Kotiliesi: Satu Silvo jäi lapsena monesti yksin – ”Pohdin usein, mikä minussa on vikana”

Satu Silvo on aina kokenut olevansa sekä rohkea että haavoittuva. Ristiriita itsetunnon ja -tunnottomuuden välillä säilynyt läpi elämän.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Satu Silvolla oli lapsena iso perhe ja paljon kavereita, mutta hän jäi usein yksin ulkopuolisuuden tunteiden kanssa.

Satu Silvo on aina kokenut olevansa sekä rohkea että haavoittuva. Ristiriita itsetunnon ja -tunnottomuuden välillä säilynyt läpi elämän.
Teksti:
Milla Ollikainen

Näyttelijä Satu Silvo täytti viime syksynä 60 vuotta. Hän juhli syntymäpäiväänsä näyttelemällä omakohtaisessa musiikkiteatteriesityksessä nimeltä Näkymätön nainen.

Silvo kertoo Kotiliesi-lehdessä, että näytelmän nimi herätti ihmetystä. Hänen ystävänsä eivät ymmärtäneet, miten Satu Silvon juhlaesityksen teemana voi olla näkymättömyys – se kun ei tunnu liittyvän kaikkien tuntemaan näyttelijättäreen mitenkään.

Silvo on itse kuitenkin toista mieltä. Hän on omasta mielestään hyvä esimerkki siitä, että näkymättömyyttä ja ulkopuolisuutta voi kokea kuka tahansa.

”Itsetunnon ja itsetunnottomuuden ristiriita on ollut minulla hyvin vahva läpi koko elämän. Pystyn ja teen ja olen rohkea, mutta sisäinen rakenteeni on aika haavoittuva ja herkkä. Toisaalta olen yrittänyt oppia myös sitä, etten huoneeseen tullessani täytä koko tilaa”, Satu Silvo sanoo Kotiliedessä.

Hän on kokenut ulkopuolisuuden tunteita lapsesta asti.

Lue myös: Satu Silvo elää uutta kautta elämässään – Ikäkriisi vaihtui omien rajojen tunnistamiseen ja iloon: ”Komennan pelkoa lempeästi vähän kauemmas”

Ison perheen herkkä kuopus

Satu Silvo syntyi viisilapsisen perheen kuopukseksi, ja sisarusparven lisäksi hänellä oli lapsena myös paljon kavereita. Silti hän koki herkkänä lapsena usein jäävänsä yksin eikä osannut ilmaista tunteitaan.

”Minulla oli paljon aikaa miettiä asioita itsekseni, ja pohdin usein, mikä minussa on vikana”, Silvo sanoo Kotiliedessä.

Teatterilavalle hän nousi jo kahdeksanvuotiaana, kun hänen isänsä toimi ohjaajana harrastajateatterissa. Siellä hän sai näkyä ja kuulua, ja sille tielle hän lopulta jäi päästyään 19-vuotiaana ensiyrittämällä Teatterikorkeakouluun.

Nyt Silvo miettii, onko hän aina jollain tavalla hävennyt sitä, että on lapsesta asti halunnut olla niin näkyvä.

”Olenko itse piilottanut häpeää siitä, että halusin tulla nähdyksi ja kuulluksi, niin kuin kaikki lapset”, Silvo pohtii.

Satu Silvo on nykyään myös äänimaljahoitaja

Monitaitoinen Satu Silvo on työskennellyt paitsi näyttelijänä myös muun muassa ravintoloitsijana, luennoitsijana ja vuorovaikutuskouluttajana. Kotiliedessä Silvo paljastaa uusimman aluevaltauksensa: hän antaa nykyään tiibetiläisiä äänimaljahoitoja.

Äänimaljahoito on rentoutusmuoto, jossa hoitaja soittaa kehon päälle aseteltuja maljoja.

”Hoito menee syvälle, parasympaattiseen hermostoon saakka”, Silvo sanoo.

Hän on pohtinut sitä, miksi on halunnut tehdä niin paljon erilaisia juttuja. Toisaalta sen takana on riittämättömyyden tunnetta, toisaalta innostumista aina uudelleen uusista asioista.

”Minä itse en riitä itselleni, enkä tiedä miksi. Onko egoni niin suuri, että minun pitäisi aina olla jotain enemmän”, Silvo pohtii.

”Mutta olen myös ollut onnekas siinä mielessä, että olen aina riehaantunut kaikesta ja mennyt sitten eteenpäin hirveässä inspiraatiossa.”

X