Tv:n vaalikommentaattori Sami Borg arvelee: persut rynnivät, ehkä jopa hallitukseen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Vaalikommentaattori Sami Borg on hyväntuulinen mies, joka harvemmin naureskelee televisiossa. Haastattelussa Borg kertoo myös humoristisen tarinan työhuoneensa lepotuolista. © Marjaana Malkamäki
Ensi sunnuntaina Sami Borg ilmestyy taas olohuoneisiimme kommentoimaan eduskuntavaalien tulosta. Poika seuraa isä-Olavin jalanjälkiä. Onko Borgeista syntymässä vaaliklaani?

Sami Borgin, 50, nauru kuuluu kauas. Työpaikalla ja tuttavapiirissä nauru on hänen tavaramerkkinsä, mutta televisiossa sitä ei ole ikinä nähty tai kuultu.

Ensimmäisen turskahduksen jälkeen Borg kuitenkin vakavoituu.

”Tilanne on haudanvakava. Suomen talouden kilpailukyky on niin huono, että työn teettäminen muissa maissa on halvempaa. Yritykset pakenevat, Nokia pani jo luurinsa lihoiksi. Vaikea asia Suomelle on myös Venäjän keikkaaminen.”

Borgin mukaan toimintakyvyltään heikko hallitus ei ole ainakaan parantanut asiaa. Suomi-neito joutuu matokuurille. Valo ei kajasta kunnolla oikein miltään suunnalta.

Vuoden naurut

Sami Borg on toiminut television vaalilähetyksissä kommentaattorina 16 kertaa. Käsillä olevat eduskuntavaalit ovat hänelle jo viidennet. Radiolähetyksissä Borg on suorinut lukuja ja ottanut katsekulmia trendeihin jo sitäkin aiemmin.

Ammatikseen Borg johtaa Yhteiskunnallista tietoarkistoa Tampereen yliopiston yhteydessä. Sielläkin riittää purtavaa.

Siinäkö myös syy, että tutkijankammion nurkkaan on sijoitettu lepotuoli ja rahi?

Ottaako Borg päivätorkut työajallaan, kuten taloustieteilijä Juhana Vartiainen?

Dosentti Borg vastaa kysymykseen kohta, mutta ensin hän palaa tasavaltaa kouristavaan kiputilaan.

”Suomi ei ole osannut taipua globaalin talouden vaatimuksiin. KataisenStubbin hallitus ei ole ollut historiamme huonoin, mutta toimintakyvyltään se on ollut yksi huonoimmista.”

Ensi sunnuntaina, 19. huhtikuuta, Suomi tuijottaa taas televisiosta, kuinka Borg kommentoi vaalituloksia ja nikertää johtopäätöksiä. Valta vaihtuu demokratiassa.

”Sote, kuntauudistus sekä verotus- ja lapsilisäasiat jäivät hoitamatta tai rempalleen. Hallituspuolueiden ja ministerien julkinen riitely on ollut sitä luokkaa, ettei sellaista ole nähty meillä vuosikymmeniin”, Borg sivaltaa.

Hän kuitenkin luottaa kansan arviointikykyyn. Näin hän vastaa epäilyksiin, jotka koskevat gallupeita johtavan Suomen keskustan ja Juha Sipilän kykyjä:

”Asiakysymykset ratkaisevat. Jos puolueella on 25 prosentin kannatus mielipidetiedusteluissa, puheenjohtajan on osattava asiansa. Ilman muuta niin pitää olla!”

Rehevä nauru täristää uudestaan tamperelaista yliopistorakennusta. Juuri tämän naurun takia yhteiskuntatieteiden tohtorin seinällä komeilee rintamerkki. Siinä lukee: ”Upein nauru 2014.”

”Työtoverit lahjoittivat sen minulle pikkujouluissa.”

Basaari revähtää

Myös Borg on sitä mieltä, että suomalainen politiikka on henkilöitynyt vauhdilla. Puoluejohtajien mediataidot ratkaisevat.

”Tästä seuraa iso mutta: kyky tehdä tulosta on samaan aikaan ajautunut pahasti hukkaan”, Borg sanoo.

”Trendi on vahvistunut räikeästi edellisten, vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Hallitus on heikentynyt”, Borg selittää.

”Kun vielä kansainvälinen sekasorto on monella tavalla lisääntynyt dramaattisesti, edessä olevat vaalit ovat poikkeuksellisen merkitykselliset.”

Herkeämättömän kiinnostuneesti hän tähyää myös Timo Soinin ja perussuomalaisten suuntaan.

”Mielenkiintoista nähdä, mutta siltä näyttää.”

Siis miltä?

Siltä, että persut tulevat ja rynnivät mahdollisesti jopa hallitukseen.

”Perussuomalaiset saavat kiittää menestyksestään nykyistä hallitusta, josta he pysyivät mahdollisimman kaukana.”

Toisaalta on mahdollista, että myös perussuomalaisten kannatusta valuu kepun syliin.

”Stubbin hallitus on lihottanut ennen muuta keskustaa, mutta siemenet kylvi jo Kataisen poppoo.”

Borg hörähtelee sanojensa välistä. Kunpa politiikka olisikin vain hauskaa. Mutta oikeasti on kysymys miljardeista euroista ja synkistä asiois- ta.

Kyllä Borg sen tietää.

”Aika luotettavien mittausten mukaan perussuomalaiset on Suomen viidenneksi oikeistolaisin ja kolmanneksi vasemmistolaisin puolue”, Borg sanailee.

”Tavallaan on myös oikeutettua sanoa, ettei Suomessa muita olekaan kuin sosiaalidemokraatteja. Jopa kokoomus puhuu sen hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, jonka demarit rakensivat.”

Borg on sitä mieltä, että televisiotenttien huutokaupat, ehdokkaiden internet-iskut ja erityisesti nuorem-pien ikäluokkien joukossa vaalikoneet ratkaisevat vaalien voittajat.

”Voi olla, että ehdokkaiden tykkäämisintoilu ja vaalikoneiden syleily tekevät internetistä basaarin.”

Tyyliin: klikkaa mua, eipäs kun mua, muapas…

Seuraava Borg tulossa?

Television vaaliohjelmien vaalikommentaattorina Borg on jatkanut isänsä, valtio-opin tohtori Olavi Borgin, 80, uraa. Vanhempi Borg muistetaan myös rohkeana poliitikkona, joka kansanedustajana 1973 vastusti presidentti Urho Kekkosen valintaa poikkeuslailla jatkokaudelle.

”Isä kyllä vaikutti siihen, että aloin valtio-opin professorin poikana opiskella valtio-oppia, mutta lähtökohtani ei tosiaan ollut seurata häntä televisioon.”

Isä-Olavi äänestettiin eduskuntaan Liberaalisen kansanpuolueen kansanedustajaksi.

”Vaikuttihan se. Jo seitsemänvuotiaasta jakelin postiluukkuista isän vaalimainoksia. Kuljin mukana puoluekokouksissakin”, Borg muistelee. Ja tunnustaa sitten:

”On minuakin pyydetty ehdokkaaksi moneenkin puolueeseen, mutta en lähde.”

Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa polvenvaihdos Borgin perheessä toteutui, kun nuorempi Borg nähtiin ensi kertaa tv-kommentaattorina.

”Ehkä enemmän kuin isäni, tv-uraani vaikuttivat professorit Pertti Pesonen ja Risto Sänkiaho. Heidän kauttaan minusta tuli vaalitutkija. Se on hyvä tie kasvaa vaalikommentaattoriksi.”

Television pitkäaikaisen vaalikommentaattorin näkyvää asemaa ajatellen voidaan kai puhua jopa elämäntavasta?

”No joo”, Borg vastaa. ”Enkä ole ainoa, joka huomaa minun puhuvan aivan kuin isäni.”

Isä ja poika täyttivät äsken pyöreitä vuosia, vain kolmen päivän erotuksella.

”Isään minulla on aina ollut lämpimät välit. Pidimme syntymäpäivävastaanotonkin yhdessä.”

Borg on harvinaisen hyväntuulinen mies. Puhe perhedynastiasta nostattaa uusia nauruntyrskähdyksiä.

Sitten hänen silmänsä siristävät tulevaan.

”Mahdollisuuksien rajoissa on, että tulee myös seuraava sukupolvenvaihdos. Tyttäreni Maisa on osoittanut kiinnostusta kansainväliseen politiikkaan. Ehkä hänet nähdään jonain päivänä vaalikommentaattorina. Siis: ehkä.”

Niinhän moni seikka usein kulkee, suvussa.

Tapakristitty

Julkisuuden valokeilaan on toisinaan tullut myös Borgin kristillinen vakaumus. Asian on arveltu selittävän sitä, että hän on viiden lapsen isä.

Borgin lapset ovat ikäjärjestyksessä: erityisopettaja Sirkku Suojanen, 25, kauppatieteiden opiskelija Sointu, 22, opiskelijat Topi, 22, ja Maisa, 19, sekä Elmo, 7, perheen iltatähti.

”Kyllä totuus on, että olen vain aivan tavallinen perheenisä ja suomalainen tapakristitty”, Borg selventää.

”Käyn muutaman kerran vuodessa kirkossa ja osallistun joskus Tuomasmessuihin, ei sen kummempaa.”

Borg elää sovussa itsensä ja pesueensa kanssa. Vaimo Anne-Mari Borg, 48, on ammatiltaan lastenpsykiatri.

”Hän osaa huolehtia kaikista kuudesta isokokoisesta lapsestaan”, Borg viittaa myös itseensä, ja taas nauru järistää tannerta.

Borgilla on pituuttakin enemmän kuin televisiosta nähdään, 194 senttimetriä.

Kirurgin pöydälle

Vapaa-ajallaan perheenisä koppaa joskus kitaran kouraansa ja – kuten hän luonnehtii – rämpyttää sitä.

Lopuksi saadaan vielä vastaus siihen, miksi Borgin työhuoneessa on lepotuoli.

”Pohjeluu pamahti poikki ja nilkka rusentui rohjoksi salibandyssä. Sukelsin kantapää edellä.”

Miehenrohjake makasi kentän pinnalla. Seurauksena oli leikkauspöytä ja kirurgin veitsi.

Borg kiskaisee toisen housunpunttinsa ylös. Pohkeesta irvistää monikymmenensenttinen veitsen viilto ja lukemattomia ompeleiden arpia.

”Kun aiottu kahden ja puolen viikon toipumisloma oli venähtämässä kahdeksaksi, päätin palata töihin. Mutta ensin jouduin ostamaan halvan lepotuolin.”

Borg roikotti kipsattua jalantohjoaan rahilla ja ylettyi vääntäytymään joten kuten niin, että kurottautui näpyttelemään työpöydällä olevaa tietokoneen näppäimistöä.

”Päivätorkuista ei saattanut silloin edes unelmoida.”

Salibandyottelutkin jäivät vähäksi aikaa.

X