Ristikkolegenda Erkki Vuokila tekee myös musiikkia ja lyriikoita: ”Näen riimit ja rakennan tekstiä kuin ristikkoa – pala palalta”

Ristikkolegenda Erkki Vuokila on pyöritellyt sanoja ammatikseen jo lapsesta asti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ristikkomies Erkki Vuokila on myös tietokirjailija, sanoittaja ja säveltäjä. Musiikin tekeminen on Vuokilan intohimo. Lauluja hän on kirjoittanut pöytälaatikkoonsa lähes yhtä kauan kuin ristikoita.

Ristikkolegenda Erkki Vuokila on pyöritellyt sanoja ammatikseen jo lapsesta asti.
Teksti:
Jesse Raatikainen

Seurankin lukijoille tuttu ristikkomies Erkki Vuokila, 65, on laatinut ristikkoja lapsesta asti. Viime vuonna ensimmäisestä julkaistusta ristikosta tuli kuluneeksi 50 vuotta.

Hän on tehnyt myös aluevaltauksen musiikin parissa. Musiikkia pöytälaatikkoon kirjoittanut Erkki Vuokila perusti kollektiivin HiSQ.

Milloin teit ensimmäisen ristikkosi?

”Ensimmäinen julkaistiin helmikuussa 1971. Olin tehnyt kaikenlaisia väsäyksiä punakantiseen vihkooni, eikä ensimmäinen julkaistukaan ollut kovin kummoinen, mutta sillä pääsi kuitenkin 13-vuotiaana alkuun.”

Miten innostuit ristikoista?

”Se lähti isän ratkontaa seuraten ja eteni aika loogisesti, kun olin vielä tosi pieni. Ensin en tajunnut mitään, sitten aloin ymmärtää, kyselin isältä ja pääsin alkuun.

Käänteentekevää oli, kun serkkuni Keminmaalta tuli leikkaukseen Helsinkiin ja jätti meille ristikkolehden. Se herätti. En tiedä mitä olisi tapahtunut, jos en olisi tajunnut ristikkolehtien olemassaoloa.”

Moni pitää ristikoiden ratkomisesta, mutta miten sinulle tuli mieleen laatia niitä itse?

”En osaa selittää sitä. En vielä siinä iässä ajatellut suomen kielen rakastamistakaan tai muuta. Kiinnostukset olivat vasta heräämässä. Kai tämä on sattumien summa. Hauskinta hommaa tässä on sanojen ristiin laittaminen paperilla.”

Mitä tarkoitat, kun puhut ristikoiden estetiikasta?

”Jotkut piirtäjät tekevät jokaisen ristikon värimaailman kokonaan. Värien pitää olla tasapainossa. Jotkut pitävät vain mustavalkoisista ristikoista ja ajattelevat, että kaikki värit näyttävät pahalta.

Ratkojat ovat erilaisia, yksi sana voi pilata ratkontakokemuksen tai voi olla niin vaikea tieto, ettei pääse eteenpäin, mikä pilaa kokemuksen. Se on myös taiteilua helpon ja vaikean välillä.”

Mistä tiedät, onko ristikko vaikea vai helppo?

”Vihjeitä lähdetään yleensä hankaloittamaan vaikeimmissa, saatetaan leikitellä suomen kielellä ja sellaista. Voi tehdä hämäyksiä tai sellaista faktatietoa, mikä on looginen muttei tule välttämättä heti mieleen.”

Mitä suomen kieli merkitsee sinulle?

”Suomi on hieno kieli. Monia muitakin kieliä olen seurannut ja puhunut, mutta suomen kieltä on hieno vääntää ristikoihin.”

Minkälaisia vinkkejä antaisit ristikkoja ratkoville suomalaisille?

”Etsikää sellaisia ristikoita, jotka sopivat juuri sinulle. Vaikeustaso ei ole olennaista, korkeasti koulutetut ja duunarit voivat olla yhtä hyviä ratkojia. Helposti ajatellaan, että koulutetut ratkovat vaikeampia ristikoita, mutta se ei ole näin. Ratkonta lähtee ihan toisista lähtökohdista.

Toiset eivät lähde koskaan helppojen ristikoiden parista pois, koska haluavat vain rentoutua niiden parissa. Toisille helpot muodostuvat tylsiksi ja vaikeammista lähdetään hakemaan haastetta. Tästä ei hirveästi ole puhuttu. On ihan okei ratkoa vain helppoja, eikä vaikeiden ristikoiden ratkojien pidä ylpistyä.

Olemme kaikki yksilöitä. Minulle kaikki ristikonratkaisijat ovat arvokkaita, koska tykkään tehdä helppoja ja vaikeita, ihan kaikkea.”

Kuinka ristikko rakennetaan? Ensin kirjoitat sanoja ristiin rastiin ja alat keksiä ympärille vihjeitä?

”Yleisin tapa, esimerkiksi Seuran ristikoissa on se, että aluksi otan yhden tai useamman valokuvan, joka on lähtökohtana.

Seurassa on viime aikoina ollut aika paljon useamman kuvan teemallisia kokonaisuuksia, joita on erityisesti haettu. Tai sitten ollut vain yksi kuva, josta on saanut useamman lauseen. Yleensä ristikko lähtee kuvista, mutta toki voin aloittaa ristikon mistä tahansa.

Jos minulla on kynä, kumi ja paperia eikä mitään tiettyä mistä lähteä liikkeelle, rupean vain laittamaan sanoja oikeaan alakulmaan ja lähden siitä eteenpäin. Siitä tulee erilainen kuin näistä ristikoista mitä tehdään kuvien kanssa.”

Teetkö joka päivä ristikoita?

”Kyllä se melkein näin on.”

Millainen normaali työpäiväsi on?

”Nykyisin laadin ristikoita yleensä aamupäivän kotona. Sitten lähden toimistolle ja asioiden käsittelyssä menee aika monta tuntia, joskus koko päivä. Ikävin työvaihe on päivällä, kun joutuu tekemään kaikkea muuta yrittäjän työhön liittyvää.

Ristikoiden laatiminen on hauskaa, mutta muut asiat on vain pakko tehdä. Olen yleensä noin 13–20 toimistolla, sitten menen kotiin syömään ja teen ristikoita niin paljon kuin huvittaa siinä kotipöydän ja tietokoneen ääressä. Aika pitkälti kellon ympäri, jos mahdollista.

Työ ei kyllästytä, mutta pitäisin mielelläni enemmän vapaa-aikaa.”

Kuinka kauan ristikon laatimisessa menee?

”Ristikot ovat niin eri kokoisia. Aloittaessani en koskaan tiedä, milloin se valmistuu. Saatan saada Seura-ristikon tehtyä pyrähdyksessä, mutta en yleensä. Aukeaman ristikko on helposti pitkä rupeama.

Sarjassa tekeminen ei ole negatiivinen asia. Muistan, kun vein erääseen 12 kertaa vuodessa ilmestyvään lehteen ristikot kerran vuodessa. Kysyttiin, että eikö niistä tule samanlaisia, kun ne tekee yhdellä kertaa.

Ei, silloin niistä tulee erilaisia, kun muistan mitä olen tehnyt. Jos teen kerran kuukaudessa, minun on todella vaikea muistaa mitä olen edellisellä kerralla tehnyt.”

Minkälaista palautetta saat ristikkojen tekijöiltä?

”Monenlaista. Jos jossain on virhe, niin siitä saa kuulla.”

Mistä sanasta olet ollut viime aikoina erityisen innoissasi?

”Ison-Britannian uudesta pääministeristä Rishi Sunakista. Siinä on hyvä viisikirjaiminen sana. Truss oli ihan hyvä myös. Kivoja suomenkielisiä sanoja tulee silloin tällöin.”

Onko ristikkojen tekeminen muuttunut?

”Se on muuttunut 50 vuodessa paljon. Alkuun vedettiin viivat paperille, piirrettiin siihen ja pantiin paikkoja, jos tarvittiin. Paperi kiikutettiin toimitukseen yleensä fyysisesti, ja jos toimitus ei ollut Helsingissä, ristikko pakattiin putkeen, ettei taittuisi.

Sitten tuli kopiokoneet, pystyi ottamaan pienennyksen ja lähettämään sen. Sitten tuli tietokoneet. Kun aloitin 1989 Suomen Kuvalehdessä, piti hankkia ja opetella kirjoitusohjelma, että voitiin toimittaa palstalle tulevat tekstit. Hiljakseen siirryttiin siihen, että ristikkoja alettiin toimittaa sähköisesti.

Nykyisin käytännössä jokainen ristikko toimitetaan sähköisesti. Osa tehdään vielä käsin ja lähetetään postissa piirtäjälle ja takaisin, mutta sitten se skannataan heti. Lehdet haluavat valmista tavaraa, osa jopa valmiit sivut.”

Onko ristikoilla terveysvaikutuksia?

”Niistä on varmasti hyötyä aivotoiminnalle.”

Miten rentoudut? Teetkö mitään sanoihin liittyvää vapaa-aikana?

”Teen kaikkea sanoihin liittyvää ja aika iso osa vapaa-ajastakin menee ristikkoihmisten seurassa.”

Mitä muuta teet kuin ristikoita?

”Olen aina ollut musiikkihullu ja tehnyt pöytälaatikkoon musiikkia koko elämäni. Kokosin porukan, jonka kanssa lähdimme tekemään kunnon musiikkia.

Kollektiivin nimi on HiSQ. Teimme vuosi sitten viiden kappaleen EP:n ja syyskuussa tuli uusi sinkku Flesh and Blood, jossa laulaa Marko Hietala.”

Näkyykö pitkä ura ristikoiden parissa laululyriikoiden tekemisessä?

”Varmaan sillä tavalla, että rakennan tekstejäkin osina. Näen riimit ja rakennan tekstiä kuin ristikkoa, pala palalta. Nämä laulut ovat nyt englanniksi, mutta olen tehnyt suomeksikin.

Lähdimme alusta asti sillä ajatuksella, että kappaleiden täytyy kestää kansainvälinen vertailu. Olen tehnyt lauluja käytännössä niin kauan kuin ristikkojakin, kun sain sähköurut 16-vuotiaana.”

Ketkä ovat sinun mielestäsi parhaita suomalaisia lyyrikoita?

”Arvostan vanhoja mestareita, kuten Saukkia, Juha Vainiota ja Vexi Salmea. Juice oli todella hyvä, tykkään itsekin riimeistä. Hector, mutta paljon on uusiakin, jotka ovat tehneet hyvää jälkeä. Vähän harmittaa, kun en ole päässyt messiin. Tuntuu, että sillä saralla olisi jotain annettavaakin.”

Lue myös: Huolla aivoja ja pidä muisti kirkkaana – Lue aivotutkija Minna Huotilaisen neuvot

X