Poika säilytti Olavi Virran esineistöä: Rakastettu laulaja kokosi urastaan leikekirjaa
Laulajamestarin jälkeenjääneet tavarat paljastavat, että kiihkeästi elänyt mestari arvosti tyyliä ja halusi tarjota yleisölleen parasta.
Olavi Virta soitti viulua muun muassa Sörnäisten seurakunnan kamariorkesterissa ja myöhemmin Dallapén oppilasorkesterissa. Dallapé-opistossa hänen soittimensa olivat viulu ja kitara. Virran kitaransoitonopettajana toimi myös Ivan Putilin, Sibelius-Akatemian ensimmäinen klassisen kitaran opettaja. Yli 600 laulua levyttänyt Virta oli myös säveltäjä, sillä hänen nimiinsä on merkitty kuusi sävellystä. Niistä kuuluisin lienee Punatukkaiselle tytölleni.
Seinäjoen Tangomarkkinoiden yhteyteen avattu näyttely juhlistaa suomalaisten suosikkilaulajan Olavi Virran (1915-1972) satavuotisjuhlaa.
Henkilökohtaisten esineiden joukossa on vaatteita, soittimia ja leikekirjoja, joihin Virta talletti muistoja uran alkuvaiheista.
Vaikka Virran ura hiipui loppua kohden terveyden menettämisen myötä, ei iskelmäyleisö koskaan unohtanut sankariaan. Virta sai aivan viimeisiin vuosiinsa saakka ihailijapostia.
Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangomestarin pojalta Pauli Virralta ostama jäämistö kertoo ainutlaatuisesta elämästä.
Vuosikymmenet vaihtuivat, mutta Olavi Virran tyyli säilyi. Virta teki ahkerasti töitä menestyksensä eteen, ja otti soitto- ja laulutunteja. Kolmas kuva vasemmalta on sota-ajalta, jolloin alikersantti Virta palveli muun muassa viestikomppaniassa. (KUVA: ANNA MUURINEN)
Olavi Virta aloitti viulunsoiton jo lapsena ja soitti myöhemmin myös kitaraa. Hän haaveili muusikon urasta, mutta lauloi aina mielellään. Sota-aikana hän alkoi saada niin hyvää palautetta laulustaan, että muutti tulevaisuudensuunnitelmiaan: hänestä tulisikin laulaja. Aivan leikekirjan alussa, sisäkannessa, on laulajan omakätisesti kirjoittama muistiinpano ”Elokuussa 1939 lauloin 36 laulua Columbia levylle”. Dallapén kanssa kahdessa päivässä purkitetut laulut julkaistiin vasta välirauhan aikana.
Olavi Virta alkoi saada sotavuosina nimeä laulajana. Jatkosodan aikana hänet sijoitettiin viihdytyskomppaniaan ja hän alkoi kiertää rintamalla viihdytysjoukoissa. Viihdytysmatkat olivat esiintyjille raskaita, mutta kuulijoille todella tärkeitä. Virta on kerännyt talteen myös ilmoituksen lappeenrantalaisesta asemiesillasta. Virran lisäksi tilaisuuteen ovat osallistuneet muun muassa kapellimestari George de Godzinsky ja yli 30 elokuvastakin tuttu komea näyttelijä Kullervo Kalske. Asemiesillat radioitiin usein suorina lähetyksinä, ja ne olivat hyvin tärkeitä ja suosittuja, koko kansaa yhdistäviä ohjelmia. Ilmoituksen alla on Olavi Virran itse säveltämän ja sanoittaman valssin Yö kerran unhoa annoit etiketti. Virta levytti laulun kolmesti, ensimmäisen kerran vuonna 1942.
Uransa alussa Virta lauloi myös englanniksi, vaikkei kieltä juuri puhunutkaan, joten hän sopi hyvin kansainvälistä tyyliä jäljittelevien swing-orkesterien solistiksi. Tämän Palokunnantalossa pidetyn konsertin toisena solistina on nähty Miss Rosie Andrew, jonka nykyaika tuntee kenties parhaiten Marion Rungin äitinä. Säestävän orkesterin, Jack Manuelin Swing Mestarit, johtohahmona toiminut Jack Manuel taas oli Rosie Andrewn veli.
Olavi Virralla oli myös liikemiesvaistoa. Hän perusti Toiminimi Olavi Virran vuonna 1945 ja alkoi kustantaa nuotteja ja harjoittaa musiikkitarvikkeiden kauppaa. Ensimmäisen musiikkiliikkeensä Virta avasi Saloon, myöhemmin toisen Helsinkiin. Toiminimi Olavi Virta toimi Virran kotiosoitteessa Helsingin Pääskylänkadulla ja möi yhdessä vaiheessa myös nauloja ja mattoja.
Olavi Virran matkalaukulla oli varmasti paljon kerrottavaa laulajan hurjimmista vuosista. Maailmaa nähnyt laukku on saanut kylkeensä myös Helsingin legendaarisen Hotelli Tornin tarran. Menestyksen huippuvuosina 1950-luvun loppupuolella Virran sai puhelimitse kiinni parhaiten juuri Tornin kymmenennen kerroksen kabinetista. Kabinetissa viettivät aikaansa kaikki ajan suurjulkkikset ja viihde-elämän merkkihenkilöt.
Uransa loppupuolella Virran perhe hajosi ja Irene-vaimo ja lapset muuttivat Ruotsiin. Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Virta joutui muuttamaan usein. Jäämistössä on lukuisia vuokrasopimuksia eri puolilta Suomea, kuten kuvan vuonna 1966 solmittu lyhytaikainen vuokrasopimus Läyliäisissä sijaitsevaan karjakonasuntoon. Lukuisissa muutoissa on kulkenut mukana myös vuoden 1960 almanakan irtirevitty sisälehti, johon laulaja on kirjoittanut lastensa Paulin, Ilsen, Harrietin ja Sheilan syntymäajat.