Sari Havas ja viinikulttuurin salaisuudet: ”Olet itse paras asiantuntija – sekä viinin että elämän”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Viva-lehden kolumnisti, näyttelijä ja vuorovaikutuskouluttaja Sari Havas.
Viva-lehden kolumnisti, näyttelijä ja vuorovaikutuskouluttaja Sari Havas. © Tommi Tuomi / Otavamedia
”Meidän rakkaustarinamme on vielä tuore, mutta uskon, että se paranee kuin viini vanhetessaan. Pehmenee, syvenee ja avautuu vivahteikkaammaksi”, Sari Havas kuvailee Viva-lehdessä.

Helposti lähestyttävä, viipyilevä, vivahteikas ja yllättävän moniselitteinen. Ensikosketuksessa tunnistat karviaisen nektarin, joka taianomaisesti vaihtuu kukkaiseen kesäpeltoon. Mikä tämä on? Ensirakkaus? Kevään herääminen? Ei, vaan viinin buget, joka avautuu kaikessa moninaisuudessaan.

Viini saa runosuonet sykkimään ja on joillekin valtava intohimo. Viini on aina ollut tärkeä osa kulttuuria, varsinkin Ranskassa.

Ranskassa jo lapset opetetaan viinin salaisuuksiin

Aterialla lapset saavat maistaa viiniä, johon lorautetaan vettä. Lapsille kerrotaan, minkälaisilla rinteillä tai pelloilla viiniköynnökset viihtyvät ja miten viinirypäleiden lajikkeet eroavat toisistaan.

Viinillä on myös oma jumalansakin Antiikin kreikan mytologiassa, Dionysos. Dionysos on myös traagisen taiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala. Onhan noilla ominaisuuksilla yhteys viiniin.

Oma tutkimusmatkani viinien kiehtovaan maailmaan alkoi nuorena paremminkin karusti kuin romanttisesti.

Silloin Oulussa oli tapana ostaa kavereiden kanssa viikonlopuksi Marlin Omppuviiniä. Maulla ei siinä hetkessä ollut väliä, vaan sillä mihin se johti: vapautumiseen ja nuoruuden rohkeisiin kokeiluihin. Ja joskus viinin aromit lensivät vatsan kautta kaaressa lumihankeen. Lumessa helmeilivät omenan kellastamat lumihiutaleet.

Nyt kun nuoruus on muisto vain, opiskelen edelleen viinikulttuurin salaisuuksia nautiskelemalla viinin suloja.

Alko-nöyryys ja Alko-häpeä

Suomalaisessa viinikulttuurissa on suuria eroja Ranskaan nähden. Kuten ”Alko-häpeä” eli se, että viiniostoksilla tunnet myyjän katseen niskassasi ja pelkäät, että hän ajattelee sinun juovan liikaa.

Vai onko se sittenkin perisuomalainen pelko: Mitä minusta ajatellaan?

On olemassa myös ”Alko-nöyryys”. Se on sitä, että kun tyydyn halvempiin viineihin, minun on kyykistyttävä alahyllyjen tasolle. Kyykkyviinin ostajat vievät vähemmän tilaa. Sen sijaan paksun lompakon omistajat voivat nostaa leuan pystyyn ja kurkottaa kohti ylähyllyä.

Uskon, että rakkaustarinamme paranee kuin viini vanhetessaan: pehmenee ja syvenee.

Ranskalaisille viini on sydämen asia. Kun mieheni oli matkalla Etelä-Ranskasta Suomeen, hän pysähtyi Pariisissa ja vei auton yöksi parkkihalliin. Yöllä auto oli ryöstetty tyhjäksi.

Poliisilaitoksella poliisit olivat ynseitä ajatellen, että taas yksi höynäytetty turisti. ”No, mitä teiltä sitten vietiin?” Mieheni luetteli: ”Nahkatakki, videokamera…” Poliisi näytti välinpitämättömältä kunnes mieheni sanoi: ”Niin ja laatikollinen Chateu-neuf-de Pape -viiniä.” ”Voi ei!” parahti poliisi. ”Mikä suuri, suuri murhe!”

Meidän rakkaustarinamme on vielä tuore, mutta uskon, että se paranee kuin viini vanhetessaan. Pehmenee, syvenee ja avautuu vivahteikkaammaksi.

Keskustelimme kerran mieheni kanssa viiniä nautiskellen. Sanoin, että minua huolettaa, että viini lyhentää elinkaartani. Mies vastasi: ”Hyvin pieni osa elinajan odotteesta, ehkä 2–3 prosenttia, on omissa hyppysissämme. Moni muukin asia vaikuttaa elinajan pituuteen.”

Minä väitin, että prosenttiosuus on suurempi. Mies innostui aiheesta: ”Rakas, aina löytyy tutkimus, joka tukee omaa teoriaa eli sitä mitä haluaa uskoa.”

Siitä se pitkä ikä lähtee. Ja siitä, että olet itse paras asiantuntija, sekä viinin että elämän.

Kolumni on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 9/20.

Lue myös: Sari Havas ja Asta Sveholm ovat äiti ja tytär myös valkokankaalla: ”Näin Astan luovan vahvuuden jo hänen ollessaan lapsi”

Sari Havas ja Asta Sveholm

Näyttelijä Sari Havas ei ollut yllättynyt, että tytär Asta Sveholmista tuli näyttelijä. Hän on ollut silti huolissaan, miten Asta kestää ammattiin kuuluvan arvostelun. ”Tarvitsemme paljon kannustamista, ja kun tällä alalla on myös kateutta, sitä ei aina välttämättä saa työkentältä.” © Tommi Tuomi/Otavamedia

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X