Mustasukkaisuus loi Riitta-Liisa Roposen urheilijaperheessä varjon suhteeseen – Valmentaja-aviomies Toni tunnustaa: ”Tärkeintä on itse ymmärtää ja huomata asia – vasta sitten voi parantua”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Talvi on Roposten perheessä kiireistä aikaa
Talvi on Roposten perheessä kiireistä aikaa, koska elämä pyörii hiihdon ympärillä. Riitta-Liisa kiertää maailmancupia yhdessä valmentajamiehensä Tonin kanssa. Myös Ida-tytär on innostunut kilpahiihdosta. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
Aviopari Riitta-Liisa ja Toni Roponen on urheilun myötä oppinut taistelemaan saavuttaakseen tavoitteensa. Suurimmat haasteet on kuitenkin kohdattu latujen ulkopuolella.

Tämä talvi on alkanut lupaavasti. Hiihtäjä Riitta-Liisa Roponen, 40, on ollut tällä kaudella maailmancupin vanhin naishiihtäjä, mutta ikä tunnu missään. Hän on kolisutellut ladulla maailman kärkihiihtäjien kantoja.

”En olisi uskonut, että näin lähelle kärkeä pääsen. Toki tavoite ja motivaatio ovat aina olleet siellä.”

Riitta-Liisa osaa iloita kuntonsa löytymisestä, sillä helmikuussa 2017 Saksassa tehty iso selkäleikkaus pakotti hänet muuttamaan harjoittelua juuri ennen olympiavuotta. Vaikka hän ehti kuntoutua Pyeongchangin olympialaisiin, kisat päättyivät pettymykseen.

”Viime talvi oli vaikea. Ritu ei pystynyt tekemään kaikkea jalkatreeniä ja sitä kautta piti tehdä kompromisseja. Onneksi löytyi keinot parantaa jalkojen toimivuutta. Hän on palannut sille tasolle, missä oli ennen selkäleikkausta”, aviomies ja valmentaja Toni ynnää.

Vaikka Riitta-Liisan pitkällä uralla on ollut isojakin haasteita, kovimmat haasteensa vuonna 2006 avioitunut pari on kohdannut latujen ulkopuolella.

Katseita Kouvolassa

Riitta-Liisa ja Toni tapasivat 2000-luvun alkupuolella Kouvolassa.

”Tapasimme tietenkin hiihtopiireissä. Toni oli vuodesta 2001 alkaen mun ryhmävalmentaja B-maajoukkueessa. Toni seurasi harjoitteluani, tutustuimme ja kiinnostuin pikku hiljaa ihmisestä”, Riitta-Liisa muistelee.

Heikki Pusan kanssa jaoimme silloin B-maajoukkueen ryhmän kahteen osaan. Ritu tuli minun ryhmään. Siitä alustava kiinnostus lähti”, sanoo Toni.

Rakkaus ei kuitenkaan leimahtanut ensi silmäyksellä. Molemmat elivät vielä tuolloin omissa parisuhteissaan ja välit alkoivat lämmetä vasta pari vuotta myöhemmin.

”Muutin vuonna 2003 takaisin Haukiputaalle. Toni rupesi käymään siellä ja siitä se lähti. Suhde eteni aika nopeasti ja Ida syntyi vuonna 2004. Ensimmäisen omaan taloon pääsimme muuttamaan 2006.”

Ida on Riitta-Liisalle esikoinen mutta Tonilla on aikaisemmasta liitosta Tommi-poika, joka on nyt 17-vuotias.

Kohti Seefeldiä

Jyväskylän yliopistossa liikunnanopettajaksi valmistunut Toni suuntautui jo nuorena valmennusuralle. Hän on toiminut muun muassa Suomen ampumahiihtomaajoukkueen pääkäskijänä ja Kanadan maastohiihdon B-maajoukkueen päävalmentajana.

Nykyään Toni valmentaa Riitta-Liisan lisäksi myös maailmanmestari Matti Heikkistä.

Valmentamisen ohessa hän on tehnyt pitkän uran Polarilla ja tv-kommentaattorina. Viime vuodet hän on kommentoinut kestävyyslajeja muun muassa Eurosportilla.

Riitta-Liisa on maailmancupin vanhin naishiihtäjä. Hän kilpailee tällä kaudella säästeliäästi, sillä tavoitteet on asetettu Seefeldin MM-kisoihin. Itävallan Alpeilla ratkotaan maailmanmestaruuksia helmikuun lopusta alkaen.

”Siellä päämatkani ovat yhdistelmähiihto ja 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailu. Ei voi sanoa kumpi on tärkeämpi. Haussa MM-kisoissa on sellainen maksimisuoritus, jossa kaikki tekijät ympärilläni onnistuvat. Toki Seefeldissä kaikki urheilijat ovat hyvässä kunnossa.”

Myös viesti on tärkeä Riitta-Liisalle.

”Tämä on hänen viimeinen mahdollisuutensa hiihtää viestikisa arvokisoissa. On hienoa, että hän vielä vuonna 2019 mahtuu viestijoukkueeseen, eikä Ritua suinkaan valita siihen joukkueeseen viimeisenä. Suomi on naisten viestissä haastajan roolissa, mutta tappelee parhaimmillaan hopeasta tai pronssista”, Toni miettii.

Erikoinen asetelma

Valmennussuhteen vuoksi avioparin yhteiselo on keskivertoa tiiviimpää, joten kyllästyttääkö toisen naama koskaan?

”On se joskus ärsyttävää, että toisen olan takana on valmentaja ja toisen aviomies. Mutta harvoin. Sellainen tilanne ärsyttää ehkä eniten, kun ollaan yhdessä jossain, ja sitten Toni komentaa istumaan. Että en kävele koko päivää ja väsytä itseäni. Siinä aviomiehen rooli muuttuu joskus nopeasti valmentajan rooliksi.”

Toisaalta vaihtoehtoja ei aikanaan ollut juurikaan tarjolla.

”Reissuun lähti mukaan Toni, joka oli valmentaja, aviomies ja lapsenhoitaja.”

”Meille tämä oli ainoa oikea mahdollisuus. Ida oli pieni ja se piti ottaa kaikessa tekemisessä ja matkustamisessa huomioon. Vain Toni tiesi että, mitä tämä kokonaisuus silloin vaati ja pystyi tekemään harjoitussuunnitelmat. Ida taisi olla silloin ensimmäinen lapsi mukana hiihtopiireissä. Tosin en tiedä, että miten Marja-Liisa (Kirvesniemi) aikanaan asian hoiti”, Riitta-Liisa kertoo.

Asetelma ei ehkä ollut kaikille hiihtopiireissä aina mieleen.

”En itse noin kokenut. Yhteistyön alku oli niin lapseen sidottu asia.”

”En usko, että urheilija-valmentaja-suhteemme on aiheuttanut puhetta. Vaan se, että kuinka rehellinen ja suora olen esimerkiksi hiihtoon liittyvistä asioista puhuessani”, Toni arvelee.

Typerä mustasukkaisuus

Alkuvaiheessa parin suuri haaste oli Tonin mustasukkaisuus. Pariskunta kertoi asiasta kirjassaan Äitinä huipulla – Riitta-Liisa Roposen tarina.

”Vaikea sanoa, mistä se tuli. Se oli sellaista seurailua, tarkkailua ja kyselyä Ritun perään. Olen aina sanonut, että mustasukkaisuus on epävarmuutta. Ja olen aina pitänyt itseäni itsevarmana tyyppinä. Entisenä urheilijana tiedän millaista herjanheittoa urheiluporukoiden parissa harrastetaan. Luotin aina vaimoon, mutta ehkä en luottanut muihin”, Toni miettii.

”Jouduimme ne asiat keskustelemaan isoonkin ääneen. Toni on asian käsitellyt ja hän on muuttunut”, Riitta-Liisa painottaa.

Ystävät avasivat Tonin silmät.

”Hyvä kaverini täräytti mulle asiasta ihan suoraan. Lisäksi huomasin toisessa kaverissani typerää mustasukkaisuutta omaa puolisoaan kohtaan. Silloin tajusin. Tärkeintä on itse ymmärtää ja huomata asia, vasta sitten voi parantua.”

Aivoinfarkti

Kun mustasukkaisuus oli selätetty, seurasi uusi, vielä rankempi koettelemus. Syksyllä 2008 Toni sai aivoinfarktin kotonaan.

Kun kohtaus iski aamulla, kukaan ei tiennyt, miten vakavasta asiasta oli kyse.

”Olin todella huonovointinen ja minut vietiin paareilla sairaalaa.”

”Kun ambulanssi haki Tonin kotoa, emme tienneet mistä oli kyse. Hän kielsi minua lähtemästä mukaan. Kun hän sitten soitti sairaalasta ja kertoi totuuden, jalat meinasivat pettää. Soitto Tonin vanhemmille oli minulle vaikea paikka.”

Roposet asuvat Haukiputaall

Roposet asuvat Haukiputaalla, missä lumitilanne on talvisin hyvä. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Urheilullinen mies toipui nopeasti.

”Minulla piti olla pitkä sairausloma, mutta kutsuin melko pian Polarin tiimin meille kotiin palaveriin. Se ei ehkä ollut fiksua, en ollut riittävän hyvässä kunnossa. Mutta liikuin heti paljon ja palauduin melko nopeasti. Ehkä siihen vaikutti se, että olen positiivinen luonne, en jää hirveästi murehtimaan asioita.”

Ida valitsee valmentajan

Perheen 15-vuotias tytär Ida on kasvanut urheilun täyttämässä maailmassa. Aiemmin hän oli kova uimaan, mutta sittemmin lajiksi on valikoitunut äidin jalanjäljissä hiihto. Ida treenaa jo tosissaan.

”Noin vuosi sitten Ida sanoi, että hän rupeaa hiihtäjäksi. Hän on kehittynyt paljon viime kaudesta. Ida ottaa neuvot hyvin vastaan, kuuntelee ja omaksuu asioita. Tonin mukaan hän on tullut myös äitiinsä eli on kriittinen itseään kohtaan”, Riitta-Liisa kuvailee.

Koska tytär on kasvanut urheilun parissa, hän tietää urheilemisesta enemmän kuin moni ikäisensä. Idalla on vanhempien mukaan selkeitä tavoitteita elämässä.

”Yksi on se, että hän haluaa joskus muuttaa Amerikkaan opiskelemaan. Jos hän hiihtää hyvin, hän voisi vaikka saada stipendin johonkin yliopistoon. Nyt hän harrastaa hiihtoa tosissaan, mutta tekee sitten joskus 19–20 -vuotiaana isot päätökset urheilun suhteen.”

Toni valmentaa myös tytärtään. Antaako äiti valmennussuhteen jatkua, mikäli Ida jatkaa uraansa kohti huippua?

”Siihen minulla ei ole sananvaltaa. Tytär saa itse päättää. Ollaan sovittu, että minä olen tässä ryhmässä kakkosvalmentaja. Uskon, että Ida on tällä hetkellä tyytyväinen valmentajaan”, Riitta-Liisa nauraa.

Seuraava elämänvaihe

Riitta-Liisa on valittu olympialaisiin peräti viisi kertaa. Veteraanin palkintokaapista löytyy muun muassa kolme MM-kultaa viesteistä. Vancouverin olympiakisoissa hän voitti pronssia viestissä. Kyseisen kisan suoritustaan hän pitää uransa parhaana hiihtona.

”Kellotin nopeimman vapaan osuuden ajan.”

Riitta-Liisa ei pidä siitä, että häneltä kysytään lopettamisesta. Selvää on, että uraa on paljon enemmän takana kuin edessä. Uran jälkeiset ajat pyörivät joskus mielessä.

”Uran jälkeen aion tehdä sellaisia asioita, mitä uran aikana ei kannata tehdä. Haluan esimerkiksi kävellä ympäri New Yorkin katuja ilman sitä pohdintaa, väsyttääkö itseään liikaa. Aion katsella myöhään illalla leffoja ja syödä irtokarkkeja. Haluan viettää aikaa kavereiden kanssa ilman suunnittelua. Uran aikana kalenteri on kuitenkin suunniteltu päivälleen jopa vuodeksi eteenpäin.”

Lapset ensin

Toni valmentaa vaimonsa ja Matti Heikkisen urat maaliin asti. Sen jälkeiset suunnitelmat ovat auki.

”Kaikkein tärkeintä minulle on tukea Idaa ja Tommia, mikään ei mene sen edelle. Tommi satsaa MyPassa tosissaan jalkapalloon, seuraavat 4–5 vuotta näyttävät, tuleeko hänestä jalkapalloija.

Omia varsinaisia uratavoitteita mulla ei ole.”

Roposen lajitietämykselle lienee jatkossa paljon käyttöä.

”Koskaan ei tiedä, mitä mahdollisuuksia elämä tuo mukanaan. Olen ollut pitkään hiihdossa parissa ja uskon, että minulla on lajin suhteen ammattitaitoa. Kohtaavatko muiden tarpeet siten, että minut jonnekin halutaan, esimerkiksi huippuvalmennukseen? Se nähdään myöhemmin”, Toni pyörittelee.

Roponen on hyvä ehdokas Suomen maastohiihtomaajoukkueen seuraavaksi päävalmentajaksi.

Sitä ennen Roposen perhe ja suomalainen urheiluväki kuitenkin jännittää, miten 40-vuotias Riitta-Liisa pärjää Seefeldin MM-laduilla.

X