Seuran arkistosta - Sauli Niinistö ja Jenni Haukio: ”Ovet eivät ole paukkuneet”

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio puhuvat lämpimästi ja hauskasti toisistaan ja tasavertaisuuteen perustuvasta avioliitostaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Presidentin vaalivalvojaiset vuonna 2012.

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio puhuvat lämpimästi ja hauskasti toisistaan ja tasavertaisuuteen perustuvasta avioliitostaan.
(Päivitetty: )
Teksti: Saija Hakoniemi

Jenni Haukio ei epäröi hetkeäkään vastatessaan kysymykseen, mikä hänen puolisossaan Sauli Niinistössä on hauskinta.

”Koko paketti!”

Niinistö ähkäisee vieressä:

”Nyt aletaan olla aika henkilökohtaisissa asioissa.”

Vaimo kuitenkin jatkaa:

”Hauskuus syntyy siitä, kun olet hyvin iätön ja poikamainen ihminen.”

Jenni Haukion mukaan hänellä on puoliso, joka ei ota itseään turhan vakavasti.

”Ei ole mitään syytä siihen”, Niinistö taipuu keskusteluun.

Entä mikä on hauskinta Jenni Haukiossa?

”Tuo nauru varmaan. Hän huvittuu helposti monista arkipäiväisistä asioista ja saa muutkin hyvälle mielelle jutellessaan niistä”, Niinistö kertoo.

Presidenttiehdokas Niinistön päivä on pakattu tiukkaan, mutta nyt hän istuu kahden tilaisuuden välissä täysin levollisena kotini olohuoneessa. Nauhuri pyörii pöydällä. On syntymässä Niinistön ja hänen puolisonsa, kokoomuksen viestintäpäällikön Jenni Haukion ensimmäinen yhteishaastattelu.

Sauli Niinistön maine

Äkkipikainen. Kärsimätön. Arvaamaton. Tällaisia adjektiiveja Niinistöön liitetään joskus julkisuudessa. Toisaalta on puhuttu, että Niinistö on pehmennyt pelastuttuaan täpärästi Thaimaan tsunamista ja avioiduttuaan Haukion kanssa.

Niinistölle puheet hänen luonteensa kulmikkuudesta on varsin tuttuja.

”Maineeni on aika paljon peruja valtiovarainministeriajoilta, jolloin oli pakko toimia tietyllä tavalla. Ehkä sama oli työssäni eduskunnan puhemiehenä”, hän arvelee.

Puhemiehenä hän ärsytti talon sisällä uudistaessaan eduskunnan hallintoa ja laittaessaan valiokuntamatkat ja koko eduskunnan rahankäytön tarkkailuun. Siitä tuli kamreerin lisänimi – kansa tykkäsi, mutta sen kaikki edustajat eivät.

”Mulla on vaan sellainen periaate, että jos huostaani on uskottu jotain yhteistä, sitä pitää hoitaa vielä huolellisemmin kuin omia asioita.

”Se tulee niin selkärangasta.”

Jos Niinistö on nykyisin leppoisampi, hänen on itse vaikea arvioida syitä siihen. Hän muistuttaa, että takana on muitakin kovia kokemuksia kuin tsunami. Hän on kirjoittanut ensimmäisen puolisonsa yllättävästä kuolemasta ja sitä seuranneista vaikeista ajoista kahden pojan yksinhuoltajana.

”En jaksa uskoa, että yksittäinen kokemus saa aikaan suuria muutoksia”, hän viittaa tsunamiin.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Ruotsissa. © Tommi Tuomi/Kuvaryhmä/SKOY

Jenni Haukion toinen puoli

Jenni Haukio on 29 vuotta puolisoaan nuorempi. Hänet on nähty hillittynä ja kauniisti hymyilevänä puhemies ja presidenttiehdokas Niinistön rinnalla. Porista kotoisin oleva Haukio on julkaissut kolme runokokoelmaa, joten hänestä on ryhdytty puhumaan runotyttönä. Se tuo mieleen jotakin hiljaista ja haurasta. Nyt pöydän ääressä istuu kuitenkin rento nainen, joka pudottelee varmoja ja kirkkaita lauseita pilke silmässä.

”No, olen julkaissut kolme runokokoelmaa ja olen nainen, ja jos joku haluaa sen takia runotytöksi kutsua, en koe sitä mitenkään vähättelevänä.”

Runojen kirjoittamista Haukio aikoo myös jatkaa. Harva kuitenkaan tietää, että hän on myös jatko-opiskelija Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella ja valmistelee tutkimusta informaatioteknologioiden vaikutuksesta suomalaiseen puoluetoimintaan. Niinistö kuvailee vaimoaan tarmokkaaksi ja päättäväiseksi.

”Päättäväisyys näkyy esimerkiksi niin, että Jennillä on hyvin varmat mielipiteet asioista, jotka hän tuntee hallitsevansa. Hän on päättäväinen myös uransa suhteen.”

”Jenni on hyvin lämmin ihminen, joka ottaa kovasti huomioon muut – ja minut erityisesti”, Niinistö kehuu.

Haukio ei kohtaa kotona juorujen kärttyisää Niinistöä.

”Sauli on ennen kaikkea oikeudentuntoinen ja vastuullinen ihminen. Hän on myös erittäin hauska ja lämmin. Hän pitää huolta ihmisistä lähellään hyvinä ja huonoina hetkinä. Se on leimallista Saulille.”

”Kyllä me pärjätään aivan erinomai sesti keskenämme. Meillä on hyvin tasavertainen suhde.”

Niinistö jatkaa: ”Ovet eivät ole paukkuneet.”

Presidentillä on valtaa

Sauli Niinistö on toista kertaa presidenttiehdokkaana. Viime kerralla kiri Tarja Halosta vastaan ei aivan riittänyt, mutta nyt hän on gallupien ainoa suosikki. Vuonna 1999 hän kieltäytyi ehdokkuudesta.

Kun nykyisin puhutaan Niinistöstä ja vaaleista, mainitaan usein sana jahkailu. Niinistöä se kummeksuttaa.

”Puheet päätökseni panttaamisesta ovat täyttä puuta heinää. Ysiysi kieltäydyin ennen kuin esimerkiksi (EskoAho ilmoittautui ehdokkaaksi. 2005 olin ensimmäinen ilmoittautuja, ellei jatkamishaluistaan jo ilmoittanutta Halosta lasketa. Tällä kertaa olin toinen ilmoittautuja.”

Päätös syntyi loppukeväästä. Edellytykset ehdokkuudelle täyttyivät, kun presidentin valtaoikeudet säilyivät lähes entisellään.

”Muutama vuosi sitten oli yleisessä keskustelussa sellaisiakin sävyjä, että pitäisikö presidentti jättää pelkästään figuuriksi. Jos niin olisi käynyt, en olisi lähtenyt ehdolle.”

Niinistön mukaan se kansa, jonka hän harva se päivä kohtaa vaalikentillä, on hyvin perillä presidentin vallan riittävyydestä eri asioihin.

”Hämmästyttävän moni aloittaa siten, että tiedän kyllä, ettei tämä kuulu presidentille, mutta haluaisin vain kertoa.”

Niinistö on ottanut sydämenasiakseen esimerkiksi syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevan lapset ja nuoret. Kaikki poliittiset puolueet ovat yhtä huolissaan asiasta, mutta silti 50 000– 60 000 nuorta syrjäytyy.

”Presidentillä on tällaisissa asioissa yksi keino. Jos yhteiskunnassa vallitsee virtaus, joka ei hänestä ole suotava, hän voi tuoda esiin näkemyksensä. On presidentin arvovallasta kiinni, saako sanoman läpi.”

Niinistö uskoo, että kansa odottaa presidentiltä juuri tällaisia kannanottoja.

”Pitää kuitenkin tarkoin harkita, milloin tulee ulos jossain asiassa. Yhteiskunnallisen virtauksen tulee olla tarpeeksi vahva.”

Poliittisissa kolumneissa on puolestaan uumoiltu, että Niinistö puuttuisi Mäntyniemessä myös sellaisiin asioihin, jotka eivät hänen toimivaltaansa kuulu. Jotkut ovat uumoilleet jo yhteenottoja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Niinistö tuhahtaa.

”Olen yleensä laittanut näppini vain niihin asioihin, joita vastuulleni on tullut. Ehkä silloin ihan peukalonkin.”

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio valtiovierailulla Tanskassa. © Pekka Nieminen/Kuvaryhmä/SKOY

Maakuntien kutsu

Niinistö on tätä ennen käynyt useita näyttäviä ja menestyksekkäitä vaalikampanjoita. Ehkä hän nauttii kampanjoinnista niin, että haluaa estradille, vaikka voisi jo jäädä eläkkeelle ja keskittyä esimerkiksi kirjoittamiseen, joka häntä kovasti kiinnostaa.

”En minä estradille nousemisesta nauti”, Niinistö kiistää.

”Päätökseeni ehdolle asettumisesta ovat vaikuttaneet ihmisten mielipiteet. Jenni ei ole suorittanut painostustoimia, mutta aika monet muut kyllä. Pitkin vuosia mielipidetiedusteluja on tullut, ja niilläkin on jonkinlainen viesti.”

Jenni Haukio sanoo, että Niinistöä kannustaa tavallisten ihmisten positiivinen palaute.

”Uskon, että Sauli kokee olevansa etuoikeutettu siksi, että ihmiset ovat niin kiinnostuneita ja haluavat jakaa asioita hänen kanssaan.”

Niinistö vahvistaa.

”Tykkään kampanjoinnissa siitä puolesta, kun lähdetään tuonne maakuntaan. Lähteminen on raskasta, mutta kun pääsee paikalle, siellä on aina kivaa.”

Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että monet suomalaiset haikailevat eläkkeelle hyvässä työiässä. Itse hän ei tahdo jäädä paikalleen.

”Eläkeiästä keskusteltaessa on muistettava, että työelämä on tiukentunut aika lailla. Nykyään on lauantait vapaat toisin kuin 60-luvulla, mutta työtahti on huomattavasti tiukentunut ja sitä mukaa myös paineet. Olen yrittänyt painottaa erityisesti yrittäjille, että ihannetilanteessa työntekijä kotiin tullessaan sanoo, että olipa muuten jännä päivä tänään töissä.”

Niinistö muistuttaa kuitenkin siitä tosiasiasta, että ihmisten keski-ikä nousee vuoden kymmenessä vuodessa. Yhteiskunta ei tule kestämään varhaista pakoa eläkkeelle.

Kotona hallitsee Lennu

Presidentiksi pyrkiminen ei ole avioliitossa vain yhden ihmisen asia. Haukio jätti kuitenkin päätöksen miehelleen.

”Se on niin iso henkilökohtainen päätös, että jokaisella ehdokkaalla on oikeus tehdä se ihan itse”, Haukio sanoo.

Hän myöntää, että päätös vaikuttaa myös hänen elämäänsä.

”On paljon vaimoja, joiden elämään puolison ammatti vaikuttaa.”

”Ja yhä enenevässä määrin myös miehiä”, Niinistö huomauttaa.

Haukio osallistuu Niinistön rinnalla kampanjaan tarvittaessa.

”Ja häntä kyllä odotetaan ihan minne vaan torille”, Niinistö huomauttaa.

Vaimo haluaa kuitenkin pysytellä taustalla.

”Täytyy koko ajan muistaa, että Sauli on se ehdokas ja ne asiat puhuvat puolestaan, joita hän kantaa tavoitteinaan.”

Jos Sauli Niinistö valitaan Suomen 12. presidentiksi, se mullistaa väistämättä myös Jenni Haukion elämän. Toistaiseksi pariskunta on spekuloinut asialla vain vähän.

”Totta kai sitäkin on sivuttu. Lähtökohtana on, että jatkan työelämässä mahdollisimman normaalisti, jos Sauli tulee valituksi”, Haukio sanoo.

”Olen työorientoitunut ihminen, mutta tulevaa tilannetta on mahdoton ennustaa. En varmaankaan pystyisi aivan samalla rytmillä jatkamaan työssä.”

Vaikka ehdokas on Niinistö, suuri kiinnostus kohdistuu myös vaimoon. Se on Haukiosta täysin ymmärrettävää.

”Esimerkiksi matkoilla näkyy edustamassa presidenttipari. Puolison rooli on näkyvä, mutta puolison tärkein tehtävä on toimia kaikessa niin, että presidentillä on parhaat mahdolliset edellytykset hoitaa tehtäväänsä. Se ei ole vähäpätöinen rooli.”

Jenni Haukio on jo työnsä puolesta hyvin perillä yhteiskunnallisista asioista. Kotona pariskunta keskustelee kuitenkin enimmäkseen muusta kuin kampanjasta tai politiikasta.

”Jaamme havaintoja”, Haukio sanoo.

”Se ei ole mitään tietoista sparraamista vaan enemmän sellaista keskustelua”, Niinistö muotoilee.

”Politiikka ei ole meidän pääpuheenaiheitamme. Viime aikoina koira on tunkeutunut aika lailla keskusteluihin ja ellei ole, tulee kyllä vikkelään naamansa kanssa ilmoittamaan, että minä olen täällä.”

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivien juhlat Tampereella vuonna 2013. © Pekka Nieminen/Kuvaryhmä/SKOY

Roskapusseja ja lammaskaalia

Espoon Laaksolahdessa asuva pariskunta sanoo elävänsä enimmäkseen tavallista arkea. Nyt on kuitenkin poikkeustilanne, sillä Niinistö on jatkuvasti menossa ja esillä. Juuri nyt kampanja vie häntä ympäri Suomea.

Niinistö-Haukion lähimpään perhepiiriin kuuluvat Niinistön pojat perheineen sekä hänen 94-vuotias äitinsä, Haukion vanhemmat sekä hänen veljensä perheineen. Niinistön vanhemmalla pojalla Nuutilla on kaksi lasta: kaksivuotias ja kolmekuinen.

Minkälaista arki tässä perheessä on? Kumpi määrää kaapin paikan?

”Yhteiselämämme perustuu aika pitkälle siihen, että olemme tasavertaisia”, Haukio vastaa.

”Kyllä sinä olet huonekalut valinnut. Sinä valitset ja minä kokoan”, Niinistö huomauttaa.

Entä siivous?

”Jenni pääosin, mutta nyt minä taisin jouluksi imuroida”, Niinistö kertoo.

Haukion mukaan Sauli vie roskat ja täyttää astianpesukoneen.

”Mutta unohdan mielelläni tyhjentää sen, se on jotenkin tylsempää hommaa”, Niinistö jatkaa.

Molemmat laittavat ruokaa.

”Osaan tehdä ruokaa, vaikka poikani eivät kyllä olleet aikoinaan kauhean ihastuneita. Hirvittävyys oli poikien mielestä se, kun mielelläni haudutin kaalia ja laitoin siihen lammasta. Välillä tuli keittoa, välillä hyvinkin tiivis annos ja välillä se paloi pohjaan. Pojat katosivat, kun kaalin haju alkoi tuntua”, Niinistö muistelee.

Legenda eläessään

Sauli Niinistön elämäntarina on ollut niin polveileva ja dramaattinenkin, että hänestä kerrotaan lukuisia legendoja. Kohde itse suhtautuu niihin huvittuneesti.

”Tavattoman erikoisia juttuja kuulen tehneeni.”

Tuore Mäntyniemen pesänjakajat -kirja (Otava) kertoo esimerkiksi: Niinistöllä on kuula maastoautonsa takakontissa. Sitä hän sitten huvikseen työntää, koska lääkäri kielsi keihäänheiton olkapääoperaation jälkeen.

”Ei se kuula koko ajan jemmassa ole”, Niinistö toppuuttelee.

Sama teos paljastaa, että Niinistö pelaa konsolipeliä, jossa liikuntasuorituksia ohjataan omalla vartalolla.

”Kuka senkin on juorunnut? Jenni sitä on enemmän pelannut”, Niinistö nauraa.

”Aika vähän sitä nyt on pelailtu”, Jenni myöntää.

”Mutta kun se viritetään, se on aika paljonkin käytössä.”

Niinistön tapauksessa kuulantyönnöt, keihäänheitot, palloliiton puheenjohtajuudet ja pyörähtely jäällä taitoluistelukilpailujen avajaisissa tulkitaan vaalikampanjaksi.Uusimmaksi vaalitempuksi arvellaan nyt perheen Lennu-koiraa.

”Kaikki mitä olen tehnyt on aina tulkittu vaalikampanjoinniksi. Jennille Lennu on neljäs koira ja minulle kolmas.”

Vuonna 1999 Sauli Niinistö järkytti kokoomusta kieltäytymällä presidenttiehdokkuudesta. Hän sanoi, ettei presidentin homma sovellu puolivallattomalle leskimiehelle. Paljonko tuosta puolivallattomasta on nykyisin jäljellä?

”Mjaa, ei kai kovin paljon”, Niinistö myhäilee.

”Taidan olla täysivaltainen.”

”Jenni on hyvin lämmin ihminen, joka ottaa kovasti huomioon muut – ja minut monista arkipäiväisistä asioista ja saa muutkin hyvälle mielelle jutellessaan niistä”, Niinistö kertoo.

Lue myös:

Jenni Haukio: ”Pysyn presidentin puolison roolissakin omana itsenäni”

X