Oman itsensä rouva – Sari Näre oli yksi niistä feministeistä, jotka asettuivat näkyvästi vastustamaan kaupallista seksiä

Feminismi merkitsee Sari Näreelle yksinkertaisesti elämän kunnioitusta: ihmisten välistä oikeudenmukaisuutta mutta myös muiden eläinlajien ja muun luonnon kunnioittamista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Nuorena Sari Näreen esikuva oli rauhanaktivisti Hilkka Pietilä.

Feminismi merkitsee Sari Näreelle yksinkertaisesti elämän kunnioitusta: ihmisten välistä oikeudenmukaisuutta mutta myös muiden eläinlajien ja muun luonnon kunnioittamista.
Teksti:
Milla Ollikainen

Interrail-matkoillaan 1980-luvulla Sari Näre hämmästeli, miten avoimesti naisille tehtiin seksuaalisia ehdotuksia muualla Euroopassa. Suomi tuntui siihen nähden turvalliselta.

Tilanne muuttui, kun seksikauppaa rajoittanut lainsäädäntö oli purettu ja Neuvostoliitto hajonnut. Sen myötä seksikauppa tuli kaduille – ja naisten häirintä lisääntyi.

Sari Näre oli yksi niistä feministeistä, jotka asettuivat näkyvästi vastustamaan kaupallista seksiä. Hän ajoi seksin ostamisen rajoittamista myöhemmin myös Helsingin kaupunginvaltuutettuna.

”Se oli ehkä mun rooli. Mua niin raivostutti, ettei saanut itsekään liikkua rauhassa.”

Lopputyö miestenlehtien myyttisestä naiskuvasta

Nuorena Sari Näre opiskeli laajasti eri tieteenaloja, mikä oli 1980-luvun akateemisessa vapaudessa vielä mahdollista. Häntä kiinnosti kaikki se, mitä haluttiin peittää.

Yksi sellainen aihe oli porno. Sari Näre teki lopputyönsä miestenlehtien myyttisestä naiskuvasta. Sittemmin hän on tutkinut muun muassa sankarikäsityksiä, seksuaalista väkivaltaa ja sota-aikojen seksuaalikerrontaa.

Vaikka Näreestä tuli päätoiminen tutkija, hän ei juuri hengaillut yliopistolla. Siihen oli sukupuoleen liittyvä syy.

”Ei tehnyt mieli hakea työhuonetta sosiologian laitokselta, kun tiesi, millaista metoo-meininkiä olisi saattanut olla vastassa.”

Vetäytyminen antoi vapautta, vaikka se väistämättä myös sulki joitakin ovia.

”Olen voinut olla paremmin oman itseni rouva. En halunnut defemininisoida itseäni, mihin osa naisista päätyi häirintää välttääkseen.”

Feminismi elämän kunnioitusta

Naiseus alettiin kuitenkin nähdä 1980-luvulla yhä enemmän myönteisenä asiana: erityislaatuna, jota haluttiin juhlia. Naisliikkeessä kokoonnuttiin erilaisiin tiedostamisryhmiin, joita Sari Näre pitää sukupolvikokemuksena.

Ei ollut enää olennaista, että ollaanko ”yhtä hyviä” kuin miehet.

”Nähtiin, että naiseudessa on erityistä, omanlaistaan voimaa.”

Siitä edettiin naisten keskinäisen erilaisuuden – ja lopulta ihan vaan erilaisuuden – arvostamiseen.

Feminismi merkitsee Näreelle yksinkertaisesti elämän kunnioitusta: ihmisten välistä oikeudenmukaisuutta mutta myös muiden eläinlajien ja muun luonnon kunnioittamista.

Ilman näitä arvoja ihmiskunta vahingoittaa aina lopulta itseään.

”Toksinen maskuliinisuus on tavallaan koronapandemiankin taustalla. Kiinalaiseen uskomushoitoon liittyy villieläinten kiduttaminen toreilla, yhtenä pyrkimyksenä nostaa viriliteettiä. Maailma maksaa siitä nyt triljoonia.”

Mitä seuraavaksi?

Sari Näreen mielestä äitiys- ja vanhempainrahat pitäisi kerryttää Suomessa yleisen kassan kautta, kuten muissakin Pohjoismaissa. Tällöin ne eivät rasittaisi naisvaltaisten alojen työnantajia, mikä taas voisi edistää vakituisten työpaikkojen syntymistä näille aloille.

”Äitiysperuspäiväraha tulee saattaa vähintään työttömyysperuspäivärahan tasolle. Ylipäänsä perustulo helpottaisi sosiaaliturvan väliinputoajia. Heistä suuri osa on naisia.”

Lisäksi tunnetaidot pitäisi Näreen mukaan arvottaa työn vaativuuden arvioinnissa vähintään yhtä tärkeiksi kuin koneiden käsittely.

Inspiroija

Nuorena Sari Näreen esikuva oli rauhanaktivisti Hilkka Pietilä (1931-2016). Suomen YK-liiton pitkäaikainen pääsihteeri yhdisteli ajattelussaan feminismiä ja ekologiaa.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 5/20.

Lue myös: Nämä kaikki lasikatot neljän lapsen äiti Helvi Sipilä rikkoi

Helvi Sipilä vuonna 1981, vuosi sen jälkeen kun hän oli jäänyt eläkkeelle YK:n apulaispääsihteerin tehtävästä. Uusi haaste oli presidenttiehdokkuus seuraavana vuonna. © kari Hautala/om-arkisto

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X