Historia, kulttuuri ja olosuhteet ovat tehneet meistä kestäviä – Pippa Laukka vakuuttaa: ”Me suomalaiset olemme koronaa vahvempaa tekoa”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Pippa Laukkaa
Pippa Laukkaa auttaa kaikessa lääkärin ammattia enemmän elämänkokemus. ”Elämä ei ole pelkkää iloa ja valoa. Nurjien puolten kohdalla ei pidä vaipua synkkyyteen, vaan arvostaa, että niissäkin voi olla paljon hyvää.” © Tommi Tuomi/Otavamedia
Televisiosta tuttu hyvinvointilääkäri Pippa Laukka vertaa korona­pandemiaa sotatilaan. Suomalaisten turnauskestävyydessä on toivomisen varaa, mutta toisaalta meidät on myös tehty kestäviksi.

”Emme tiedä, kuinka kauan koronaviruksen aiheuttama pandemia kestää tai mihin se johtaa”, sanoo televisiostakin tuttu liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka, 50.

Taisteluväsymystä on havaittavissa. Sitä pahentaa vuoden pimein aika.

Etulinjassa virusta vastaan kamppaillut Pippa Laukka nostaa esille kuitenkin kääntöpuolen.

”Näen koronassa myös paljon mahdollisuuksia hyvään.”

”Ihmisten mielen hyvinvointi huolestuttaa”

Totuttelua vaadittiin molemmin puolin, kun Pippa Laukka halusi antaa oman panoksensa taistelussa koronavirusta vastaan ja aloitti työt julkisella puolella sairaalan päivystyksessä keväällä. Tutuksi tulivat niin Porvoon, Hangon, Nurmijärven, Järvenpään, Mäntsälän kuin Kouvolankin ensiavut.

Potilaiden tyypillinen reaktio oli hätkähtäminen, kun heitä tervehti lääkäri, jonka he olivat tottuneet näkemään tutkimassa julkkisten jääkaappeja television Olet mitä syöt -ohjelmassa.

”Kokeilin olla ilman meikkiä, käytin silmälaseja ja maskia, mutta minut tunnistettiin äänestäkin.”

Pipalle uusi kokemus oli se, että huomio kiinnittyikin ensin häneen eikä potilaaseen. Tunnettuudesta oli tosin hyötyäkin.

”Minut tunnetaan suomalaisena terveysvaikuttajana ja potilailla oli sen vuoksi vahva luottamus jo valmiiksi.”

Usein vastaanottokäynti päättyi hoidettavan pyytämään yhteiskuvaan. Pippa antoi luvan niiden jakamiseen sosiaalisessa mediassa, mutta asetti kaksi ehtoa.

”En suostunut patsastelemaan kuvissa yksin enkä ilman maskia.”

Kuluneet seitsemän kuukautta olivat näköalapaikka julkisen terveydenhuollon ja korona-ajan arkeen. Riski mahdolliseen virustartuntaan ei käynyt kertaakaan Pipan ajatuksissa.

”Tautia voidaan torjua aika yksinkertaisilla keinoilla. Varminta on olla ympäristössä, missä kaikki pesevät käsiään ja käyttävät maskia. Koen asettavani itseni paljon suurempaan vaaraan käydessäni tavaratalossa kuin mennessäni sairaalaan töihin.”

Itsetuntemus on niin ikään hyvä perusta.

”Minulla on vahva luottamus itseeni ja kehooni. Jos tauti tulisi, selviäisin siitä.”

Virus ei välttämättä olekaan kaikille pandemian pahin uhka.

”Ihmisten mielen hyvinvointi huolestuttaa.”

”Se, että ihminen on vanha, ei tarkoita hänen olevan turha”

Moni kärsii pimeään vuodenaikaan liittyvästä kaamosväsymyksestä, alakuloisuudesta ja pahimmillaan masennuksesta.

”Mitä pidemmälle pandemia jatkuu, sitä raskaammaksi tilanne käy mielelle ja elimistölle. Eristäytyminen ja sitä seuraava yksinäisyys voivat altistaa monille sairauksille ja jopa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä”, Pippa Laukka sanoo.

Erityisesti vanhuksilla on vaara jäädä täysin yksin. Niin ei ole pakko käydä.

Pippa kertaa muistojaan 2000-luvun alusta, jolloin hän nouti ulkomailla sairastuneita tai loukkaantuneita kotimaahan lentävänä lääkärinä. Tuolloin huomio kiinnittyi eteläeurooppalaiseen kulttuuriin, jossa omaisten rooli sairaaloiden perushoidossa oli suuri.

”Esimerkiksi Kreikan sairaaloissa ei ollut lähihoitajia. Potilaan pesemisen, ruokkimisen, puhtaisiin vaatteisiin pukemisen ja asennon vaihtamisen hoitivat omaiset.”

Nyt olisi oiva hetki jokaisen tarjota huolta ja hoivaa niin kotona kuin hoitolaitoksissakin asuville vanhuksille.

”Vanhukset kokevat paljon turhaa turvattomuutta ja hätää, vaikka se olisi estettävissä pienillä teoilla. Välittäminen ei vaadi terveydenhoitoalan koulutusta. Tärkeintä ovat kuulevat korvat ja koskettavat kädet”, Pippa Laukka sanoo.

”Se, että ihminen on vanha, ei tarkoita hänen olevan turha.”

Monelle riittää sekin, että tietää saavansa apua tarvitessaan. Pippa järjesti 1980-vuotiaan isänsä asumaan lähelle, saman kadun varrelle. Isä pärjää yksin, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toisenlainen.

”Se, että ihminen on vanha, ei tarkoita hänen olevan turha.”

Pipan yksi syy hakeutua töihin julkiselle sektorille oli tilaisuus jakaa omia voimavarojaan.

”Olen kaikin puolin onnellinen, minulla hyvä fyysinen kunto ja riittävät voimavarat. Miksi en jakaisi jotain hyvää toisillekin, tässä tapauksessa asiantuntemusta lääkärinä potilaille?”

Virusepidemian ei ole pakko olla yksinomaan kurjuutta.

”Nyt on mahdollisuus lähentyä, laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja myös huolehtia itsestään.”

Pippa Laukka toimii maajoukkue­lääkärinä.

Maajoukkue­lääkärinä Pippa Laukka matkustaa riittävästi. ”Muuten en ole mikään lomamatkailija. Varsinkin tällaisena aikana tuntuu, että koti on paras paikka.” © Tommi Tuomi/Otavamedia

”Jokaisen pitäisi parantaa nyt resilienssiään, turnauskestävyyttä”

Autolla ajoa vähentääkseen Pippa Laukka hyödynsi airbnb-majoitusta reissulääkärikuukausinaan. Se on antanut mahdollisuuden lähimatkailuun.

”Kotoa poissa oleminen on ollut omaa laatuaikaa. Olen siivousintoilija ja koska en voinut tehdä kotiaskareita, oli helppo keskittyä itseeni.”

9. marraskuuta Pippa aloitti Vihdin ja Karkkilan johtavana ylilääkärinä. Sieltäkään hän ei aja kotiin Helsinkiin joka ilta, varsinkaan, jos ajokeli on huono tai hallinnolliset kokoukset venyvät myöhään. Puolison, it-alalla työtä tekevän Markun, tai tyttärien, Iinan, 22, Tuulin, 16, ja Aavan, 13, pärjäämisestä ei tarvitse huolehtia.

”Tytöt ovat varsinaisia pikkuemäntiä silloin, kun äiti ei ole kotona.”

Omaan hyvinvointiin keskittyminen ei ole itsekkyyttä.

”Jokaisen pitäisi parantaa nyt resilienssiään, turnauskestävyyttä, jotta kansakuntana kestäisimme pandemian tuoman taakan.”

Elintapojen seurauksena suomalaisten terveys on merkittävästi heikommissa kantimissa kuin 1980-luvulla.

”Tilanne on sama kuin jos kuntoliikkujan pitäisi lähteä olympialaisiin.”

Työmatkaliikunnan vähentyminen etätöihin siirtymisen myötä ei ole kelvollinen syy antaa kunnon rapistua tai koronakilojen kertyä.

”Voi miettiä, onko lasi puoliksi tyhjä vai täysi. Kun etätöiden vuoksi työmatkoja ei ole, jää enemmän aikaa pitää huolta itsestään. Jääkaappi on lähellä, mutta arjen rytmin syömisen ja liikunnan osalta jokainen luo itse. Jos päivittäin menee suklaalevy, voi miettiä, mistä se kielii. Puuttuuko järkevä ateriarytmi vai naposteleeko masennuksen vuoksi?”

Kuinka paljon liikuntaa päivässä on tarpeeksi? Aikaisemmin sanottiin, että liikkua pitäisi 20 minuuttia kerrallaan. Nyt puhutaan minuuttienkin liikuntasuoritusten hyödystä.

”Kaikki lasketaan, jos ajatellaan elimistön hyvinvointia. Matala-asteiseen tulehdukseen, joka on terveyden ja sairauksien peili, liittyvistä välittäjäaineista tärkein on sytokiini. Jo parin minuutin liikkeellä saadaan sen tasot laskemaan. Suoritus- ja kestokyvyn parantaminen vaatii kuitenkin suurempia tekoja.”

Pipan elämään korona on vaikuttanut vain vähän. Hän harrastaa triathlonia, liikkuu yksin tai puolisonsa kanssa ja käy uimahallissa uimaseuran vuorolla, jolloin radalla on korkeintaan kolme yhtä aikaa.

”Crossfittiä haluaisin kokeilla, mutta nyt ei ole sen aika. Tällaisessa tilanteessa en lähtisi kuntosalille tai ryhmäliikuntatunneille.”

Pippa Laukka: ”Me suomalaiset olemme koronaa vahvempaa tekoa”

Mutta kuinka kauan poikkeustila jatkuu? Todennäköisesti ensi kesään asti, ehkä sitäkin pidemmälle. Jotkut muutokset käytöstavoissa jäävät pysyviksi.

”Uusia tapoja omaksutaan nopeasti, kun niihin on hyvä syy. Kyynärpäiden yhteen kopauttaminen sujuu vastaanotoilla yhtä luontevasti niin 5- kuin 90-vuotiailta. On vaikea kuvitella, että ihmiset palaisivat enää kättelemään toisiaan entiseen tapaan ainakaan minun elinaikana”, Pippa Laukka sanoo.

Tällä hetkellä odotetaan malttamattomana toimivaa koronarokotetta. Se on silti ehkä vain tilapäinen apu. Virus voi muuntautua tai saada seuraajakseen toisen.

”Olemme tuudittautuneet liikaa siihen, että apu löytyy aina teknologiasta tai terveydenhuollosta. Emme ole yhtään sen voittamattomampia kuin ihmiset, jotka elivät Espanjantaudin aikana tai silloin, kun antibioottia ei oltu vielä keksitty.”

Jotain kuitenkin on opittu.

”On vihdoin ymmärretty, etteivät antibiootit pure virukseen. Flunssat maltetaan potea kotona ja niitä on määrällisesti vähemmän kuin ennen, koska koronan vuoksi hygieniasta huolehditaan aiempaa tarkemmin.”

Vaikka terveyttä uhkaavat sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes ovat lisääntyneet, on silti onni olla syntynyt suomalaiseksi.

”Elämme syrjässä, pimeydessä ja kylmässä sekä suurvaltion naapurina. Olemme tottuneet siihen, ettei elämä ole pelkkää palmupuuta ja auringonpaistetta. Historia, kulttuuri ja olosuhteet ovat tehneet meistä kestäviä.”

Pippa tiivistää.

”Me suomalaiset olemme koronaa vahvempaa tekoa.”

Kuvausvaatteet: pusero ja housut Marimekko, sukat Change, tyynyt Gant, ja talja By Pias.

Lue myös: Läheisten menetykset ja oma syömishäiriö opettivat lääkäri Pippa Laukkaa: ”On mahtava saada elää”

X