Timo Kokkila on piirtänyt Asunto Oy Kivikennon elämää sarjakuvaksi 1980-luvulta asti: ”Aiheeni pyrkivät käsittelemään asioita, joita ajassamme tapahtuu”

Timo Kokkila piirtää Seuran uutta sarjakuvaa, Asunto Oy Kivikennoa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Timo Kokkila piirtää Seuran uutta sarjakuvaa, Asunto Oy Kivikennoa.
Teksti: Jukka Vuorio

Sarjakuvapiirtäjä Timo Kokkila piirtää Seuran uutta sarjakuvaa, jossa seurataan Asunto Oy Kivikennon elämää.

”Talossa on monenlaisia asukkaita ja vaihtuvuuttakin taloyhtiössä tuntuu olevan. En ole jumiutunut yhteen tai kahteen päähenkilöön, ja se tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia”, Timo Kokkila kertoo Kivikenno-sarjakuvan hahmoista.

Onko Kivikenno taitaa 1970-luvulla rakennettu?

”Nuorena opiskelin arkkitehtuuria Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa. Kun aloin piirtää Kivikennoa 80-luvulla, sarjakuvassa oli alussa kritiikkiä 70-luvun elementtirakentamista kohtaan. Sarja­kuvan alkuperäinen kirjoittaja oli lahtelainen Rauli Nordberg, joka oli koulutukseltaan rakennusarkkitehti.”

Poimitko sarjakuvan aiheet omasta elämästäsi?

”En suoraan ainakaan, mutta jollain lailla jaksojen aiheet pyrkivät käsittelemään niitä asioita, joita ajassamme tapahtuu.”

Asut Tampereella, joten onko Kivikennon lähiö Hervanta?

”Ei ole, mutta Hervanta on toki vaikuttanut sarjakuvaan, sillä nuoruudessani muutin kotipaikkakunnaltani Kuortaneelta nimenomaan Hervannan Mikontaloon. Siinä oli maalta tulleelle ihmettelemistä, olihan jättimäinen Mikontalo oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin asuinrakennus.”

Onko Tampere Suomen huumoripääkaupunki?

”Ainakin täältä on useampia isoja huumori-ilmiöitä. Minulle niistä tärkein on ollut huumorilehti Pahkasika, johon piirsin 1980-luvulta aina lehden viimeiseen numeroon vuonna 2000 saakka.”

Monista sarjakuvistasi tunnetuin lienee Pahkasikaan piirtämäsi Peräsmies?

”Kyllä, viimeisessä Pahkasiassa sitten tapoin Peräsmiehen, eli hän jäi rattijuopon alle ja kuoli. Pari vuotta sen jälkeen Koululainen-lehti etsi uutta sarjakuvaa, ja ryhdyin piirtämään sinne seitsemäntoista vuoden ajan Peräsmiehen poika -nimistä sarjakuvaa.”

Mikä Pahkasian merkitys sinulle oli?

”Kyllä se tärkeä oli. Parhaimmillaan se oli laajalevikkinen lehti, joka edelleen tunnetaan ja tiedetään. Se oli enemmän kuin pelkkä huumorilehti. Töiden puolesta Pahkasika on ollut minulle erittäin hyvä juttu.”

Sarjakuva on työsi, mutta myös harrastuksesi?

”Kyllä, olen tehnyt useitakin sarjakuvanäyttelyitä unohdetuista suomalaisista piirtäjistä 1930- ja 40-luvuilta. Eräs heistä on Poika Vesanto, joka aikoinaan piirsi muun muassa Seuran kansia, aivan upea käyttögraafikko, josta ei enää nykyajassa tiedetty juuri mitään.

Restauroin Pertti Jarlan kanssa myös kirjan Vesannon 1930-luvun alun sarjakuvista muutama vuosi sitten. Hienoa päästä nyt Vesannon ja monien muiden kanssa tähän samaan jatkumoon.”

Lue myös: Turskatti, mikä elämäntyö! Heikki Kaukoranta, 77, kääntää Tintti-sarjakuvia

Heikki Kaukoranta viimeistelee uusinta Corto Maltese -suomennosta.

Heikki Kaukoranta viimeistelee uusinta Corto Maltese -suomennosta. Kielen lisäksi faktojen täytyy olla kunnossa. Kaukorannalta vei pari päivää muun muassa tarinassa esiintyneen pyhimyksen jäljittämiseen. Kuva: Tommi Tuomi

X