Taistelija ja freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo – Turma johdatti puhumaan vastuusta: ”Olin ollut vastuussa vain omasta terveydestäni – sen jälkeen en voinut olla vastuussa mistään”
Ennen vakavaa loukkaantumista freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo ajatteli, että vastuu on jotain ikävää. Nyt hän ymmärtää, että se on mahdollisuus.
Vielä joitain vuosia sitten Pekka Hyysalon tärkein tavoite oli taas lasketella, mutta nyt hän pitää tärkeämpänä vastuusta puhumista. Se ei tarkoita toisten neuvomista, vaan ajatusten ruokkimista.
”Nyt ehkä pikkaisen jänskättää, täytyy myöntää”, Pekka Hyysalo sanoo.
Entinen freestylehiihtäjä on keskittyneen näköinen. Hän kävelee kohti Elisan pääkonttoria Pasilassa. Kasvomaski on otettu pois keskustelun ajaksi.
On tuulinen lokakuun iltapäivä ja Hyysalolla on yksi tämän vuoden harvoista esiintymisistä. Maaliskuussa korona putsasi keikkakalenterin.
Tunnin päästä alkava esitys on osa Shirute-yrityksen järjestämää kansainvälistä asiakaskokemustapahtumaa. Hyysalon puhe striimataan kuulijoille eri puolilla maailmaa.
”Esitys on uusi, joten toki se jännittää, ja menin vielä katsomaan, millainen levikki tällä on. Rekisteröityneitä katsojia on 114 maasta.”
Lopulta heitä on yli 120 maasta.
Pieni kutina on hyvä asia ja Pekka Hyysalo luottaa itseensä. Tietysti muistiinpanot voisivat auttaa.
”Eipä ole näkynyt. En käytä sellaisia”, Hyysalo kertoo ja kasvoille leviää tuttu hymy.
Ehkä se on samanlainen hymy kuin aina silloin, kun hänen suksensa irtosivat hyppyrin nokalta.
Hyysalosta on tullut vuosien saatossa yksi Suomen suosituimmista puhujista. Yksi syy on varmasti se, ettei hänen pitänyt pystyä vakavan loukkaantumisen jälkeen kävelemään tai puhumaan enää koskaan.
Toinen on vierailu Jari Sarasvuon tv-ohjelmassa 2013, mikä teki Hyysalon tarinan tutuksi koko Suomelle.
Hyysalo arvioi pitäneensä noin 500 puhetta. Alkuun mukana oli muistiinpanot, mutta hän luopui niistä pian. Oma tarina on tuttu.
Ensimmäinen esiintyminen oli kansainvälisille opiskelijoille englanniksi 2012. Sen jälkeen tahti on kiihtynyt tasaisesti. Hyysalo on puhunut myös Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Virossa.
Ja puhumisesta Hyysalo pitää, pitkän kaavan mukaan. Siksi 20 minuutin rajaus tämän päivän tapahtumassa tuntuu lyhyeltä.
Toinen rajaus liittyy näkökulmaan. Hyysalo aikoo puhua elämäntarinansa lisäksi myös syksyllä ilmestyneestä kirjastaan Vastuun FightBack.
Lasin takaa vilkutetaan ja ovi tullaan avaamaan. Hyysalon pitkän hahmon ja aina jossain näkyvän FightBack-logon tunnistaa yleensä jo kaukaa.
Edelliset esitykset ovat vielä kesken. On hetki aikaa keskustella siitä, mitkä tapahtumat ovat vaikuttaneet Hyysalon ajatuksiin vastuusta.
Pakko kirjoittaa
Kesällä 2019 Pekka Hyysalo otti rennosti ja keskittyi treenaamaan. Pian hänelle kuitenkin tuli olo, että jotain pitäisi tehdä. Se olisi toinen kirja. Ensimmäisestä oli kulunut jo kolme vuotta.
”Tuntui, että minulla oli oikeasti aika tärkeää sanottavaa. En tiennyt, lukisiko sitä kukaan, mutta halusin saada asiani ulos”, Hyysalo kertoo.
”Halusin kertoa, että jos minä olen pystynyt johonkin, se on ollut kiinni siitä, että minulla on ollut tavoitteita. Ja pään sisällä sellainen asenne, että pystyn pakottamaan itseni töihin.”
Toinen tärkeä syy oli maailman ekologinen tilanne. Se hirvitti Hyysaloa – ja hävetti, koska hänkin oli matkustellut ja lentänyt koko ikänsä ilman mitään tunnontuskia.
Hyysalo halusi kirjoittaa kirjan, joka saisi hänen kaltaiset peruskansalaiset ymmärtämään vastuun siitä, mitä maapallolle tapahtuu ja miten oikein kohtelemme sitä.
Hyysalo etsi käsiinsä vastuuta käsittelevää materiaalia niin paljon kuin löysi ja pystyi lukemaan. Sitten hän alkoi miettiä, millaisiin teemoihin kirjan jakaisi ja keiden kanssa niistä keskustelisi. Poliittisesta vastuusta Hyysalo puhui muun muassa Alexander Stubbin kanssa, ja ajatuksia matkustamisesta kuullaan esimerkiksi Arman Alizadilta.
Ihmisen toiminnan seurauksista on puhuttu kauan, mutta Hyysalo tai kukaan muu ei osannut arvata, kuinka suureksi kysymykseksi vastuu tulisi keväällä 2020.
Kesken kirjoittamisen Kiinan Wuhanista lähti liikkeelle tapahtumaketju, joka pitää maailmaa otteessaan ja on muuttanut käsityksiämme esimerkiksi vapaasta liikkumisesta.
”Tämä soppa nosti ajatuksen vastuusta kaikkien huulille. En kyllä suunnitellut mitään tällaista.”
Vastuu ei kuitenkaan ole sidottu vain johonkin hetkeen tai tapahtumaan – se pitää kantaa aina.
Nuorempana Hyysalokin mietti vastuuta ikävänä taakkana. Sen mahdollisuus valkeni hänelle vasta oman kuntoutumisen myötä.
Jääkiekosta suksille
Olin vapaa kuin taivaan lintu, Pekka Hyysalo kuvaa lapsuuttaan. Elämä ei ollut turhan vakavaa.
Hyysalo haaveili ammattiurheilijan urasta. Hän pelasi jääkiekkoa, mutta kasvoi ala-asteen aikana parhaimmillaan kymmenen senttiä vuodessa, joten lätkänpeluu meni kömpelöksi. Pituudesta oli hyötyä koripallossa, jonka Hyysalo seuraavaksi aloitti ja pelasi yläasteelle asti.
Lumilautailusta Hyysalo innostui monen muun pojan tavoin, mutta se oli vain harrastus. Lisää vauhtia kaipaava Hyysalo siirtyi suksiin ja sitten jo asuikin talvet mäessä.
Ratalasku opetti oikean tekniikan ja leikkaavat käännökset. Seitsemännellä luokalla Hyysalo lopetti ratalaskun ja jäljelle jäivät vain yhdet sukset, joissa oli kaksi päätä. Ne olivat freestylesukset.
Hyysalo pääsi Rukan Alppilukioon. Siellä sai laskea enemmän, eikä tehtävillä piinattu niin paljon, koska läksyt olivat pois ajasta rinteessä. Silti Hyysalo hoiti lukion vastuullisesti.
Hyysalon elämällä oli vakaa suunta, freestylehiihdon huippu. Hän kiipesi rankingissa ja pärjäsi hyvin idoleittensa rinnalla kisoissa. Hän voitti nuorten SM-freestylen kaksoismestaruuden 2006 ja slopestylessa tuli SM-kultaa 2010.
Välillä kolisi, mutta niinhän sitä käy, kun pyörii rinteen ja maan väliä sukset monoissa. Edes viisi aivotärähdystä eivät huolettaneet. Eivät ennen huhtikuuta 2010.
Kolmen viikon kooma
100 kilometriä tunnissa. Lähes sillä nopeudella Hyysalon pää iskeytyi maahan, kun hänen aamupäivällä 28. huhtikuuta yrittämänsä viimeinen näyttävä hyppy epäonnistui.
Puuskainen tuuli tarttui Hyysaloon hypyn alussa. Se ei vienyt jalkoja alta, se vei koko miehen. Alastulossa kypärä halkesi ja Hyysalo vaipui heti koomaan. Diagnoosi: vakava aivovamma ja neliraajahalvaus.
”Siihen asti olin ollut vastuussa vain omasta terveydestäni, mutta sen jälkeen en voinut olla vastuussa mistään.”
Hyysalo oli koomassa kolme viikkoa. Oli epävarmaa, pystyisikö nuori mies enää koskaan tekemään mitään.
100 kilometriä tunnissa. Lähes sillä nopeudella Hyysalon pää iskeytyi maahan, kun hänen hyppynsä epäonnistui.
”Herääminen sairaalassa oli hirveää. Unelmani oli murskana. Sain joukon diagnooseja ja ajattelin elämäni olevan ohi.”
Kesän Hyysalo vietti eri sairaaloissa. Syksyksi hänet lähetettiin kuntoutuskeskukseen Helsinkiin.
”Keskityin harjoituksiin ja aloin ottaa vastuuta. Tein paljon työtä päästäkseni jaloilleni. Se oli terapiaa myös siksi, ettei tarvinnut puhua kenenkään kanssa”, Hyysalo sanoo.
”Jos olisin tiennyt, kuinka pitkä polku edessäni oli, olisin voinut masentua pidemmäksi aikaa.”
Tukea myös muille
Pekka Hyysalo ymmärsi, että vastuu onnettomuudesta oli hänen, hän oli päättänyt hypätä. Nyt hänen pitäisi kantaa vastuu kuntoutumisestaan. Kukaan muu ei sitä tekisi.
Hyysalo sai saksalaiselta ystävältään idean perustaa FightBack-brändin kuntoutuksensa rahoittamista varten. Aluksi sana fight (taistella) arvelutti. Se toi mieleen väkivallan, josta syntyy aivovammojen lisäksi paljon muitakin vammoja.
Hyysalo mietti yön yli – niin kuin äiti oli aina neuvonut – ja innostui ideasta. Hän taistelee terveytensä puolesta. Nykyisin FightBack tukee myös toisten aivovamman saaneiden kuntoutusta.
Ennen kuntoutusten järjestämistä Hyysalo organisoi FightBack Run -tapahtuman kotikaupungissaan Turussa 2014. Matka oli 2,7 kilometriä ja sitä kasvatetaan vuosi vuodelta.
Vetoavan tarinan lisäksi Hyysalo on brändännyt tuotettaan oivaltavasti. Sponsoreita on riittänyt vaate- ja automerkeistä sängynvalmistajiin. Hän toimii brändinsä kanssa tehokkaasti kuin Peter Vesterbacka Angry Birdsin kanssa. Viimeksi Hyysalo on taidettu nähdä ilman tuttua logoa Linnan juhlissa 2105.
Pekka Hyysalo sanoo, että hänen oma toipumisensa on vielä kesken, ja todellisuudessa jokainen ihminen on keskeneräinen. Hyysalolle kuntoutumisen ja tasapainoisen elämän pyhään kolminaisuuteen kuuluvat lepo, ravinto ja liikunta. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Elintavat tärkeitä
Vammaa tai ei, ihmisen terveys koostuu Hyysalon mukaan ”naurettavan yksinkertaisista” jutuista.
”Jos lepo, ravinto ja liikunta ovat kunnossa, kaikki muutkin asiat vain menevät paremmin. Se on kaiken pohja, joka avaa mahdollisuuksia.”
Hyysalo päätti tehdä joka päivä parhaansa, jotta pystyy olemaan iloinen. Hän pitää huolta säännöllisestä rytmistä, meditoi ja tekee aamuisin avaavia lihas- ja hengitysharjoituksia, ja seuraa dataa nukkumisestaan.
”Ja kun on paremmassa kunnossa, on helpompi olla iloinen.”
Aina se ei ollut helppoa. Joskus pienetkin asiat, kuten puuron kaatuminen, saivat Hyysalon hermostumaan. Yleensä syynä oli oman motoriikan kömpelyys ja väsymys.
”Pyrin tietoisesti siirtämään ärsyttävät asiat sivuun. Olen myös opetellut tutkimaan ajatuksiani, jotta voisin hallita paremmin tunteitani.”
Kirjassa Hyysalo keskustelee biohakkeri Olli Sovijärven kanssa siitä, miten kehittää itselleen parin sekunnin reaktiivisen puskurin. Siinä ajassa pystyy miettimään, miten reagoi ja tarvitseeko esimerkiksi suuttua.
Tämä on Hyysalon mukaan vaikea taito, eivätkä kaikki koskaan ymmärrä sen tarpeellisuutta.
Slummeihin töitä
Korona-aika on ahdistavaa mutta Hyysalo on toiveikas. Kirjaan tehdyt liki 30 haastattelua sekä muu materiaali osoittavat, että suomalaisissa löytyy halua kantaa vastuuta.
Hyysalo nostaa esimerkiksi yrittäjä Mika Anttosen, jonka fossiiliset polttoaineet nostivat Suomen rikkaimpiin, mutta joka nyt tekee töitä, että ne saataisiin korvattua uusiutuvilla energialähteillä.
Vastuu-sanan negatiivinen sointi tulee Hyysalon mukaan siitä, että vastuu nähdään liian usein huolen kautta. Tarvitaan asennemuutos: entä jos vastuu onkin mahdollisuus pitää huolta?
Hyysalo on World Visionin ja Lastenklinikoiden kummi, ja lisäksi hän on yksi Nairobin slummien asukkaiden työmahdollisuuksia tukevan Shadeshares-aurinkolasimerkin perustajista.
Mutta nyt on Hyysalon vuoro esiintyä. Hänellä on keskittynyt ilme ja silmistä lähtevä hymy. Kädet ovat valmiina isoihin eleisiin. Hyppyri lähestyy. Tätä hän rakastaa.
”Minun nimeni on Pekka Hyysalo, ja nyt on aika puhua vastuusta.”