Kotiliesi: Lapsi horjutti Samuli Putron ja Susanna Kuparisen ystävyyttä – ”Teki mieli huutaa: Tämä on kaverin lapsi!”

Susanna Kuparinen ja Samuli Putro tutustuivat hetkellä, jolloin kumpikaan ei ollut vahvimmillaan. Toisistaan he löysivät ihmisen, joka jakaa taiteilijuuden surut.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Susanna Kuparinen on ohjaaja, toimittaja, käsikirjoittaja, äiti ja dokumenttiteatterin pioneeri. Samuli Putro on lauluntekijä, joka tykkää tupakista ja uimisesta.

Susanna Kuparinen ja Samuli Putro tutustuivat hetkellä, jolloin kumpikaan ei ollut vahvimmillaan. Toisistaan he löysivät ihmisen, joka jakaa taiteilijuuden surut.
Teksti:
Kiia Heikkilä

Muusikko Samuli Putro ja ohjaaja Susanna Kuparinen tutustuivat kunnolla vuonna 2011, kun molemmat alkoivat käydä kahvila Kapusiinissa Helsingissä, he kertovat Kotilieden haastattelussa.

Susanna oli kohuttu ja kiitetty teatteriohjaaja sekä dokumenttiteatterin lipunkantaja. Samuli puolestaan pop-kunkku ja arvostettu biisintekijä, jonka bändiajat olivat
jo takana ja sooloura alussa.

Kahvilassa tapasivat kuitenkin myös pahan burnoutin kokenut nainen ja rankahkon juomisen jälkeen uudenlaista elämäntapaa opetteleva mies – kaksi perheetöntä taiteilijaa elämänsä taitekohdassa.

Taiteilijat saivat toisiltaan vertaistukea ja ystävyys syveni, mutta tapaamiset olivat ”sattumanvaraisia”. Kahvilatreffien spontaanius oli heille tärkeää.

Susannan elämä muuttui kertaheitolla

Samuli Putro ja Susanna Kuparinen ymmärsivät hyvin toisiaan, mitä tuli luomisvaikeuksiin ja epävarmuuteen uralla. Yhdistävä taiteilijuus joutui kuitenkin Susannan elämässä toissijaiseen asemaan, kun hän päätti vuonna 2015 hankkia lapsen.

”Ajattelin, että hän sekoilee. Se oli outoa, koska yleensä suhtaudun hänen sanomisiinsa vakavasti. Hän ei puhu aikeistaan ellei ole niistä varma”, Samuli muistelee Kotiliedessä Susannan päätöksen herättämiä ajatuksia.

Samulin ja Susannan yhteydenpito väheni ja Samulia harmitti, että yhteiset rutiinit olivat poissa.

”Raskausaikana rajasin sosiaalista elämääni. Minulla meni aikaa totutella tilanteeseen enkä pitänyt siitä, että minun piti koko ajan kertoa jollekin vointiani ja kuulumisiani. Kun lapsi syntyi, hän vei aikaani ihan eri tavalla kuin mikään muu sitä ennen”, Susanna sanoo.

Samuli ja Susanna kohtasivat taas yhteisen ystävän luona. Etäisyys oli tehnyt ihmissuhteelle hallaa.

”Ajattelin, että tauko oli ollut niin pitkä, että ystävyyttä ei voi jatkaa tyhjästä. Mutta totta helvetissä voi, koska eihän se ole tyhjä”, Samuli sanoo.

”Tätä olen vältellyt koko elämäni”

Kerran Samuli ja Susanna menivät yhdessä ravintolaan, jonka baaritiskillä istunut asiakas kommentoi: ’Kato, Putro ja Riivaaja.’

Muisto naurattaa ystävyksiä: ”Siinähän se tavallaan oli se asetelma.”

Ystävyys jatkui Susannan tultua äidiksi, mutta se oli muuttanut muotoaan. Kävelyillä ystävänsä kanssa Samuli pelkäsi ihmisten luulevan häntä lapsen isäksi.

”Lastenvaunuja työntäessäni ajattelin, että tätä tilannetta olen vältellyt koko elämäni. Tuntui, että valehtelin – olin roolissa, johon minulla ei ole oikeutta, ja esitän saaneeni jotain, mitä kaikki haluavat. Teki mieli huutaa: Tämä on kaverin lapsi! Ei, en onnistunut, huonosti menee yhä!”

Susanna lupasi tehdä Samulille kyltin, jossa on nuoli ja jossa lukee: ”Tämä ei ole minun!”

”Mutta sehän on todellista ystävyyttä, kun menee pakon edessä ulos omalta mukavuusalueeltaan”, Susanna sanoo.

Ystävyys on tekoja

Elämäntilanteen muutos vaikuttaa luonnollisesti ystävyyssuhteisiin. Samuli odotti, että asiat palautuisivat entiselleen, mutta sai huomata, että lapsi muutti Susannan rytmiä pysyvästi.

”Parhaimmillaan tapaamisemme toimivat yhä ex tempore-hetkinä niin, että kävelen
Susannan pihalle ja koputan harjalla hänen ikkunaansa”, Samuli Putro sanoo.

Samulille se, että hän pitää ystävänsä tyttärestä, ei tarkoita, että hän haluaisi mukaan lapsiperhe-elämään.

”Eikä minulla ole tarvetta repiä Samulia lapsiarkeen. Vaikka yrittäisin, en onnistuisi”, Susanna sanoo.

Susanna Kuparinen tietää kuitenkin voivansa luottaa Samuliin. Samuli on luvannut olevansa tarvittaessa avuksi ja on myös kerran lähetetty kauppaan ostamaan kipeälle lapselle maitoa ja eineslihapullia.

”Mahdollisuudet todistaa ystävyytensä tai luotettavuutensa tulevat eteen sattumalta. Kuten rakkaus, myös ystävyys on usein parhaimmillaan tekoja”, Samuli toteaa.

Lue myös: ”Hyödyllinen idiootti”, toteaa Eduskunta-näytelmien ohjaaja Susanna Kuparinen Juha Sipilästä

X