkkinat on vetävä brändi ja yksi Suomen tunnetuimmista festivaaleista.

”Ihmiset, jotka katselevat asioita liian läheltä, eivät ehkä mieti, mitä merkitsisi, jos Savonlinnan Oopperajuhlat lopetettaisiin Savonlinnasta, tai jos Pori Jazz lopetettaisiin Porista. Nämä ovat aika isoja asioita.”

Pohjalaisuus näkyy tänä vuonna myös juontajavalinnoissa: laulukilpailun ankkureiksi lavalle nousevat Seinäjoen omat kasvatit Susanna Laine ja Duudson-tähti HP Parviainen. Tango-orkesterina toimii TV:stä tuttu Sami Pitkämön orkesteri. Myös Pitkämö on lakeuden poikia.

”Kyllä pohjalaisuuden pitää näkyä, kun tehdään pohjalaista tapahtumaa. Meillä on Suomen kovin TV-bändi ja kovimmat juontajat”, päällikkö Ojala ”trossaa” eli pohjanmaalaisittain hieman rehvastelee.

Rakkaita muistoja lapsuudesta

Kellarivaraston häkkirullakot tursuavat mappeja, cd-levyjä ja monenlaista muuta noin 37 vuoden ajalta. Ensimmäiset Tangomarkkinat järjestettiin Seinäjoella vuonna 1985, jolloin Pasi Ojala oli viisivuotias.

Kuten monissa muissakin suomalaisperheissä, myös Ojalassa vanhemmat kokoontuivat kotisohvalle katsomaan tangolaulukilpailun finaalia. Kun Teuvo Oinas valittiin historian toiseksi tangokuninkaaksi, 6-vuotiaasta Pasista tuli Teuvo Oinas -fani.

Poika pääsi käymään myös tangokadulla vanhempiensa seurassa ja sai Tangomarkkinoiden paidan.

”Musiikki kiinnosti pikkupojasta lähtien, ja hain musiikkiluokalle. Kitaransoitto alkoi joskus kuudennella luokalla. Tuli soittokavereita ja bändejä, ja armeijan jälkeen sitten soittaminen jo haittasi työntekoa”, selittää tangopomo, jonka oma genre kallistuu voimakkaasti popmusiikkiin.

Vanha tangomusiikki on ollut vähän ”nou nou”, mutta jos Juice Leskisen biisistä tehtäisiin tango Ellinooralle, Ojala syttyisi heti. Tämä ehkä selittää 40-vuotiaan muusikon ja yrittäjän näkemystä 35-vuotiaan tapahtuman uudistamisesta.

Vaikka kritiikkiä on kuulunut, enemmän on silti ropissut kiitosta.

”On turha haikailla aikaa 30 vuotta sitten. Maailma on muuttunut ihan älyttömästi. Nyt pitää jättää putkikatse ja nähdä isommin ja leveämmin, mitä mahdollisuuksia meillä onkaan. Mutta ei se niin mene, että tänä kesänä kaikki on valmista.”

”Tällainen kehitystyö vaatii ainakin sen 3–5 vuotta. Nyt kokeillaan, haetaan, mietitään ja pyöritellään asioita toisin.”

Lue myös: Tangokuningas Marco Lundberg: ”Korkean paikan kammo pakotti ryömimään alas lätkäkatsomosta”

Tangon askelin: vasen oikea nopea nopea

Tangojen organisaatio on pieni, mikä Ojalan mukaan tarkoittaa sitä, että toimitusjohtaja tekee kaikkea mahdollista.

”Kädet savessa tässä hommaillaan. Välillä putsaan kädet ja vaihdan kauluspaidan päälle, kun aivan joka paikkaan ei viitsi verkkarit jalassa mennä. Olen luonteeltani ADHD-aropupu, enkä osaa olla paikallani. Aina pitää olla jotakin menossa ja vireillä.”

Omat yritykset pyörivät palkkatyön sivussa, ja aina kun keikkaa pukkaa, Ojalan Pasi tarttuu kitaraan ja lähtee soittamaan.

Ja mitenkäs on tanssimisen laita? Sitäkin Tangomarkkinoilla edelleen harrastetaan.

”Yläasteen liikunnanopettaja Kalle Jaskari sanoi, että vasen-oikea-nopea-nopea ja sama taaksepäin. Sillä kuulemma sel­viää aika monessa paikassa. En osaa tanssia, mutta ehkä voisin jotenkin selvitä.”

X