Sanataiturin synkkä puoli – Herkkäluonteinen Juha ”Watt” Vainio oli pahimman luokan känniöykkäri

Jaa kaverilleTilaa Seura
Juha ”Watt” Vainio
Juha ”Watt” Vainio oli mestarillinen sanankäyttäjä, mutta läheiset saivat nähdä ja tuntea myös riiminikkarin synkemmän puolen. © KARI HAUTALA / SKOY
Juha ”Watt” Vainion syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Siviilielämässään sanataituri oli pahimmillaan sadistinen isä ja väkivaltainen aviomies.

Se avioliitto päättyi raastupaan.

Runsaat pari vuotta aikaisemmin raitistunut iskelmäsanoittaja Juha Vainio haki avioeroa vaimostaan Tainasta Espoon käräjäoikeudessa vuonna 1979. Erohakemuksen perusteena oli aviorikos.

Taina Vainio haki miehestään eroa samoin perustein. Yhtenä oikeudenkäynnin todistajana kuultiin Pirkko Heikkalaa, josta tuli kaksi vuotta myöhemmin Juha Vainion toinen vaimo.

Käräjäoikeus myönsi Vainioille avioeron. Lisäksi Juha Vainion todettiin pahoinpidelleen usean vuoden ajan toistuvasti puolisoaan. Siitä hän joutui maksamaan Tainalle 20 000 euron korvaukset.

”Juha Vainion raitistuminen oli onni hänelle itselleen ja hänen laulujensa kautta koko Suomen kansalle”, toteaa tuoreen elämäkerran Junnu Vainio- Sellaista elämä on kirjoittanut kotkalainen kirjailija Petri Pietiläinen.

”Vainio tuskin olisi pystynyt kirjoittamaan tärkeimpiä sanoituksiaan, jos Taina ei olisi elänyt niitä vaikeimpia, viinanhuuruisia vuosia hänen rinnallaan.”

Juha ”Watt” Vainio

Vainiot viettivät sukukokoustaan 1960-luvulla. Juha Vainio kuvassa takarivissä vasemmalla. © JUHA METSO

Pelokas Katri Helena

Ansioitunut sanoittaja Juha Vainio kiinnitettiin levy-yhtiö Finnlevyn kuukausipalkkaiseksi sanoittajaksi 1960-luvun lopulla.

Sanoituksia syntyi parhaimmillaan 60–80 kappaletta vuodessa. Vainion kirjoittamia hittejä olivat käännösiskelmät kuten Pepe Willbergin esittämä Rööperiin ja Fredin tulkitsema Kolmatta linjaa takaisin.

Vähitellen runsas alkoholinkäyttö tukahdutti riiminikkarin runosuonen eikä hän saanut enää sanoituksia määräajassa valmiiksi.

Tuoreessa elämäkerrassa Katri Helena myöntää pelänneensä Vainiota hänen yltiöpäisen juomisensa vuoksi.

”He tutustuivat ja ystävystyivät vasta Vainion raitistumisen jälkeen”, Petri Pietiläinen kertoo.

Juha Vainio ja Katri-Helena.

Mestarisanoittaja janosi mainetta ja kunniaa. Juha Vainon rinnalla lehtikuvassa poseerasi nuori Katri-Helena. © JUHA METSO

Lopulta Vainio sai Finnlevyltä potkut ja hänet korvasi Vexi Salmi. Tilaustöinä sanoituksia tehnyt Vainio hakeutui opettajaksi, mutta sekin pesti päättyi potkuihin.

Toimittajana Vainio kirjoitti 1970- luvun alkupuolella valeuutisia itsestään. Vainion omaan homouteen vihjannut kirjoitus oikaistiin kuvalla, jossa Vainio poseerasi alastomana naisseurassa Lapissa.

”Vainio halusi kuuluisaksi hinnalla millä hyvänsä”, Pietiläinen kertoo.

”Hän halusi olla ystävänsä Irwin Goodmanin tapainen valtakunnanrenttu.”

Juha Vainion levyttämiä lauluja

Juha Vainion kynästä syntyi myös monta äänitteellistä pornolaulua. © JUHA METSO

Ruman miehen riimit

Taina ja Juha Vainiolle syntyi neljä lasta: Ilkka, Sami, Kalle ja Kati. Perhe asettui asumaan Espooseen.

Elämäkerrassa Taina Vainio kertoo aviomiehensä olleen hänen viides ja vaikein lapsensa.

Sanoittajamestari ei mennyt edes kylpyyn, ellei vaimo laskenut vettä ammeeseen valmiiksi.

Aggressiivisena alkoholistina Vainio löi kerta toisensa jälkeen puolisonsa mustelmille.

Tuoreessa kirjassa Taina Vainio selittää mustasukkaisen ja omistushaluisen miehensä epäilleen häntä jatkuvasti pettämisestä.

Vainio itse kiersi esiintymässä ympäri Suomea ja kosteissa illanvietoissa sanoittajalle löytyi usein naisseuraa. Vainio toi myös vieraita naisia kotiinsa, jos vaimo oli matkoilla. Vaimon ollessa kotona Vainio seuralaisineen vietti aikaansa Vainioiden perhetuttujen vierashuoneessa.

Kirjaan on haastateltu Vainion pitkäaikaista ystävää, taiteilija Vesa-Matti Loiria.

”Junnu näytti, että rumakin mies saa riimittelemällä naista”, hän toteaa.

Juha ”Watt” Vainio

Nuorella ”Junnulla” oli saariretkellään miehekästä luettavaa. © JUHA METSO

Veitset sohvassa

Juha Vainion humalainen aggressiivisuus kohdistui myös hänen lapsiinsa, etenkin toiseksi vanhimpaan poikaan Samiin.

Vainio juoksutti poikaansa alasti rivitaloa ympäri, pakotti hänet kylmään suihkuun ja seisotti häntä ilman vaatteita ruokapöydän vieressä eikä päästänyt poikaa syömään.

Se, miten alkoholisoitunut Juha Vainio kohteli perheenjäseniään, kielii Pietiläisen mukaan egoismista ja itseriittoisuudesta, mutta myös turhautumisesta.

”Vainio tiesi lahjakkuutensa, mutta hän ei saanut 1970-luvun alkupuolella omasta mielestään ansaitsemaansa arvostusta ja suosiota.”

1970-luvun alussa opettajana työskennellyt Juha Vainio

1970-luvun alussa opettajana työskennellyt Juha Vainio johdatti oppilaitaan luokkaretkellä. © PEKKA KUPARINEN / OM-ARKISTO

Vainion juominen johti lopulta liiallisesta alkoholinkäytöstä seuranneeseen sekavuustilaan eli deliriumiin.

Kun Vainio raateli veitsillä olohuoneen italialaisen sohvan, Taina Vainio hälytti paikalle apua ja sanoittaja päätyi katkaisuhoitoon.

”Todellisella taiteilijalla oli valtava tarve luoda uutta. Kun työ ei luonnistunut ja alkoholi sumensi järjen, siitä seurasi järjetöntä aggressiivisuutta”, Pietiläinen kertoo.

Pitkä kapina

Juha Vainio sanoitti tai sävelsi yli 2400 ja levytti itse 245 laulua. Vainio oli oman alansa mestari, jonka ammattitaitoa ei ole syytä kyseenalaistaa.

Juha Vainion tunnetuimmista lauluista on tullut osa kansakunnan yhteistä muistia.

Junnu Vainio – Sellaista elämä on -teokseen on haastateltu Vainion aikalaisia, iskelmätaivaan tähtiä aina Eino Grönistä Paula Koivuniemeen, Vainion nuoruuden soittokavereita ja hänen läheisiään.

Haastatteluista ilmenee, että juomavuosinaan Vainio oli ajoittain sietämätön ja vaikea ihminen. Hänen tapansa puhua ihmisille saattoi olla ylimielinen ja pilkkaava.

Juha Vainio syntyi Kotkassa 10. päivä toukokuuta vuonna 1938. Hänen isänsä, suojeluskuntalainen ja armeijataustainen Tauno Vainio työskenteli kaupungissa Enso-Gutzeitin liikennepäällikkönä.

Pietiläisen mukaan Vainiot lukeutuivat 1950-luvulla Kotkassa ”parempaan väkeen.”

”Juha Vainiolla lienee ollut ankara kotikasvatus. Ehkä hän silloisen ravintola Fennian muusikkopiireihin ujuttautumalla ja juomalla kapinoi vanhempiensa arvomaailmaa vastaan. Se kapina venyi kahden vuosikymmen mittaiseksi.”

Raitistunut Juha Vainio

Raitistunut Juha Vainio löysi 1980-luvulla sanoituksiinsa ja sävellyksiin herkkiä ja lyyrisiä sävyjä. © KARI SANTALA / OM-ARKISTO

Raitistuminen oli Juha Vainiolle ainoa vaihtoehto säilyä hengissä. Vuonna 1976 lääkäri antoi Vainiolle kaksi viikkoa elinaikaa, ellei hän muuttaisi elintapojaan.

Vainio lopetti juomisen ja hakeutui kahdesti viikossa AA-kerhoon.

Valtaosa Vainion tärkeimmistä ja hänen itse säveltämistään ja esittämistään lauluista kuten Kotkan poikii ilman siipii, Käyn ahon laitaa ja Albatrossi syntyivät Vainion raitistumisen jälkeen.

Kun Vainio lopetti juomisen, hän ei sietänyt enää vaimonsa alkoholinkäyttöä. Alkutalvesta 1979 Juha Vainio heitti Tainan perheen kodista ulos hankeen. Perheen lapset veivät äidilleen vaatteet ja hän pakeni naapuriin.

”Vaimo oli tehtävänsä tehnyt. Vaimo sai mennä”, Pietiläinen toteaa.

Vuoden 1981 Syksyn sävel

Vuoden 1981 Syksyn sävel -kilpailussa laulu ”Matkalla pohjoiseen” toi kolmossijan. © SEPPO LOUHI / KUVA-ARKISTO

Ihminen lauluissa

Juha Vainio kuoli 52-vuotiaana sydänkohtaukseen Sveitsin Gryonissa lokakuun 29. päivä vuonna 1990.

Sveitsiin Vainio, hänen toinen vaimonsa Pirkko ja heidän vuonna 1983 syntynyt Suvi-tyttärensä muuttivat, koska astmaa sairastaneelle Suville haettiin terveellisempää elinympäristöä.

”Toinen tulkinta on se, että muutto oli Juha Vainion verosuunnittelua”, kirjailija Petri Pietiläinen toteaa.

Vainio kärsi synnynnäisestä sydänviasta. Pitkään jatkunut juominen ja raitistumisen jälkeen mahdollinen lääkkeiden liikakäyttö olivat sanataitelijan elimistölle liikaa.

”Raitistuttuaan Vainio joutui rakentamaan itsensä uudestaan ja pitämään itsensä kasassa. Se lienee aiheuttanut jatkuvan stressitilan, jota muutto ja konserttikiertue lisäsivät.”

Vainion perheen Pirkon, Juhan ja Suvin perheonni

Vainion perheen Pirkon, Juhan ja Suvin perheonni kukoisti vielä kesällä 1990. Syksyllä Juha kuoli sydänkohtaukseen. © ARI HEINONEN / KUVA-ARKISTO

Mutta minkälainen mies Juha Vainio loppujen lopuksi oli?

Vanhassa radiohaastattelussa hän neuvoo etsimään vastausta lauluistaan.

”Vainio oli äärimmäisyyksien ihminen, pahimman laadun känniöykkäri ja tavattoman herkkä luonne samassa persoonassa. Sen kaiken, koko sielunsa, hän kirjoitti sirpaleina lauluihinsa.”

Lähde: Petri Pietiläinen ja Juha Metso: Junnu Vainio-Sellaista elämä on, Docendo 2018

X