Satumaa-tangon rakastettu tulkitsija Reijo Taipale on poissa

Pitkään muistisairautta potenut laulajalegenda Reijo Taipale on kuollut 79-vuotiaana.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pitkään muistisairautta potenut laulajalegenda Reijo Taipale on kuollut 79-vuotiaana.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Olkkonen-Lind

Tango- ja iskelmälaulaja Reijo Taipale kuoli 79-vuotiaana nykyisessä kotikaupungissaan Helsingissä perjantaina 26.4. Hänellä oli jo vuosien ajan ollut tasaisesti syvenevä muistisairaus.

”Reijo on nyt itse päässyt sinne satumaahan, josta hän vuosikymmenet lauloi”, Taipaleen omaiset kertovat tiedotteessaan.

Miehikkälän poika syntyi talvisodan päättyessä

Reijo Taipale syntyi Miehikkälässä talvisodan viimeisellä viikolla 9. maaliskuuta 1940.

Maanviljelijäperheeseen kuului äidin edellisestä avioliitosta kahdeksan lasta, ja elämä suuren sisaruskatraan keskellä oli köyhää. Taipaleen isä kuoli Reijon ja tämän kaksoissiskon Liisan ollessa kolmivuotiaita.

15-vuotiaana Taipale jätti koulun ja lähti metsätöihin. Kyläläisiltä ei kuitenkaan ollut jäänyt huomaamatta, että pojalla oli komea lauluääni.

Eräänä viikonloppuna paikallinen taksiautoilija Pekka Saksa tahtoi kyyditä Taipaleen Lappeenrantaan iskelmäkilpailuihin, joissa hän sijoittui toiseksi. Sanomalehti Etelä-Saimaa kehui Taipaleen lauluääntä, mutta huomioi myös tämän ässävian.

Kritiikistä sisuuntuneena Taipale harjoitteli ässänsä kunton ja alkoi menestyä.

Laulaja Reijo Taipale antaa nimikirjoitusta Seinäjoen Tangomarkkinoilla 9.7.1994.

Laulaja Reijo Taipale antaa nimikirjoitusta Seinäjoen Tangomarkkinoilla 9.7.1994. © Jorma Pouta

Unto Monosen Satumaa-tango teki tunnetuksi

Uraansa edistääkseen Taipale muutti Helsingin Konalaan vuonna 1960. Tie musiikkipiireihin löytyi nopeasti ja Scandia-levy kiinnitti laulajan talliinsa.

Uusi pomo Jaakko Salo ehdotti, että Taipale levyttäisi Unto Monosen vanhan tangon, joka oli vetänyt hyvin porukkaa tanssilattialle.

Lokakuun 13. päivä vuonna 1962 Taipale äänitti tangoa Kulttuuritalon juhlasalin näyttämöllä. Hänellä ei ollut kuulokkeita, taustat tulivat lattialla olevista pienistä monitorikaiuttimista ja flunssakuume vaivasi.

Huoneessa olijat eivät voineet aavistaa, että laulaja esittäisi Satumaata, Suomen toista kansallislaulua, uransa joka ikisellä keikallaan.

”En tiedä muuta syytä, mutta se teksti on semmoinen. Siinä ei jätetä eikä petetä ketään. Siinä on kaukokaipuu. Jää arvoitukseksi, onko sitä paikkaa vai ei”, Taipale pohti Satumaan suosiota Seuran haastattelussa 2014.

Laulaja Reijo Taipale 8/1999

Reijo Taipale valikoi vaatteita vuonna 1999. © Pekka Kuparinen

Vuosikymmeniä uraa ja ystävyyksiä

1960-luvulla elettiin tanssilavojen kulta-aikaa. Taipaleen suosio käynnisti tangon aikakauden, jolloin Satumaan säveltänyt Unto Mononenkin nousi kansan tietoisuuteen. Vaikka Mononen teki Taipaleelle joitakin lauluja, kuten Tähdet meren yllä ja Kangastus, parivaljakko ei koskaan tavannut toisiaan.

Lapsuuden idolinsa Olavi Virran kanssa Taipale sen sijaan ystävystyi, ja he tekivät yhteiskiertueen Lapissa 1966. Kun Virta kamppaili alkoholismin kanssa, Taipale oli huolissaan ja haki hänet välillä luokseen saunomaan. Virta kuoli 57-vuotiaana 1972.

Hyvästeli myös ystävänsä Kari Tapion liian aikaisin

Olavi Virta ei ole ainoa toveri, jonka Taipale joutui hyvästelemään liian aikaisin. Ystävykset Taipale ja Kari Tapio esittivät yhdessä muun muassa kappaleita Elämän virta ja Meren kuisketta. Kari Tapio kuoli 65-vuotiaana joulukuussa 2010.

Kari Tapion poika, kitaristi Jiri Jalkanen muistelee 2017 Seuran haastattelussa erästä trash metal -yhtyeensä Stonen keikkaa. Kari Tapio vei Taipaleen keikalle Helsingin Tavastialle. Tangolaulaja totesi rajusta menosta: ”Ihan kuin talvisodassa olisi.”

Mittavan uransa aikana Taipale teki 40 levyä, esiintyi yli 10 000 kertaa ja ajeli keikkareissuilla kuuden miljoonan kilometrin edestä.

Vuonna 2014 Seura palkitsi hänet Elävä legenda -palkinnollaan, ja 2015 Taipale sai Pro Finlandia -mitalin. Vuonna 2007 hän oli ehdolla Iskelmä-Finlandian saajaksi, mutta voiton vei Eino Grön.

Vielä 2016 kesällä 77-vuotias Taipale esiintyi kahdeksalla tanssilavakeikalla. Tapahtumien järjestäjiä ihmetytti, kun tanssilavalla oli puolet enemmän väkeä kuin tavallisesti.

Seuran haastattelussa 2017 Taipale haaveili vielä palaavansa seuraavana kesänä lavoille. Samaisessa haastattelussa Taipale kertoi, että yleisö oli tehnyt hänestä sen, mikä hän oli.

”Kaipaan niin heitä ja heidän aplodejaan. Heiltä olen saanut tämän itsetuntoni.”

Laulajat Kari Tapio, Reijo Taipale ja Reijo Kallio 1980-luvulla.

Laulajat Kari Tapio, Reijo Taipale ja Reijo Kallio 1980-luvulla. © Antti Heiskala

Laulaja Reijo Taipale Seinäjoen Tangomarkkinoilla heinäkuussa 1995.

Reijo Taipale Seinäjoen Tangomarkkinoilla heinäkuussa 1995. © Jorma Pouta

Laulajat Kari Tapio ja Reijo Taipale vuonna 1998.

Kari Tapio ja Reijo Taipale vuonna 1998. © Jorma Pouta

Rakkaus tuli elämään ja Anita-vaimo piti jalat maassa

Pari vuotta Helsinkiin muuton jälkeen 1960-luvulla Taipale tapasi Anita Råbackan, joka asui myös Konalassa. He tapasivat ensimmäisen kerran Pitäjänmäellä tansseissa, jossa Taipale pyysi Råbackaa limonadille.

Seuraavana iltana Taipale hurmasi ihastuksensa tuomalla tämän ovelle uudet nailonsukat rikkoutuneiden tilalle. Pari kihlautui vuonna 1964 ja oli naimisissa loppuun saakka.

”Tämä meidän liitto on ollut varmaa peliä. Vieläkin naurattaa aamuisin, kun herään Anitan vierestä”, kertoi Taipale Seuralle 2017.

Vaimo piti Taipaleen jalat tiukasti maassa. Vuonna 2014 Seuran Elävä legenda -haastattelussa hän kertoi, miksi avioliittokin on säilynyt hyvänä läpi vuosikymmenien.

”Eihän se voi aina olla kultarakas rakaskulta! En tiedä, oltaisko me oltu näin pitkään naimisissa, jos ei olisi ollut mitään skismaa. Eikös se olisi jo epäluonnollista?”

Reijo ja Anita Taipaleelle syntyi kolme lasta, joista jokainen harrastaa musiikkia, mutta valitsi ammattinsa toisaalta. Neljästä lapsenlapsesta kaksi suunnittelee musiikista ammattia.

Laulaja Reijo Taipale, vaimonsa Anita ja lapset 9.2.1978.

Reijo Taipale vaimonsa Anitan ja lastensa Satun ja Kristan kanssa vuonna 1978. © Otavamedia

Taipaleen suku haluaa nyt keskittyä rauhassa surutyöhönsä.

” Siunaamme Reijon perhepiirissä, läheisten läsnäollessa. Kiitämme lämpimästi myötäelämisestä ja tuesta. Osanotto lämmittää ja lohduttaa”, omaiset kertovat tiedotteessaan.

Omaiset aikovat avata muistokirjan Reijo Taipaleelle Helsingin Oulunkylän kirkkoon. Paikka oli Taipaleelle tuttu: hän asui vuodesta 1985 asti Veräjämäellä, Oulunkylän kainalossa.

Muistokirjaan pääsee kirjoittamaan tervehdyksensä nyt sunnuntaista 28.4. alkaen aina vapunpäivään asti.

Omaiset ovat pyytäneet, että lahjojen, adressien ja kukkien sijaan Reijo Taipaleen ihailijat tukisivat Suomen Aivosäätiön Alzheimer-tutkimusrahaston toimintaa. 

(Säätiölle voi lahjoittaa rahaa tämän linkin kautta.)

 

Laulaja Reijo Taipale ja vaimonsa Anita Linnan juhlissa 2014.

Reijo Taipale vaimonsa Anitan kanssa Linnan juhlissa 2014. © Tommi Tuomi

X