Prinsessa Madeleine halusi lapsillensa kuninkaalliset tittelit - pröystäilyä?

Eikö kuninkaallisuus enää olekaan kultainen häkki?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Madeleinen kuopus, prinssi Nicolas, kastettiin lokakuussa 2015 kuninkaallisen loiston saattelemana – kuten siskonsa, prinsessa Leonore, vuotta aiemmin.

Eikö kuninkaallisuus enää olekaan kultainen häkki?
Teksti:
Elina Koivunen

Eikö kuninkaallisuus enää olekaan pelätty kultainen häkki?

Vielä muutama vuosikymmen sitten monarkia vaikutti muinaisjäänteeltä. Ei ollut trendikästä olla prinssi tai prinsessa. Oli totuttu naureskelemaan prinssi Charlesin hörökorville ja nuoren Kaarle Kustaan lukihäiriölle.

Vasta avioitunutta nuorta prinsessa Dianaa sääliteltiin, kun tämä joutui pukeutumaan hattuun ja tätimäisiin jakkupukuihin.

Ajan hengestä kertoi se, ettei Monacon prinsessa Caroline halunnut lapsilleen aatelisarvoja tai muita titteleitä.

Tapana oli myös kauhistella armotonta julkisuutta.

2000-luvun alussa norjalainen prinsessa Märtha Louise luopui puoliksi prinsessan asemastaan voidakseen tehdä työtä, josta oli oikeasti kiinnostunut.

Märtha Louisen kolmesta tyttärestä ei myöskään tullut prinsessoja.

Mutta onko tuuli nyt kääntynyt?

Onko kuninkaallisesta statuksesta tullut yhtäkkiä jotakin tavoiteltavaa?

Näin tuntuu käyneen ainakin Ruotsissa.

Kuninkaallinen kasvukäyrä

Ruotsin kuningashuone on pullistunut muutamassa vuodessa kaksinkertaiseksi.

Vielä tämän vuosikymmenen alussa kuningashuoneen muodostivat kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria sekä prinssi Carl Philip ja prinsessa Madeleine.

Lisäksi joukkoon kuului muodollisesti yksi kuninkaan siskoista, prinsessa Birgitta.

Laajentuminen alkoi vuonna 2010, kun Victoria nai Daniel Westlingin, josta tuli prinssi Daniel.

Sen jälkeen sukuun on syntynyt prinsessat Estelle (2012) ja Leonore (2014) sekä prinssi Nicolas (2015).

Lisäksi Sofia Hellqvist, joka avioitui viime kesänä prinssi Carl Philipin kanssa, ylennettiin prinsessa Sofiaksi.

Eikä tämä tähän lopu.

Lähikuukausina kuninkaallisia tulee kaksi lisää, kun samaan aikaan raskaana olevat Victoria ja Sofia synnyttävät vauvansa.

Koska Madeleinen lapset ovat saaneet kuninkaalliset tittelit, olisi outoa, ellei Madeleinen yläpuolella perimyslistassa olevan Carl Philipin esikoista kohdeltaisi samalla tavalla.

Liika on liikaa

Joidenkin mielestä uusia kuninkaallisia on saatu liian paljon liian nopeassa tahdissa.

Koska Victoria on tuleva hallitsija, hänen lapsistaan tulee prinssejä ja prinsessoja.

Oli myös perusteltua, että Daniel Westlingistä kuoriutui prinssi Daniel.

Tavallaan hänet adoptoitiin hallitsijasukuun, sillä hänen sukunimensä muuttui Westling Bernadotteksi.

Sen sijaan prinsessa Madeleinen lasten kuninkaallinen asema voidaan asettaa kyseenalaiseksi.

Madeleine on jo kaukana kruunusta, ja hän on asunut viime vuodet etupäässä jossain muualla kuin Ruotsissa.

Prinsessa Leonore jopa syntyi New Yorkissa.

Ja vaikka prinssi Nicolas kävi Ruotsissa syntymässä ja sitten kasteella, pojan yhteydet Ruotsin maaperään näyttävät ohuilta.

Madeleine ja hänen puolisonsa Christopher O’Neill ovat asettuneet Lontooseen, josta näyttäisi tulevan lasten pysyvä kotikaupunki.

Leonoren ja Nicolaksen prinsessan ja prinssin arvot voidaankin nähdä pröystäilynä.

Niin ikään Sofian prinsessantitteliä on nikoteltu.

Edes Ison-Britannian kruununprinssin miniä ei noussut heti prinsessaksi, vaan hän on toistaiseksi herttuatar Catherine.

Harvat ja valitut

Tavallaan Kaarle Kustaa on ollut johdonmukainen.

Nuorena kuninkaana pian omien häidensä jälkeen hän antoi sedälleen, prinssi Bertilille, luvan avioitua Lilian Craigin kanssa, vaikka morsian oli eronnut ja aateliton.

Samalla hän teki Lilianista Ruotsin prinsessan.

Ratkaisua ei kritisoitu. Tosin sekä Bertil että Lilian olivat häidensä aikaan yli 60-vuotiaita, ja koko kuningashuone oli sillä hetkellä huolestuttavan pieni.

Hämmentävin uusi tilanne on joka tapauksessa Kaarle Kustaan siskojen kannalta.

Prinsessat Margaretha, 81, Désirée, 77, ja Christina, 72, menettivät aikoinaan prinsessan asemansa mennessään naimisiin ei-kuninkaallisten miesten kanssa.

Ainoa poikkeus oli prinsessa Birgitta, 79, jonka puoliso on saksalainen prinssi.

Kaikista kuninkaan siskoista toki puhutaan edelleen prinsessoina, mutta Birgittaa lukuun ottamatta he eivät ole enää Ruotsin prinsessoja, eikä heillä ole oikeutta tulla puhutelluiksi hänen kuninkaallisena korkeutenaan.

Heidän jälkikasvullaan on paikka Bernadottejen sukupuussa, ei muuta asemaa.

Birgitallakaan ei ole Ruotsissa kuninkaallisia tehtäviä, eikä häntä esitellä hovin nettisivuilla.

Hovin sivuilla esitellään kuitenkin puolivuotias prinssi Nicolas – hänen kuninkaallinen korkeutensa, joka kasvaa Englannissa.

Muuta menoa

Ei siis ehkä ihme, että viime syksynä, lokakuussa, Kaarle Kustaan siskot Margarethaa lukuun ottamatta boikotoivat prinssi Nicolaksen ristiäisiä.

Désirée oli kuulemma estynyt sairauden vuoksi.

Sen sijaan Christina oli ristiäisten hetkellä kesäasunnollaan Rivieralla.

Koska Christina on eläkeiässä, hän olisi kai voinut sijoittaa lomansa toiseenkin ajankohtaan.

Christinan poissaolo ihmetytti siksikin, että hän on Madeleinen kummitäti, ja hänen pojastaan Gustaf Magnusonista tuli yksi Nicolaksen kummeista.

Lisäksi Christina osallistuu siskojaan ahkerammin hovielämään ja edustaa toisinaan veljeään.

Katkerin sisko on huhujen mukaan kuitenkin prinsessa Birgitta, joka asuu nykyään Mallorcalla.

Viime vuoden maaliskuussa Birgitta arvosteli kuningasta ruotsalaisessa televisiohaastattelusarjassa Parneviks.

Birgitta väitti tuolloin, ettei hänen veljensä arvosta sitä työtä, jota hän on tehnyt Ruotsin hyväksi. Birgitan mukaan kuningas on päinvastoin aina ollut kateellinen hänelle.

Omasta puolestaan Birgitta katsoi edustavansa Ruotsia hyvin ja asettavansa ”aina velvollisuudet etusijalle”.

Prinssi Nicolaksen ristiäisistä Birgitta jäi pois, koska hänellä oli ”muuta menoa”.

Eliittien eliitti

Kuninkaallinen asema on kova juttu, koska kysyntä ylittää tarjonnan yhä edelleen Ruotsissakin.

Miten sitten on mahdollista, että kuninkaallisuudesta on tullut uudestaan tavoiteltavaa?

Eikö kuninkaallinen elämä ole kovin rajoitettua – loistava vankila, mutta vankila kuitenkin.

Yksi selitys on se, että kuninkaallisista on tullut aiempaa taidokkaimpia.

He osaavat minimoida asemansa haitat ja maksimoida hyödyt.

Uuden ajattelun airuita on ilman muuta prinsessa Madeleine.

Madeleine viihtyy Lontoossa, jossa hän viettää perheensä kanssa yksityistä elämää – turvassa liialta julkisuudelta.

Mutta kun Tukholmassa järjestetään Nobel-juhlat, jääkö Madeleine kotiin?

Ei tokikaan, sillä 10. joulukuuta järjestettävät Nobel-juhlaillalliset ovat Ruotsin suurin vuosittainen seurapiiritapahtuma.

Paitsi että siellä juhlitaan Nobel-voittajia, siellä kokoontuu kuningaskunnan kerma. Naispuolisilla juhlavierailla on lupa tälläytyä niin loisteliaasti kuin pystyvät.

Istumapaikka Nobel-banketin juhlapöydässä onkin yksi parhaista luontaiseduista, jotka kuuluvat Ruotsin kuningashuoneen jäsenille.

Sinne kannattaa tulla vähän kauempaakin – jos sattuu olemaan prinssi tai prinsessa.

Parasta lapsille

Madeleine halusi lapsilleen kuninkaalliset tittelit, vaikka näitä ei edes kasvateta Ruotsissa ruotsalaisiksi.

Yleensä vanhemmat toivovat lapsilleen parasta.

Voidaankin päätellä, että Madeleine on tyytyväinen omaan asemaansa. Häntä ei pahemmin pilkata eikä hänelle naureskella, vaikka hän saattaakin ärsyttää.

Olennaista on, että hän on viettänyt ison osan aikuiselämäänsä Ruotsin ulkopuolella.

Mahdollisesti Ruotsin prinsessan tittelistä onkin eniten iloa jossakin muualla kuin Ruotsissa.

Prinsessan titteli avaa maailmalla monia ovia.

Madeleine ei ole hölmö. Hän haluaa lapsilleen samat mahdollisuudet ja etuoikeudet, kuin hänellä itsellään on.

Kuninkaallisen statuksen ihanuudesta todistivat jo aiemmin ne Bernadottet, jotka joutuivat 1900-luvulla luopumaan prinssin tittelistään mennessään naimisiin ei-kuninkaallisten naisten kanssa.

Osaa heistä aseman menetys alkoi jäytää vanhetessa, ja esimerkiksi kuninkaan setä Sigvard Bernadotte ryhtyi käyttämään prinssin titteliä uudestaan omin luvin.

Myös kuninkaan pikkuserkku Jan Bernadotte, Lennart Bernadotten poika, kutsuu itseään nykyään prinssiksi.

Tiukan paikan tullen moisen tittelin voi siis ehkä ottaa itse itselleen.

Voi toki olla eroa prinsessalla ja ”prinsessalla”. Joka tapauksessa brittiläinen Vogue-lehti uutisoi jo aiemmin, että tulevan kevään ja kesän 2016 kuumin trendiasuste on tiara.

X