Regina Linnanheimo: Epäsovinnainen rakkaus kesti läpi elämän

Jaa kaverilleTilaa Seura
Regina halusi olla julkisuudessa vain työnsä kautta. © OM-arkisto
Regina Linnanheimon syntymästä on kulunut sata vuotta. Suomen Greta Garboksi kutsutussa näyttelijässä oli todelliselle filmitähdelle ominaista salaperäisyyttä.

Regina Linnanheimo oli tähti alusta asti.

Axa Regina Elisabeth Leino syntyi Helsingissä 7. syyskuuta 1915 turkulaisen liikemiehen, Johan Gustav Leinon ja hänen vaimonsa Axa Johanna Grönlundin seitsenlapsisen perheen kuopukseksi.

Kultakutrinen Regina oli iltatähti ja hänestä tuli perheen keskipiste. Jo lapsena tyttö lumosi ohikulkijat kauneudellaan. Leinojen sukunimi muuttui Linnanheimoksi vuonna 1924.

”Niin kauan kuin muistan, olen aina toivonut tulevani näyttelijättäreksi”, Regina Linnanheimo kertoi Elokuva-Aita -lehdelle vuonna 1957.

Linnanheimojen sisaruksista neljä olikin näyttelijöitä. Vanhin sisar Ragnhild Peitsalo oli arvostettu teatterinäyttelijä ennen ennenaikaista kuolemaansa, Elli Ylimaa näytteli kymmenissä suomifilmeissä ja Reginaa seitsemän vuotta vanhempi Rakel Linnanheimo-Tuomi oli elokuvanäyttelijä ja maskeeraaja.

Myös veli Eino Linnanheimo kävi aikoinaan Suomen Näyttämöopiston isän vastusteluista huolimatta.

Reginan ensikosketus teatteriin tuli kuusivuotiaana. Ragnhildin teatterikiertue saapui Pornaisiin, missä Linnanheimon perhe vietti kesiä. Ragnhild näytteli äitiä ja Regina avusti hänen poikansa roolissa.

Regina kuitenkin jähmettyi kauhun vallassa paikoilleen ja unohtui näyttämölle yksin, kunnes Ragnhild haki kyyneleisen pikkusisarensa pois lavalta. Muutamaa vuotta myöhemmin Regina toimi kuiskaajana, mutta epäonnistui tehtävässään. ”’Kuiskaukseni’ aiheutti näet sellaisen itkun ja hammasten kiristyksen, että päätin lopettaa siihen paikkaan lyhyen urani”, Regina kertoi Seuralle vuonna 1941.

Regina012

Rakel-sisar oli hyvin läheinen Regina Linnanheimolle.

Filmihaaveita

Regina, paljasjalkainen helsinkiläinen, kävi trendikästä Helsingin Saksalaista koulua vuosina 1922–1931. Tyttö käytti pienestä pitäen taskurahansa elokuviin. Hän ihaili erityisesti Greta Garboa ja Colleen Moorea.

Reginan koulutoveri oli muutamaa vuotta vanhempi Theodor Tugai, myöhemmin Teuvo Tuliona tunnettu elokuvaohjaaja. Tulio ja Valentin Vaala olivat tekemässä jo kolmatta elokuvaansa 1930-luvun taitteessa. Ystävysten kantapaikka oli Kluuvikadun Fazerin kahvila. Siellä Regina, Rakel Linnanheimo, Teuvo Tulio ja Valentin Vaala kokoontuivat haaveilemaan elokuvasta.

”Regina ja Tulio kuuluivat samaan ystäväpiiriin ja vähitellen heistä tuli pari”, kertoo Regina Linnaheimon elämäkerran Polttava katse kirjoittanut Jaana Nikula.

”Regina, Vaala ja Tulio eivät olleet teatteritaustaisia, vaan tulivat suoraan elokuvan maailmaan. He pitivät jazzista, arvostivat tyylikästä pukeutumista ja nauttivat kaupunkimiljööstä. Tämä tulenkantajien sukupolvi oli aivan erilainen kuin edellinen.”

Koulunpenkiltä elokuvaan

Regina Linnanheimo päätyi elokuvan pariin kirjaimellisesti koulun penkiltä. Hän debytoi sisarensa Rakelin sijaisnäyttelijänä Kalle Kaarnan ohjaamassa Jääkärin morsiamessa (1931).

”Sattui nimittäin niin, että kun Jääkärin morsianta filmattiin, tulikin sisarelleni kesken filmauksen este”, muisteli Regina Elokuva-Aitalle vuonna 1935.

”Kohtaus oli muuten kunnossa, sisareni vain puuttui. Mutta kun hänellä ei siinä ollut muuta tekemistä kuin olla selin kameraan, niin keksi joku, että minulla oli aivan samanlainen selkä. Ja niin soitettiin kesken tuntia kouluun ja minä sain vihdoin luvan jättää viittaamisen sillä kertaa silleen.”

Rakel Linnanheimo ilmoitti sisarensa Miss Suomi -kilpailuihin Munkkiniemen Golf Casinolla vuonna 1933. Ujo Regina ei kuitenkaan viihtynyt katsojien arvioitavana, eikä sijoittunut kolmen parhaan joukkoon.

”Regina oli niin hirveän vihainen. Hän ei tainnut koskaan antaa minulle anteeksi, että ilmoitin hänet kilpailuun”, Rakel muisteli myöhemmin. Kilpailun voitti tuleva Miss Eurooppa Ester Toivonen.

Regina nähtiin avustajana Valentin Vaalan varhaisissa elokuvissa Rakelin rinnalla, joka toimi myös mannekiinina. Leipänsä Regina tienasi työskentelemällä konttoristina.

Reginan ensimmäinen varsinainen elokuvarooli oli Vaalan komediassa Helsingin kuuluisin liikemies (1934). Elokuvassa debytoinut näyttelijä Tauno Majuri muisteli Annalehdelle vuonna 1975:

”Menin kahville Fazerille ja törmäsin siellä Linnanheimon sisaruksiin. Muistaakseni se oli Regina, joka vei minut Vaalan pöytään. Minut houkuteltiin sitten katsomaan Vaalan stu- diota ja siellä ehdotettiin, että sopisiko koekuvaus. Se oli ilmeisesti sellainen etukäteen sovittu juoni, sillä Vaalalta puuttui sankari filmistään.”

Elokuvassa Majuri esittää komisariota, joka kilpailee Reginasta Tauno Palon esittämän konnan kanssa – ja lopulta voittaa naisen rakkauden.

”Se oli elämäni suurimpia voittoja”, nauroi Majuri.

Läpimurto

Regina Linnanheimon tähti nousi hurjaa vauhtia, kun Suomi-Filmin johtaja Risto Orko kiinnitti hänet salakuljetuselokuvan VMV 6 (1936) naispääosaan. Pian kotimaiset elokuvalehdet kutsuivat Linnanheimoa Suomen ensimmäiseksi filmitähdeksi. Työ konttoristina sai jäädä.

Teuvo Tulio näki Reginassa suuren luokan filmitähden. Regina ja Tulio aloittivat vuosikymmeniä kestävän yhteistyön elokuvan Taistelu Heikkilän talosta (1936) myötä. Eroottisesti latautunut Sillanpää-filmatisointi Nuorena nukkunut (1937) loi käsitteen suomifilmin heinälatoromantiikasta.

Yhteistyö Tulion kanssa oli tiivistä: näyttelemisen lisäksi Linnanheimo oli mukana elokuvien käsikirjoitustyössä ja osallistui ohjaukseen.

Regina siirtyi Suomen Filmiteollisuuden palvelukseen kesällä 1938. Elokuvat Eteenpäin – elämään (1939), Helmikuun manifesti (1939) ja Suotorpan tyttö (1940) tekivät Linnanheimosta ja Tauno Palosta valkokankaan valovoimaisen tähtiparin. Edelleen kaikkienaikojen katsotuimpiin kotimaisiin elokuviin kuuluvassa Kulkurin valssissa (1941) Regina esitti romanikaunotar Rosinkaa. Suursuosiota nauttivan supertähden nimi oli nyt kaikkien huulilla.

17292

Kulkurin valssi -elokuvassa Regina näytteli tummaa Rosinkaa.

Sota-ajan tähti

Sota-aikana Regina Linnanheimo loisti romanttisissa pukudraamoissa, jotka tarjosivat katsojille pakoa kurjasta todellisuudesta.

Kotimaisiksi klassikoiksi nousseet Kaivopuiston kaunis Regina (1941) ja Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943) olivat tähden suurimpia yleisömenestyksiä. Reginan ilmeikkäät kasvot ja siniset silmät vangitsivat katsojat.

Näyttelijä Leif Wager ei koskaan unohtanut ensimmäistä kohtaamistaan Reginan kanssa, kun hänet valittiin elokuvan Katariina ja Munkkiniemen kreivi miespääosaan. Elokuva oli Wagerin ensimmäinen, kun taas nuorukaista seitsemän vuotta vanhempi Regina oli jo suuren luokan tähti. Ohjaaja Ossi Elstelä kutsui Wagerin elokuvan harjoituksiin tapaamaan Reginaa.

”Sain lomaa armeijasta filmausta varten ja tulin suoraan Syväriltä Helsinkiin”, Wager kertoi Annalle vuonna 1975.

”Reginalla ja minulla piti olla harjoitus ennen filmauksen alkua. Otetaanpa tästä, sanoi Elstelä ja näytti käsikirjoituksesta kohtausta, joka alkoi suudelmalla. Herra Jumala, jos se tästä on kiinni, niin… ajattelin minä, ja tein parhaani. Elstelä halusi ehkä nähdä, miten me sovimme yhteen tai sitten hän halusi pilailla – minä taas en halunnut tulla nolatuksi. En tiedä, muistaako Regina tätä kohtausta. Minä kyllä muistan!”

Todellisuudessa Regina Linnanheimosta tuli avioliiton kautta oikea kreivitär: hän meni kaikessa hiljaisuudessa naimisiin vuonna 1948 ruotsalaisen kreivin, Carl Robert Mörnerin kanssa.

”Regina kertoi tarinaa, että hän käveli Tukholman keskustassa ja näki mahdottoman komean miehen ja päätti, että tuon minä otan!” nauraa Jaana Nikula. ”Ja niin siinä kävikin.”

Avioliitto päättyi kuitenkin lyhyeen kreivin ennenaikaisen kuoleman myötä vuonna 1952.

Elämänpituinen suhde

Sodan jälkeen Regina Linnanheimon ja Teuvo Tulion yhteistyö tiivistyi entisestään. Regina jätti suuret elokuvatuotantoyhtiöt ja niiden tuoman taloudellisen turvan eikä juuri enää esiintynyt muiden ohjaajien elokuvissa. Linnanheimo osallistui myös elokuvien käsikirjoittamiseen.

Vuonna 1946 näyttelijä palkittiin Jussilla elokuvista Rakkauden risti ja Levoton veri, jotka toivat esille aivan uudenlaisen Reginan. Hän eläytyi Tulion intohimoisiin melodraamoihin ruumiineen ja sieluineen. Ohjaajan elokuvien suosio oli kuitenkin hiipumaan päin 1950-luvun lähestyessä.

Reginan ja Fedjaksi kutsumansa Teuvo Tulion suhde kesti läpi elämän. He olivat ystäviä, työtovereita ja rakastavaisia läpi vuosikymmenien.

”Regina ja Tulio olivat erikoinen ja epäsovinnainen pari, sillä he eivät koskaan menneet naimisiin, eivätkä asuneet virallisesti yhdessä”, Jaana Nikula kertoo.

”Vaikka heillä oli välillä muita kumppaneita, niin uskoisin, että he olivat toistensa tärkein ihmissuhde alusta loppuun.”

YK56498

Regina Linnanheimo tutustui Teuvo Tulioon jo kouluaikoina.

Mystinen kuin Garbo

Teuvo Tulion ohjaama ja Regina Linnanheimon itsensä käsikirjoittama Olet mennyt minun vereeni (1956) päätti Linnanheimon 20 vuotta kestäneen näyttelijäuran. Sen jälkeen tähti vetäytyi julkisuudesta.

Linnanheimon yksityisyyttä on verhonnut sama salaperäisyys kuin Greta Garboa: hänessä on todelliselle filmitähdelle kuuluvaa salaperäisyyttä.

”Reginan haastatteleminen oli lähestulkoon mahdotonta jo tähtiaikoina. Hän otti yleensä haastatteluihin mukaan sisarensa Rakelin, joka hoiti puhumisen. Regina ei olisi halunnut olla julkkis kuin työnsä kautta”, kertoo Jaana Nikula.

Vetäydyttyään julkisuudesta Regina Linnanheimosta tuli myytti. Hän ei antanut haastatteluja eikä suostunut valokuvattavaksi. Reginan toive oli, että hänet muistettaisiin sellaisena kuin hän oli tähtiaikoinaan.

”Aion sanoa, että olen tuntenut Reginan penskasta saakka”, muisteli Tauno Majuri Annalle. ”Reilu hän on aina ollut, ja sitten filmityössään hyvin täsmällinen, mukava ja työteliäs. Mutta aina, aina hän piti sellaisen pienen etäisyyden. Hänen käyttäytymisensä oli kyllä seurassa välitöntä, mutta samalla viileää, sellaista kuin hänen näyttelemisensä.”

Leif Wager kertoi samaa Ilta-Sanomille vuonna 1992.

”Regina Linnanheimo oli aina salaperäinen, mutta muutoin erittäin mukava ihminen. Hänestä oli helppo pitää, mutta hän ei päästänyt ketään kovin lähelle itseään.”

Regina työskenteli Yleisradiossa kielenkääntäjänä virallisella nimellään Regina Mörner vuodesta 1961 lähtien aina eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 1980. Lähes joka ilta televisiossa näkyi nimi Regina Mörner, mutta harva katsoja osasi yhdistää nimen Linnanheimoon.

Regina ja Rakel Linnanheimo, kaksi leskeä, viettivät paljon aikaa yhdessä etenkin eläkevuosinaan. Kesistä nautittiin Laukkoskella perhehuvilalla ja maailmaa nähtiin lukuisilla Italian matkoilla.

Regina010

Åke Lindmanin kanssa tehty Olet mennyt minun vereeni -elokuva jäi Linnanheimon viimeiseksi.

Oman aikansa feministi

”Epäilemättä voisin olla nyt paljon onnellisempi ihminen, jos olisin elänyt elämäni turvallisesti porvarisrouvana, mutta ehkäpä silloin hyvinkin paljon olisi ympäriltäni jäänyt ymmärtämättä, näkemättä ja kipeästi tuntematta”, Regina Linnanheimo kertoi Elokuva-Aitalle vuonna 1957.

”Kun aloitin tämän elämäntaipaleeni, olin hyvin suuri ja itsevarma – elämäni on tehnyt minut hyvin, hyvin pieneksi ja nöyräksi.”

”Regina oli oman tiensä kulkija, joka teki mitä teki, eikä kamalasti välittänyt siitä, mitä muut ajattelivat”, Jaana Nikula kertoo. ”En usko, että hän ajatteli olevansa feministi, mutta kun ajattelee hänen elämäänsä ja kaikkea sitä mitä hän teki, niin mitä muutakaan hän olisi loppujen lopuksi ollut.”

Regina Linnanheimo menehtyi tammikuussa 1995, 79-vuotiaana. Hänet haudattiin Linnanheimojen sukuhautaan Pornaisiin.

X