Pirkko Mannola: ”Olen mennyt myötätuulen mukana”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Pirkko Mannola haluaa pitää häät vain lähipiirin kesken, kunhan kiireisten ”eläkeläisten” aikataulu antaa myöten. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Pirkko Mannolalla oli hallitseva äiti ja voimakastahtoinen aviomies. Nyt hän elää uudenlaisen itsenäisyyden ja rakkauden aikaa.

Pirkko Mannolaa naurattaa, kun häntä puetaan valkoisiin kuin morsianta.

Hän on siihen syypää ihan itse: viime helmikuussa hän kosi tuoretta miesystäväänsä Göran Stubbia, ja siitäkös media riemastui. Hääpäivän utelijoita ja morsiuskimpun käteen sovittelijoita on riittänyt.

Sulhanen kuvasta nyt kuitenkin puuttuu – hän on matkalla Detroitiin. Jääkiekkopiireissä jo 1960-luvulta asti vaikuttanut Göran Stubb on NHL:n kykyjenetsijä ja 81-vuotiaana edelleen kiireinen mies.

Mutta kiireinen on 78-vuotias Mannolakin. Joulukiertue Vieno Kekkosen ja Marjatta Leppäsen kanssa peruuntui tuotannollisista syistä, mutta joulukuussa Mannola aloittaa harjoitukset Espoon kaupunginteatterissa. Äidinmaa-musikaali saa kantaesityksensä helmikuun alussa.

Mannola ja Stubb vaikuttavat hiukan ”huonoilta” eläkeläisiltä. Mannola naurahtaakin, ettei ole ollut oikeasti eläkkeellä vielä päivääkään. Siksi sopivaa ajankohtaa häille ei ole morsiusparin kalentereista vielä löytynyt – lisäksi huomioon on otettava myös jälkikasvun aikataulut. Oma lähipiiri eli Mannolan tytär ja Stubbin pojat perheineen halutaan todistamaan vihkitoimitusta.

Sen enempää aiheesta onkin sitten turha udella. Etukäteen pariskunta ei aio hääpäivästään tiedottaa.

Kumppanin valinnastaan Pirkko Mannola on kuitenkin harvinaisen varma. Se ei ole hänelle aivan tavallista, sillä hän sanoo useimpien elämänvalintojensa tapahtuneen muiden ihmisten toimesta.

”Mua on aina viety eteenpäin. Olen mennyt myötätuulen mukana.”

Pätkä missi

Espoon kaupunginteatterin Äidinmaa-musikaali on kertomus suomalaisesta naisesta: äideistä, tyttäristä, uhrauksista ja vaikeista valinnoista. Pirkko Mannola näyttelee Annia, joka katsoo 1980-luvulla taaksepäin mennyttä elämäänsä. Toisella aikatasolla eletään talvisotaa edeltävää kesää, jolloin nuori Anni on rakastunut.

Mannola oli itse talvisodan syttyessä pikkuruinen piltti, vasta yksivuotias. Valkeakoskella varhaislapsuutensa viettäneen Mannolan ensikosketus sotaan olivat suuret arvet isän vartalossa. Isä haavoittui talvisodassa kahdesti ja heti jatkosodan alussa kolmannen kerran sen verran vakavasti, ettei hän enää palannut rintamalle.

Muutoin pikku Pirkko sai elää Valkeakoskella varsin seesteistä lapsuutta sodasta huolimatta. Myöhemmin perhe muutti Tampereelle.

Pirkko oli isän tyttö, joten voimistelunopettajana elämäntyönsä tehneen isän menehtyminen nopeasti edenneeseen sarkoomaan vuonna 1957 oli kova paikka. Seuraavana vuonna 20-vuotiaasta Mannolasta kruunattiin Miss Suomi.

”Meidän perheen talous pelastui sillä, että musta tuli missi.”

Lyseon kesken jättänyt nuori nainen sai kiittää elämänmullistuksestaan veljeään Tomia, joka lähetti pikkusiskonsa kuvia kilpailun järjestäjille löytöpalkkion toivossa.

Jo missivuonna Mannola teki ensilevytyksensä. Se oli Seuran toimittajan Olavi Sääksjärven idea; hän sopi Mannolalle koelaulun tietämättä lainkaan, osaako kaunis nainen myös laulaa.

Pian pyydettiin myös elokuviin, sitten teatteriin. Tilaisuudet putoilivat eteen ennen kuin Mannola ehti mitään halutakaan.

”En ole koskaan hakenut yhtäkään työtä. Satuin olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, olen elänyt onnellisten tähtien alla. Nykyäänhän mä olisin missiksikin aivan liian pätkä, eihän näin lyhyttä missiä ole missään ollut”, 162-senttinen Mannola sanoo.

Kuulkaas rouva

Missivuodesta lähtien Pirkko Mannolan äiti otti hanakasti harteilleen jonkinsorttisen managerin tehtävät. May Mannola oli voimakastahtoinen persoona – ja kaunis nelikymppinen leski.

”Äidin ympärillä pyöri enemmän miehiä kuin minun, vaikka olin missi”, Mannola nauraa. ”Äiti kasvoi paljon kiinni minuun ja minä häneen.”

Kun Mannola oli tekemässä studiossa ensilevytystään, May istui vieressä ja puuttui koko ajan äänittäjänä toimineen Aarre Elon tekemisiin.

”Lopulta Arska puuskahti, että kuulkaas rouva, minä olen äänittäjä enkä ihmeiden tekijä!”

Kun Mannola teki muutaman vuoden ajan uraa laulajana myös Saksassa nimellä Pirko Manola, äiti kulki mukana sielläkin. Niin ahkerasti, että saksalaiset vihjasivat jossain vaiheessa ystävällisesti, ettei äitiä tarvitsisi ihan aina ottaa mukaan.

Mannolaa muistot huvittavat. Vaikka suhde äitiin oli vaikea, hän oli myös rakas ja läheinen.

”Äiti vain oli niin kovin hallitseva.”

Hiukan samanlainen oli Pirkko Mannolan ja Åke Lindmaninkin suhde.

Åke oli ykkönen

Aviomiehensä Åke Lindmanin Pirkko Mannola sentään valitsi itse. Mutta kauan siihen meni: pariskunta avioitui seitsemän vuotta ensitapaamisen jälkeen.

Näyttelijä-ohjaaja Åke Lindman oli fyysisesti ja psyykkisesti voimakas ihminen – juuri sellainen, joka menee läpi vaikka harmaan kiven, Mannola sanoo. Lindman teki paljon töitä ja kannusti vaimoaankin kaikessa. Mannola oli vapaa valitsemaan haluamansa työt.

Kotona oli kuitenkin selvää, kuka on perheenpää.

”Meidän perheen ykkönen oli Åke. En mä mikään blondi ollut, mutta kyllä Åke päätti aika paljon asioista.”

Kun Lindman sairastui sepelvaltimotautiin ja sen myötä myös muistisairauteen, hänen oli vaikea päästää irti töistään ja päättäjän asemasta. Heikkenemistään hän ei halunnut näyttää kenellekään.

”Se oli Åken vaikein rooli, kun hän näytteli tervettä ollessaan jo vakavasti sairas.”

Samaan aikaan kun Lindman sairasti, Pirkko Mannola hoiteli myös jo varsin iäkkään, palvelutalossa asuneen äitinsä Mayn asioita – ja teki töitä. Kun Åke Lindman kuoli keväällä 2009, Mannola sekä näytteli Espoon kaupunginteatterissa että kilpaili Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. May kuoli myöhemmin samana vuonna.

Kaksi rakasta ja voimakasta ihmistä oli äkkiä poissa. Mannola on tehnyt surutyötä muun muassa toimittamalla kirjan yhteisestä elämästään Åke Lindmanin kanssa.

”Näinä vuosina Åken ja äidin kuoleman jälkeen olen vahvistunut ja jollain tavalla itsenäistynyt.”

Elämäkerta Åke ja minä ilmestyi vuosi sitten syksyllä. Sitten Pirkko Mannolan eteen putosi vielä tilaisuus, jota hän ei ollut osannut lainkaan odottaa.

Toinen golfaa, toinen ei

Pirkko Mannola ja Göran Stubb tapasivat sattumalta jouluruuhkassa vuosi sitten. Tapaaminen johti päivälliseen. Pian vanhat tuttavat huomasivat olevansa rakastuneita. Kumpikin oli viettänyt itsenäistä elämää leskenä jo vuosia.

Tällä kertaa Mannola ei jahkaillut.

”Se vain tuntui heti siltä, että se on oikein. Kaikki vaan on jotenkin kohdallaan. Ja se antaa hirveästi voimia, että on joku, joka välittää.”

Eletty elämä on tehnyt helpommaksi molemminpuolisen hyväksynnän ja kunnioituksen. Kummallakaan ei ole tarvetta muuttaa toista.

Yhteensopivuutta on testailtu muun muassa yhteisillä lomilla, joiden kohteet ovat valikoituneet Stubbin rakkaan harrastuksen eli golfauksen mukaan. Viimeksi pariskunta kävi Mallorcalla lokakuussa.

”Ensin ajattelin, että minäkin opettelisin vähän puttailemaan. Yhden päivän olin caddynä, mutta toisena päivänä lähdin jo ostoksille kaupungille. Göran sanookin, että hän golfaa ja Pirkko laulaa.”

Vaikka naimisiinmenosta on sovittu, Mannola ja Stubb ovat toistaiseksi pitäneet omat asuntonsa. Joulu vietetään erillään; Mannola matkustaa tyttärensä perheen luokse Ruotsin Örebrohon, missä ”mumia” odottavat pienet tyttärentyttäret. Kolmivuotias Ia sai pikkusiskon viime huhtikuussa.

”Meillä on Göranin kanssa omat perhesidonnaisuudet, eikä kumpikaan halua repiä toista uuteen.”

Yksin vietettyjen, vaikkei yksinäisten, vuosien jälkeen uusi rakkaus on kuin yllätyslahja elämältä.

”Olen hirveän iloinen ja onnellinen, että tämä sattui kohdalle. Kyllä se vaan on niin, että koskaan ei pidä luovuttaa.”

X