Seitsenottelija Maria Huntington urheilijoiden ulkonäköpaineista: ”Kukaan ei tiedä, mitä kulissien takana tapahtuu”
Seitsenottelija Maria Huntingtonin mukaan ulkonäköpaineiden vuoksi monet urheilijat syövät kisapäivänä vain ananasta, jotta nesteet lähtisivät kropasta.
Perhe määrittelee seitsenottelija Maria Huntingtonin harjoittelua. ”Perhekeskeisyys on ihanaa, mutta toisaalta on myös raastavaa, että pitää mennä treeneihin ja kisoihin.” Kuva: Tommi Tuomi/Otavamedia
”Et voi tehdä noin, jos haluat huippu-urheilijaksi”, poikaystävä Riku sanoo Maria Huntingtonille kesällä 2017.
Maria on 20-vuotias yleisurheilulupaus, joka ei kuitenkaan halua luopua urheilun takia mistään. Edellisenä syksynä hän on ollut sairaalassa munuaisaltaantulehduksen takia, mutta sekään ei saa häntä rauhoittamaan tahtia.
Rikun sanat saavat Marian tajuamaan, että hän ei voi treenata kovaa, mutta valvoa joka ilta yömyöhään kavereiden kanssa ja syödä, milloin sattuu. Maria tajuaa, että tähän asti hän on elänyt urheilijan elämää vain sanoillaan, ei teollaan.
Nukkuminen, elämäntavat ja kaveripiiri menevät uusiksi. Muutoksen jälkeen nousu seitsenottelun maailman huipulle on ollut nopeaa.
”Viime vuonna tuntui, että palikat ovat kohdallaan. Oli oikeat kaverit, poikaystävä ja oikeat elämäntavat”, Maria sanoo nyt.
Lopullinen niitti
Mustanruskea rottweiler Dina kiitää häntä heiluen nuuskimaan vieraita heti ovelle. Sitten emäntä seitsenottelija Maria Huntington, 23, kaivaa pakastimesta ruokaa ja Dina rauhoittuu mutustelemaan makupalaansa eteisen matolle.
”Aluksi en halunnut koiraa, mutta minut vähän huijattiin tähän. Meille tuli rottweiler hoitoon, ja jäin muutaman kerran sen kanssa kaksin. Sitten oltiin jo pentuja katsomassa.”
Dina muutti Marian, Rikun ja tämän 6-vuotiaan pojan rivitaloasuntoon Tampereelle joulukuussa. Se on ehtinyt jo jättää jälkensä asunnon vaaleaan Bali-sisustukseen kaluamalla sohvan jalkaa. Suuremmilta vahingoilta on toistaiseksi vältytty.
Maria on jo käynyt aamutreeneissä helteisessä säässä. Keväällä harjoittelumotivaatio oli hetken kadoksissa, kun koronaepidemian takia Tokion olympialaiset siirtyivät tulevaisuuteen ja yleisurheilun EM-kisat peruttiin kokonaan.
Viime kaudella Maria oli maailman tilastossa 11, joten hän olisi tavoitellut sekä olympialaisissa että EM-kisoissa pistesijaa ja omaa ennätystä. Sitten tuli koronavirus, ja yhtäkkiä hän ei enää tiennyt, mitä varten treenaa.
”Olihan se vaikeaa. Osasin arvata, että olympialaiset siirretään, mutta kun EM-kisatkin peruttiin, se oli lopullinen niitti. Menin siitä aika alamaihin. Ehkä kuukauden päivät treenasin vain, mutta treeneissä ei ollut henkistä latausta mukana.”
Motivaatio löytyi heti, kun selvisi, että kotimaassa voidaan järjestää joitakin yleisurheilukisoja. Tällä kaudella Marian päätavoite on Kalevan kisat, jossa hän ottelee. Muissa kotimaan kisoissa hän kilpailee ottelun sijaan yksittäisissä kisoissa, esimerkiksi pikamatkoilla ja kuulassa.
Nyt Maria näkee olympialaisten siirtämisessä jo hyvääkin ja iloitsee, että hänellä on nuorena urheilijana enemmän aikaa kehittyä. Muutenkin koronakevät on muuttanut ajatusmaailmaa.
”Tajusin, että tämä on kuitenkin vain urheilua. Isoja asioita tapahtuu, ja niiden rinnalla yksien kisojen peruminen on lopulta aika pieni asia.”
Kipinä Hippokisoista
Ensikosketuksensa yleisurheiluun Maria sai 9-vuotiaana, kun hän osallistui ensimmäistä kertaa Hippokisoihin. Maria heitti palloa, hyppäsi pituutta ja juoksi pikamatkalla.
Sitä ennen Maria, kaksoissisko Tiia ja heidän kaksi nuorempaa veljeään harrastivat innokkaasti pihapelejä. Nelinpelien lisäksi he kävivät uimassa ja hyppivät trampoliinissa.
Hippokisojen jälkeen yleisurheilukentästä tuli Marialle ja hänen perheelleen kuin toinen koti. He alkoivat käydä Tampereen Pyrinnön yleisurheiluharjoituksissa, ja yksinhuoltajaäiti valmensi nuorten ryhmää.
”Aloitimme kaksoissiskoni kanssa aika myöhään, monethan aloittavat jo viisivuotiaina. Oli kivaa, että saimme elää huoletonta lapsuutta.”
Maria oli tasaisen hyvä monissa lajeissa, ja siksi hän halusi keskittyä seitsenotteluun. Hän ihaili Jessica Ennis-Hilliä ja Tiia Hautalaa ja toivoi tekevänsä joskus samoja tuloksia kuin he.
15-vuotiaana kaksoissisko Tiia lopetti yleisurheilun; Maria taas alkoi nähdä itsensä huippu-urheilijana.
Epäonnistumisista eroon
Nyt Maria on voinut ensimmäistä kertaa urallaan keskittymään täysipäiväisesti urheiluun. Hän pystyy maksamaan viimein palkkaa myös valmentajalleen Matti Liimataiselle, joka on tähän asti valmentanut häntä vapaaehtoisena.
Vaikutukset näkyvät jo. Kun ei tarvitse käydä päivätöissä, kroppa palautuu kovista harjoituksista nopeammin ja myös kahden treenin päiviä on pystytty lisäämään aiempaa enemmän Marian harjoittelukalenteriin.
Viime syksyn Dohan MM-kisojen jälkeen Marian yhteystyökuviot ovat muuttuneet, sillä huomio on helpottanut uusien sponsoreiden saamista. Tosin mieluummin Maria olisi otellut loppuun asti.
Hän joutui keskeyttämään vatsataudin takia, mutta sairastui todellisuudessa jo harjoitusleirillä pari päivää ennen ensimmäistä ottelupäiväänsä. Saman leirin aikana sairastui myös muita suomalaisjoukoista.
Sairastumisesta huolimatta Maria halusi osallistua otteluun, sillä koki olevansa kovassa kunnossa. Ottelu alkoikin lupaavasti, mutta kuulantyönnössä ja 200 metrillä Maria huomasi, ettei voimia ollutkaan.
”Ehdin pari päivää toipua, mutta en saanut syötyä mitään, ja kroppa alkoi laittaa vastaan. Ensimmäisen ottelupäivän jälkeen oksentelu alkoi uudelleen, mutta kun sain keskeytyksen jälkeen nesteitä ja ravintoa suoraan suoneen, se helpotti. Harmittaa, että oli niin huonoa tuuria.”
Ennen Dohaa Maria joutui keskeyttämään myös kauden toisessa päätavoitteessaan nuorten EM-kisoissa takareisivamman takia. Maria on puhunut pettymyksistään urheilupsykologilla ja läheisten kanssa.
”Ymmärsin, että epäonnistuminen ei laskenut omaa arvoani. Aiemmin minusta on tuntunut, että jos en onnistu kisassa, epäonnistun ihmisenäkin. Dohan jälkeen tajusin, että tämä on minulle työtä, eivätkä läheiseni katso minua yhtään eri tavalla. Olen Maria myös treenien ja kisojen ulkopuolella.”
Seitsenottelija Maria Huntington: ”Mökillä pääsee irti arjesta. On niin rentouttavaa olla metsässä.” Kuva: Tommi Tuomi/Otavamedia
Tulos on tärkein
Urheilu-urallaan Maria haluaa tehdä Suomen ennätyksen ja päästä olympialaisiin. Hän haluaa olla myös esikuvana ja puhua urheilumaailman epäkohdista, esimerkiksi ulkonäköpaineista. Hän kirjoitti hiljattain Instagram-tilillään siitä, kuinka urheilijoiden epäonnistumisesta syytetään usein ulkonäköä. Teksti herätti runsaasti keskustelua ja sai medianäkyvyyttä.
”Moni urheilija kamppailee ulkonäköpaineiden kanssa. Ulkonäkö on ainoa asia, joka näkyy päällepäin. Kukaan ei tiedä, mitä kulissien takana tapahtuu, mutta painoa on helppo syyttää. Mietin itsekin ennen kauden alkua, olenko tarpeeksi hyvässä kunnossa ulkoisesti, vaikka treenit ovat menneet hyvin.”
Aihe on kytenyt mielessä jo vuosikausia. Ennen kisoja seitsenottelija Maria Huntington on monet kerrat tuijottanut itseään pikkuruinen kisa-asu päällään ja pohtinut, kehtaako hän mennä kentälle. Onko kropassa ylimääräistä?
Maria kertoo, että moni urheilija keskittyy pitkään rasvaprosentit alhaisina näyttääkseen mahdollisimman hyvältä kentällä.
”Ei sen niin pitäisi mennä. Menemme kentälle tekemään tulosta, ja kausi on pitkä, jopa viisi kuukautta. Tiedän, että monet ovat syöneet kisapäivänä vain ananasta, jotta nesteet lähtisivät kropasta. Todellisuudessa ennen kisaa pitäisi tankata nesteitä ja ruokaa. Ei kukaan jaksa niukalla energialla.”
Perhe haaveissa
Dina-koira ryntää salamana ulko-ovelle, kun Marian avomies Riku tulee poikansa ja tämän serkun kanssa sisään. Maria kertoo, että serkun vierailun aikana he ovat käyneet joka päivä uimassa ja lapset ovat olleet mukana myös yleisurheilukentällä Marian treenien aikana.
Pian edessä on lähtö mökille viikonlopuksi: Marian harjoitusaikataulut suunnitellaan niin, että arkisin hän tekee tärkeimmät treenit Tampereella ja juoksee mökkimaastossa palauttavia lenkkejä viikonloppuisin. Maria iloitsee, että hän pystyy viettämään paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa.
”Onneksi minun ei tarvitse tinkiä muusta elämästä niin paljon. Minusta ei tule ikinä sellaista urheilijaa, jolla ei ole mitään muuta kuin urheilu.”
Urheilu-uran jälkeen hän haluaa olla yrittäjä. Marialla on paikka Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmätieteen opintoihin, mutta opiskelun aloittaminen on kuitenkin viivästynyt urheilun takia.
Minusta ei tule ikinä sellaista urheilijaa, jolla ei ole mitään muuta kuin urheilu.
Myös muut haaveet, kuten perheen perustaminen, saavat vielä odottaa.
Seitsenottelija Maria Huntington ei osaa vielä sanoa, kuinka pitkään urheilu määrittää elämää. Hän arvelee, että jos kaksi peräkkäistä kautta menevät huonosti ilman järkevää syytä, hän pakkaa piikkarit kaappiin.
”Jos haluaa perustaa perheen, kuinka kauan haluaa tehdä tätä? Ja jos välissä tekisin lapsen, haluaisinko enää tulla takaisin? Urheilu vie niin paljon aikaa ja vaikuttaa uraan ja kaikkeen. Urheilun takia joudumme odottamaan lapsihaaveiden kanssa.”
Tyyli: Farkut Maranello Korkeavuorenkatu, kukkapusero By Malina, korvakorut House of Elliott.